James ilonamme

Tänään James eli Jangas Leisure Suit Larry palasi kotiin Anjan luo. Tässä vielä ihanan aurinkoisia kuvia tältä päivältä Pipin ja Jameksen iloisista touhuista:

Kaveri hävis puuhun

Tällaista elämä on

...ilmoitti nelivuotias filosofimme saunan lauteilla eilen illalla. Eilen selvittiin jotakuin kunnialla ensimmäisestä työ- ja koulupäivästä etänä Sissin ja koirien yrittäessä sopeutua tilanteeseen mahdollisimman hyvin. Olemme harjoitelleet erilaisia tapoja opiskella ja opettaa, joten päivät ovat kuluneet aika nopsasti. Toisaalta sitä optimistina taas totesin, että mikäs meillä ollessa: asumme omakotitalossa metsien keskellä, joten täällä on helppo kulkea ketään tapaamatta. Itse olenkin ollut koko viikon lievässä flunssassa, joten ihmiskontaktit ovat olleet nollassa omaa perhettä lukuun ottamatta. Toisaalta eipä tartte olla sairaslomalla töistä lievän räkätaudin takia.

Eiköhän tätä vuosien päästä muistella erikoisena koronakeväänä. Nyt elämä on rauhallisuudessaan jollakin tavalla jopa seesteistä, vaikka varmaan ehdimme kyllästyä toistemme seuraan vielä moneen kertaan. Tuntuu kummalliselta, että viikonloppuisin ei ole ohjelmaa, kun kaikki koirataphtumat on peruttu ja muutenkin liikkuminen pitäisi minimoida. Iltaisin ei oloe treenejä. Töitäkin tehdään hieman eri aikatulussa ja eri tavalla.

  Pippi kaipaisi selvästi enemmän sosiaalistamista, mutta toisaalta ne viihtyvät kylässä olevan Jameksen kanssa hyvin. Raisa on taas ihan hyvässä kunnossa, mutta saapi nähdä miten pitkään yhteistä aikaa on jäljellä, kun kremppoja on alkanut ilmetä. Koirat ovat aina nälkäisiä, vaikka niitä koitetaan taas ruokkia aiempaa enemmän. Nelijalkaiset nauttivat siitä, että koirien lenkitys on meille henkireikä ja ulkoilua saakin tavallista enemmän. Tänään oli vielä ihana ilmakin.

Marjukan kanssa soiteltiin, että nyt onkin hyvä sauma aloittaa heti uuden Springeri-lehden työstäminen, kun meillä on jo teema ja huomattava määrä luennoista kirjoitettavia artikkeleita helposti tehtävissä.

James liitää

Komea James eli J. Leisure Suit Larry

M-tytöt kolmevuotiaita

M-pentueen neidit täyttivät eilen kolme vuotta, vaikka blogin päivitys jäikin, kun eläinlääkärikäynnin jälkeen alkoi olla jo niin myöhä, että mentiin iltapalan ja iltapesun jälken yöpuulle. Onnea Pipsalle (Jangas Miss Behaving) ja Ellille (Jangas Miss Chievous) näin jälkikäteen! Nämä neidit saivat hieman huonosti käyttäytyvät nimet, vaikka ovatkin aivan ihastuttavia ja kilttejä tyyppejä, kuten isomuummu Täplä eli Jangas Bevahing Badly aikanaan:)

Elli

Pipsa tuulispäänä

Loppuvuodesta toivotaan Ellille myös pentuja.

Hyviä ja huonoja uutisia

Tällä viikolla on ollut hyvin vaihtelevia uutisia. Hyvät uutiset koskevat Pippiä, joka kävi keskiviikkona Maaria Kaiperlan hoitavien käsien alla torkahtamassa. Pahin stressi on helpottanut, rintakehän kohta ja koko selkä oli paljon parempi. Pikkukoira ei ole enää kipukoira, vaikka Lyylin innokas astuminen olikin selvästi lantioon saanut jumia. Ei voi uskoa miten helpottunut olo tämän johdosta. Samalla reissulla neiti pääsi metroajelulle, hissiin, Helsingin Yliopiston pitkään metrokäytävään, kaupunkikävelylle ja nukahti taas kotimatkalla metron lattialle samoin kuin viime kerrallakin. Helppo tyyppi mukana tuo Pippiläinen.

Mummo vahtii luuta syödessään naapurin rouvan touhuja

   Huonot uutiset koskevat Raisaa, jolla toki ikääkin on jo 13,5 vuotta. Ensimmäiset 13 vuottaan se on ollut terve kuin pukki lukuunottamatta niitä pieniä ja isoja vikoja, jotka se on saanut koheltamalla (ja jotka aiemmin mainittu Maaria sai hoidettua kuntoon). Viime syksynä iski ensimmäinen korvatulehdus ja kokemukseni mukaan 13-vuotiaan ensimmäinen tulehdus viittaa siihen, että lähtölaskenta on alkanut ja kroppa ei enää toimi niin kuin nuorena. Helmi-maaliskuussa olen katsonut mummon pyöristyneen hieman samaan tapaan kuin sisareni iäkäs käyttökultsu Laki, joka menehtyi tammikuussa haimasyöpään.

   Nyt Raisa-vanhus on herättänyt meidät tai pissannut sisälle (se ei siis IKINÄ pissaa sisälle) viimeisten kahden viikon aikana keskellä yötä. Kävimme eilen Kososen Marjan syynissä. Pientä tulehdusta ilmeisesti rakon ja kohdun sisäpinnalla, mutta kroppa on kerännyt 2-3 litraa nestettä (?) ja painoa kevään aikana. Oma epäilykseni on, että kasvain tekee tuhojaan ja siksi tulehduksetkin iskevät, mutta ensi viikolla saadaan verikokeiden tulokset.

   James (Jangas Leisure Suit Larry) kokee yksinolon hankalaksi ja tuli tänne pariksi viikoksi hoitoon. Helena Telkänrannan luentoa kuunneellessa pari viikkoa sitten tuli ihan James mieleen. Hän puhui yksinolo-ongelmista, jotka puolella koirista pystyttiin hoitamaan aktivoinnin ja lajityypillisten käytösten lisäämisellä. Tutkimuksissa on todettu, että monella eroahdistuskoiralla on suuri endorfiinin ja dopamiinin (mielihyvähormonien) tarve ja ne kaipaisivat tavallista enemmän tekemistä, ja paikkaavat tarvetta mm. pureskelulla. Lisäksi moni yksinolo-ongelmista kärsivä käytännössä saa tavallista vähemmän lenkkeilyä. Katsotaan miten James täällä meillä pärjäilee ja aloitetaan sen kanssa nose workin eukalyptushajun opettaminen hajutyöskentelylaudalla. Poika tulee ainakin Pipin kanssa loistavasti juttuun, vaikka Raisa sille komentamalla asettaakin rajoja.

pippi ja James ovat heti kavereita keskenään

Miten terveys vaikuttaa käyttöominaisuuksiin ja luonteeseen?

Tämä artikkeli on julkaistu Springeri-lehdessä 1/2018. 

”Millään käyttöominaisuudella ei ole arvoa, jos koira ei ole terveydeltään soveltuva aiottuun käyttötarkoitukseen” aloitti eläinlääkäri Juha Kallio oman osansa luennosta jalostusneuvojien jatkokurssilla. Tällä viitattiin siis siihen, että käyttöominaisuuksia ja luonnetta ei tulisi koskaan asettaa vastakkain terveysasioiden kanssa, vaan katsoa näitä kahta osa-aluetta kokonaisuutena.

Juha Kallio on toiminut vaimonsa Juuliska Haapanen-Kallion kanssa eläinlääkäreinä jo pitkän uran Tampereella ja lisäksi Juha kuuluu Kennelliiton jalostustieteelliseen toimikuntaan. Juhan erikoisalaa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, Juuliskan työn painottuessa sisätauteihin. He olivat yhdessä puhumassa luennolla tarjoten kuulijoille monipuolisen katsauksen siitä, kuinka terveys(ongelmat) vaikuttaa koiran käytökseen. Heidän työstään noin 75 % on perinnöllisten sairauksien kanssa painimista ja heidän tärkein neuvonsa terveempään jalostukseen olikin rotujen geenipoolin pitäminen tarpeeksi suurena.

Luuston terveysongelmat aiheuttavat kipua 

Käyttö- ja harrastuskoiran kanssa kivun havainnointi on vaikeaa, jos niillä on korkea työskentelymotivaatio. Harvoin ne kieltäytyvät työstä tai valittavat, mutta kipu saattaa ilmetä ylivireisyytenä, hermostuneisuutena, suorituksen päättymiseen tai kohteen vaihtamiseen. Esimerkiksi mainittiin suojelukoira, joka ei enää suostukaan irrottamaan hihasta, vaan harjoitus joudutaan sen takia päättämään kesken. Pahimmillaan kipu saattaa kokeneella hirvikoiralla aiheuttaa kohteen vaihtamisen hirvestä lampaisiin. Tässä elävän elämän esimerkissä useampi lammas menehtyi ja koiralla todettiin lonkkaniveldysplasia ja paha nivelrikko.

Vietin nostatus agilityssa ja PK-lajeissa saattaa jättää koiran ylivireään tilaan, joka aiheuttaa helposti ongelmia esimerkiksi toisten koirien suhteen. Koira saattaa muuttua aggressiiviseksi ohjaajaa tai muita koiria kohtaan. Ylivireys ja stressitila vaikuttavat myös aineenvaihduntaan ja hyvinvointiin.

Luustossa terveysongelmia saattaa olla useissa kohdissa: lonkissa, kyynärnivelissä, selässä, polvissa tai olkavarressa. Olisikin hyvä tutkia nuoret koirat sekä jalostuksellisista että koiraa itseään ajatellen. Kun mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa, voidaan koiraa liikuttaa ja ruokkia sen mukaan eikä sen toivottavasti tarvitse kärsiä kivusta. Tässä on siis kyse koiran hyvinvoinnista. Luustokuvien jälkeen tulisikin aina miettiä soveltuuko koira aiottuun käyttötarkoitukseen kuten agilityyn. Luustoltaan ja niveliltään terve aikuinen koira kestää aina normaalia liikuntaa, mutta tietyissä harrastuslajeissa on suuri loukkaantumisriski, joka voi rikkoa terveenkin rakenteen.

Erilaisia luusto-ongelmia

Lonkkadysplasia on koirilla kaikkein tunnetuin luuston ongelmakohta. Lonkkakuvissa tarkastellaan lonkkamaljan ja reisiluun pään muotoa sekä yhteensopivuutta, jolloin arvosteluasteikko on A (paras)–E (huonoin).  C-lonkkien kanssa yleensä vielä pärjää, mutta D-lonkkien suhteen Juha Kallio kertoi useimmiten kehittyvän nivelrikkoa. Jalostuksessa BLUP-indeksit voivat olla apuna terveempien koirien jalostuksessa, mutta se vaatii vähintään 50 % kuvaamista kannasta. Jos koiria tutkitaan vain 10–20 % ei BLUP-indekseistä juuri ole hyötyä.

Luennolla puhuttiin eritoten lonkkien löysyydestä. Löysyys lonkissa vaivaa usein jo kasvuaikana koiran kontrolloidessa sitä lihasjännityksellä. Löysät lonkat omaavalla koiralla on usein heikot syvät lihakset, joka johtaa heikkoon lihaskuntoon ja kestävyyteen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että koira menee helposti maitohapoille ja väsyy nopeasti fyysisessä rasituksessa, tyypillisenä oireena on myös jalan tärinä. Nämä löysät pennut ovat etenkin kasvuaikana erittäin herkkiä vaurioille ja ne kaipaavat rauhallista ja luuston kehitystä tukevaa liikuntaa. Nopeat ja kontrolloimattomat liikkeet liukkailla lattioilla tai toisten koirien kanssa riehuessa saattaa voimistaa dysplasian astetta. Huonon lonkkanivelen liika kuormittaminen onkin pahinta ja provosoi lonkkiin ennenaikaisen nivelrikon.

Pipin selkä kuvattiin terveeksi

Välimuotoiset lanne-ristinikamat selässä ovat yleisiä kaikilla roduilla. Luennoitsijan empiirinen käsitys eläinlääkärinä on, että vika on voimakkaasti periytyvä, LTV3 oireilee lähes aina, LTV2 ja LTV4 satunnaisesti, mutta LTV1 hyvin harvoin. Usein välimuotoiset nikamat näkyvät lonkkakuvissa, mutta kunnollinen diagnosointi vaatii koko selän sivukuvausta. LTV aiheuttaa nikamavälin rappeutumista, välilevyvaivoja ja uudisluusilloittumaa. Cauda Equina-syndroomassa hermot puutuvat aiheuttaen iskias-kipuja vastaavia kiputiloja ja takajalkojen herkkyyttä. 

Spondyloosi on selkänikamissa etenevä perinnöllinen uudissilloittuma. Yksi luutuma voi kiusata koiraa 1-2 vuoden ajan, mutta monessa välissä ilmenevä spondyloosi on yleensä aina jostain kohtaa kipeä. 

Osteokondroosi eli luun ja ruston kasvu- ja kehityshäiriön on ennusteeltaan hyvä, mutta saattaa aiheuttaa vanhemmiten nivelrikkomuutoksia. 

Kyynärniveldysplasian suhteen Juha Kallion ohje oli, että jo 1 asteen vian omaavat koirat tulisi sulkea pois jalostuksesta ja eikä niiden kanssa tulisi osallistua aktiiviharrastuksiin. Nivelrikko tuntuu liittyvän olennaisesti kyynärnivelvikoihin. 

Polvilumpion luksaatio on tyypillisesti pikkurotujen vaiva, joka liittyy usein huonoihin lonkkiin ja pitäisi olla jalostuksesta sulkeva vika. 

Polven ristisidevammat ovat perinnöllisiä ongelmia, joille altistaa sivusta katsoen suora polvi.

Sisäelinsairaudet

 

Sisäelinsairauksien vaikutus koiran oloon ja käytökseen eivät ole yhytä suoraviivaisia kuin luuston ongelmien. Niiden diagnosointi on monesti hankalaa ja niiden vaikutus koiran oloon tulee monesti hormonien kautta eikä ole yhtä suoraviivaista. Juuliska Haapanen-Kallio kuitenkin valotti monenlaisten vaivojen tunnettuja vaikutuksia käyttöominaisuuksiin.

Monesti erilaiset sairaustilat aiheuttavat stressiä koiran elimistöön, mutta stressitilaan koira voi päätyä myös ympäristön vuoksi esimerkiksi liiallisen tai liian vähän aktivoinnin takia. Stressi tunnetusti nostaa verenpainetta ja pitkäaikaisena aiheuttaa häiriökäyttäytymistä. Stressaantunut koira kärsii helposti mahavaivoista, nuolugranuloomista ja juurikin häiriökäyttäytymisestä. 

Mahavaivat

Mahavaivojen ilmenemiseen vaikuttaa koiran perimä ja taipumus immunologisille sairauksille, mutta tämäkään ei ole ihan niin suoraviivaista. Suoliston mikrobit niin sanotusti periytyvät emältä ja niihin voidaan myös vaikuttaa maitohappobakteerien syöttämisellä. Myös ruokavaliolla on suuri merkitys mahavaivojen suhteen. Ja kuten sanottu myös stressi vaikuttaa, koska monet koirat reagoivat stressaaviin tilanteisiin mahallaan. Se lienee monelle ihmisellekin tuttua? 

Kutisee, kutisee

Monesti koiran kutistessa, raapii se ihonsa rikki ja seurauksena on tulehdus. Tavallisin syy tähän on atopia eli allergia ilman välityksellä saataville allergeeneille. Atopia puhkeaa yleensä ennen kolmen vuoden ikää ja se on periytyvää, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat vahvasti atopian ilmenemiseen. Myös ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa kutinaa. Atopia vaikuttaa myös koiran kykyyn haistaa. 

Toistuvat korvatulehdukset heikentävät kuuloa ja aiheuttavat kipua. Välikorvan tulehdukset ovat erityisen hankalia aiheauttaessaan voimakasta kipua ja ovat hankalia hoitaa. Usein oireena on vain pään ravistelua haukkumisen yhteydessä. Tulehdus ei näy ulospäin, jolloin sen toteamiseen vaaditaan eläinlääkärin tutkimus. 

Suusairaudet

Suusairauksiin tuntuu olevan rodullinen alttius, koska emältä peritään suun mikrobifloora ja se vaikuttaa myös siihen, kuinka tehokkaasti sylki puhdistaa suuta. Juuliska suosittelikin hammaskiven poistoa ennen pennutusta, jotta pennut saisivat emältään mahdollisimman vähän haitallisia bakteereja. 

Sydänsairaudet

Toisinaan eläinlääkäri toteaa niin sattuja ”oireettomia sivuääniä”, joka tarkoittaa sitä, että koira ei kärsi sivuäänestä sillä hetkellä. Tällainen koira ei kuitenkaan ole jalostuskelpoinen. Pennun voimakas sivuääni kannattaa kuitenkin aina tutkia mahdollisimman hyvin.

Jos 10-vuotiaalta koiralta löytyy läppävika ultrassa, vaikka sillä on ollut siihen asti aina hyvä sydän terveystarkastuksissa, ei sen tulisi vaikuttaa kyseisen koiran jälkeläisten jalostuskäyttöön. 

Hypertensio

Hypertensio aiheuttaa levottomuutta ja suoritustason laskua. Hypertensio aiheuttaa mahaoireita, munuaisongelmia, äreyttä, väsymystä ja elimistö vain lopulta lopettaa toimintansa. Tyypillistä on, että koirat menevät kovaa, mutta homma loppuu vaan kesken.  Tästä aiheesta on vasta niukasti tutkimustietoa, mutta primääri hypertensio vaikuttaisi olevan alidiagnosoitua. Jonkinlainen perinnöllinen tausta tähänkin sairauteen vaikuttaisi olevan, kun yhdestä seitsemän pennun kelpiepentueesta on neljällä diagnosoitu tätä vaiva: näistä kolme on lääkityksellä ja yksi lopetettu. Sekundääriä hypertensiota on löytynyt mm. rottweilereilla ja syynä on ollut feokromosytooma eli adrenaliinia erittävän lisämunuaisen kasvain. Tämä kasvain on vaikea diagnosoida ja löytyy useimmiten vasta ruumiinavauksessa. 

Hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa tyypilliset oireet ovat väsyminen ja laiskistuminen, kylmänarkuus ja niukka turkki, jotka ennen vaivan diagnosointia vaikuttavat yksilön käyttöominaisuuksiin. Korvaushoito on kuitenkin helppoa, kun koiralle syötetään päivittäin tyroksiinia. Eläinlääkärin oman kokemuksen mukaan neurologisiin ja käytösongelmiin korvaushoidolla ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan ihan yhtä suurta tehoa. Tässä olisikin suositeltavaa käyttää vanhempia uroksia jalostukseen, jotta jo tiedettäisiin koiran oma ja sisarusten terveydentila varmasti.

Cushingin tauti, syöpä, diabetes… 

Muutkin taudit vaikuttavat toki käyttöominaisuuksiin. Cushingin tauti ja hyperadrenokortikismi tauteja sairastavat ovat usein ärtyisiä ja kärsivät iho- ja maksaoireista. Lääkityksellä on kuitenkin usein melko hyvä vaste. 

Myöskään diabeetikot eivät ole optimaalisia käyttötarkoituksiin ja useimmiten sairaus puhkeaa keski-iässä ja harvoin alle 2-vuotiaana. Taipumus kasvaimiinkin tuntuu olevan osittain perinnöllistä ja ne ovat tavallisempia yli 7-vuotialla. Samoin epileptikot ja syringomyeliasta kärsivät koirat ovat harvoin hyviä käyttökoiria. Dementia eli vuorokausirytmin ja sisäsiisteyden häiriöt sekä eksyminen ovat varsin normaalia yli 12-vuotialle. Kuitenkin terveyskyselyissä on raportoitu vastaavia ongelmia myös nuoremmilla koirilla.

Osku ja Lyyli :)

Sain otettua eilen aamupäivästä kivoja kuvia "nuoresta parista".

Lyyli ja Osku

Castiog Ego Et Rex Meus eli "Osku" (Raisa yrittää päästä jaolle nameista)

Viikonlopun aikana pariskunta oli täällä varsinaisella seksilomalla ja astumisia ehti olla kolme kappaletta. Yleensä en ole astumiskuvia juuri blogiin laittanut, mutta tehdään nyt tällä kertaa poikkeus, kun näistä tuli hyvin selkeä kuvasarja. 

Aloitettiin liehittelyllä ja yhdessä juoksentelulla. Tässä Osku kuiskii Lyylin korviin hempeitä nuuhkauksia?

Sitten tositoimiin

Nalkissa! Mites tässä näin kävi?!

Ei auta kuin odotella...

Vielä pari kuvaa Oskusta

Onnea naistenpäivän 11-vuotiaille!

Vuonna 2009 syntyi Raisan E-pentue ja naistenpäivän kunniaksi maailmaan tupsahti peräti seitsemän neitiä ja kaksi pojanpalleroa. Näistä yhdeksästä viisi on vielä tietääkseni elossa. Onnea Ella, Lotte, Hani, Tara ja Sakke!

Tässä terveisiä kolmelta sisarukselta omistajien ottamien kuvien kautta:

Jangas Elli-Velli eli Ella

Jangas Eye-Popper eli Hani (silmä poistettu 9-vuotiaana glaukooman takia)

Jangas Eager-Beaver eli Sakke

 Sakke nauttii olostaan

Jangas Elin kelin klot eli "Lotte"

Vielä riittää vauhtia, vaikka kremppoja on jo ilmennyt.

Pentutoiveita toukokuulle

Seuraavaa pentuetta odotetaan ja toivotaan toukokuun alkupuolelle 9. päivän tienoille. Lyyli ja Osku tapasivat tänään ja astutus onnistui nopeasti ja helposti. Pariskunta vierailee luonamme vielä huomiseen.

Osku eli Castiog Ego Et Rex Meus tulee Virpin pentueesta, jota olen käynyt katsomassa jo ihan pentulaatikossa niiden kasvettua luovutusikään Tuomaksen hoivissa. Olen Oskusta kysellyt Virpiltä aina silloin tällöin, se kun oli nuorena poikana käynyt yhdessä näyttelyssä saaden EH:n. Viime syksynä kuitenkin heräsin ajatukseen, että pentueella on ikää jo 10 vuotta eli kovin kauaksi aikaa ei astutusta enää voisi siirtää... Osku osallistui syksyllä MH-luonnekuvaukseen ja nyt pentusuunnitelmien varmistuttua Lyylin juoksua odoteltiin alkuvuoteen. Osku kävi helmikuussa silmätarkastuksessa ja lonkkakuvissa ja viime tipassa tiistaina tuli tulos B/B-lonkat näkyviin KoiraNetiin virallisena. Silmätkin olivat kunnossa. 10-vuotias herra on ollut koko ikänsä terveenä ja poikkeaa suvultaan hieman rodun valtavirrasta. Tämä olisi siis Oskun ensimmäinen pentue. Toivottavasti Osku tulee sukuunsa ja syntyy kunnon kokoinen pentue: isänsä pentueet (kummassakin 7 pentua) syntyivät sen olleessa noin 10 vee, isoisä Famoso sai vielä 10-vuotiaana viimeisen pentueensä ja isoisoisä Aki tuli viimeistä kertaa isäksi 12-vuotiaana. 

10-vuotias Osku

  Osku on elänyt kotikoirana, mutta siskonsa ovat menestyneitä harrastuskoiria: Luna-sisko (Castiog Esto Perpetua) oli rodun toinen agilityvalio, palkittu metsästyskokeissa avo1-tuloksella, kilpaillut myös tokossa, palkittu näyttelyissä vara-SERTillä ja suorittanut MH-luonnekuvauksen. Sofi-sisko (Castiog Ex Animo) on palkittu metsästyskokeissa voittajaluokan 2. palkinnolla, lisäksi suorittanut MH-luonnekuvauksen sekä palkittu agilityssä ja MEJÄssä. Sofi on myös kivan Castiog G-pentueen emä, jossa muutama koirista on hyviä jälkikoiria (MEJÄ avo1), yksi kisaa korkeimmassa eli 3-luokassa agilityssä ja kolme niistä on suorittanut taipumuskokeen. Oskun täti Oona (Esmari Secret Dreams) kilpaili myös metsästyskoekiden voittajaluokassa, emä on palkittu metsästyskokeissa avo3-tuloksella ja emänisä kantanarttuni Katin puoliveli Sweetie-pie Famoso voi2-tuloksella.

Kuva nuoresta Oskusta löytyy Ainon kuvista.

 Pentueen tuleva emä Lyyli eli Jangas Kajsa Kavat on äärimmäisen kiva koira, joka asuu lapsiperheessä toimien myös isännän jahtikaverina. Lyyli on suorittanut MH-luonnekuvauksen hyvin rohkean koiran paperein, meni heittämällä läpi taipumuskokeesta ja saanut EH:n näyttelyistä. Sillä on A-lonkat kuten kaikilla kuvatuilla (6/7) sisarusparvessaan, terveet silmät ja se on elänyt tervettä elämää ensimmäiset neljä vuottansa. Myös sisaruksista suurin osa on suorittanut taipumuskokeen ja kolme pentueesta myös MH-luonnekuvauksen. Lyylin emä Viima on myös käytännön metsästyskoirana, kuten Taavi-velikin, Viiman isä Maxberry's Amor on palkittu metsästyskokeissa avo1-tuloksella ja sen lähisuvusta löytyvät kaikki viisi suomalaista käyttövaliota (velipuoli, isoisä ja sen sisko, isoisoisä ja emä).

Lyyli on käynyt metsällä pienestä pitäen

    Huippunäyttelykoiria pennuista ei odoteta, mutta hyväluonteisia, tervepäisiä harrastus- ja metsästyskoiria todennäköisesti kylläkin. Kummatkin vanhemmat hoitavat myös seurakoiran virkansa ehdottoman hyvin. Ne ovat terveitä tyyppejä, joilla ei ole ollut edes pikkukremppoja. Lyyli on myös geenitestattu: se ei kanna waleseilla todettua FN-munuaissairautta eikä verenhyytymistekijä faktor VII eli pennut eivät voi sairastua näihin perinnöllisiin vikoihin. Lyylin geneettinen monimuotoisuus on myös rodun keskiarvoa korkeampi (104, kun 100 on keskiarvo).

Lyyli 3-vuotiaana