Seuraavaa pentuetta toivotaan jo itsenäisyyspäiväksi

 Lyyli eli Jangas Kajsa Kavat täytti keväällä jo neljä vuotta. Ilokseni sain kuitenkin sijoitusperheeltä luvan käyttää neitokaista jalostukseen, vaikka sijoitussopimus olikin jo mennyt umpeen. Maaliskuussa Lyyli astutettiin Oskulla, mutta jäi tyhjäksi. Runsas viikko sitten perjantaina 25.9 alkoi Lyylillä juoksu ja tällä kertaa koitetaan kaksoisastutusta ja toivotaan, että pentuja tällä kertaa syntyisi. Eilen oli 10. juoksupäivä ja illalla Osku astui Lyylin, tänä iltana oli Danin vuoro. Keskiviikkona on tarkoitus treffailla vielä kummankin pojan kanssa. 

Häntä heiluu aina

Lyyli on todella hauska tyyppi: isännän kaveri lintumetsällä, hirvien ja peurojen jäljillä sekä emännän ja lasten seurana kotosalla. Vauhtia on kuin pienessä kylässä, sosiaalisuutta, riistaviettiä, rohkeutta ja elämäniloa on vaikka kahdelle jakaa. Lyyli selvitti taipumuskokeen ensi yrittämällä ja näytti rohkeutensa ja sosiaalisuutensa ihmisiä kohtaan myös MH-luonnekuvauksessa. Se on ollut perusterve, lonkat A ja silmät ok. Näyttelystä on haettu EH, kapea ja laihahan tuo on, kun ei aina ehdi syödä niin paljon kuin pitäisi. MyDogDna-geenitestattu eikä kanna rodulla todettuja munuaisen vajaatoimintaa tai verenhyytymistautia, monimuotoisuudeltaan selkeästi rodun keskiarvoa parempi.

 

Sulhasehdokkaita on siis tällä kertaa kaksi: Osku ja Dani. Jos pentuja syntyy, niin sekä vanhemmat että pennut testataan geenitestillä, jotta tiedetään kuka on kenenkin pennun isä.

 

Lyyli ja Osku-sulhanen keväällä 2020

 Osku eli Castiog Ego Et Rex Meus on jo 11-vuotias herrasmies. Se on elänyt viime kesään asti treveenä, mutta silloin siltä jouduttiin poistamaan kasvain, silmät ovat terveet, lonkat B (kuvattu 10-vuotiaana!) ja jalkakin nousee vielä kuin nuoremmallakin koiralla. MH-luonnekuvauksen Osku suoritti vuosi sitten ja näyttelyssä se on palkittu aikanaan EH-tuloksella. Osku on elänyt kotikoirana, mutta siskonsa ovat menestyneitä harrastuskoiria: Luna-sisko (Castiog Esto Perpetua) oli rodun toinen agilityvalio, palkittu metsästyskokeissa avo1-tuloksella, kilpaillut myös tokossa, palkittu näyttelyissä vara-SERTillä ja suorittanut MH-luonnekuvauksen. Sofi-sisko (Castiog Ex Animo) on palkittu metsästyskokeissa voittajaluokan 2. palkinnolla, lisäksi suorittanut MH-luonnekuvauksen sekä palkittu agilityssä ja MEJÄssä. Sofi on myös kivan Castiog G-pentueen emä, jossa muutama koirista on hyviä jälkikoiria (MEJÄ avo1), yksi kisaa korkeimmassa eli 3-luokassa agilityssä ja kolme niistä on suorittanut taipumuskokeen. Oskun täti Oona (Esmari Secret Dreams) kilpaili myös metsästyskoekiden voittajaluokassa, emä on palkittu metsästyskokeissa avo3-tuloksella ja emänisä kantanarttuni Katin puoliveli Sweetie-pie Famoso voi2-tuloksella. 

Castiog Ego Et Rex Meus eli Osku

 Dani eli Doniol Chase the Wind on toinen sulhasehdokas. Dani on yhtä lailla perusterve veteraani-ikäinen uros, joskin Oskua kolme vuotta nuorempi. Dani on suorittanut taipumuskokeen ja palkittu näyttelyssä SERTillä. Se on perusterve kotikoira, jolla on A lonkat, terveet kyynärät ja silmät. Emänsä on Fi M&Jva Doniol Change of Wind. Danilla on kaksi pentuetta aiemmin, mutta valitettavasti niitä ei ole nähty juuri missään. Dania olen nähnyt muutaman kerran Mirkalla käydessä, kun se on poikennut samaan aikaan trimmissä ja vaikuttanut kivalta tyypiltä.

Doniol Chase The Wind eli Dani

P-pentuja toivotaan helmikuulle :)

Toiveissa olisi kaksi pentuetta helmikuulle, kun sekä emä Viima (6.12) ja tytär Netta (20.12) on astutettu joulukuun aikana. Tälläkin kertaa astutus oli nopea ja helppo. Se tapahtui juoksun 15. päivä.  Pentueen isäksi on toiveissa Llon Helygen eli "Kevin" ja emäksi Jangas Kate Reddy eli "Netta". P-pentueen laskettu aika olisi noin 20.2.2019 ja luovutusiässä ne olisivat huhti-toukokuun vaihteessa.

Llon Helygen eli "Kevin" on minun ja Niinan englannintuonti. Sen emä on GB Sh Ch eli muotovalio ja suvussa on plajon kauniita ja korkeasti näyttelyissä palkittuja ja joitain koepalkittujakin koiria. Kevin oli nuorena VSP-pentu ja on saanut ERIn. Valitettavasti syksyn ajan lihakset ovat olleet jumissa, mikä vaikutti näyttelymenestykseen, mutta vaikuttaa osteopaatin avulla jumit helpottuneen. Kevinillä on A/B-lonkat ja terveet silmät. Kevin suoritti MH-luonnekuvauksen varsin rohkean koiran paperein eikä reagoinut sen kummemmin ampumiseen. Kepponen on hyvin lapsirakas ja herttainen tyyppi, vain koirien ohitusten kanssa on saatu tehdä töitä. Poika harrastaa Nose workia emäntänsä kanssa. MyDogDna-geenitesteissä Kevin ei ole rodulle tyypillisten sairauksien kuten munuaisvian tai verenhyytymishäiriön kantaja ja pentueen keskimääräinen terveysindeksi olisi 101 (100 on rodun keskiarvo).

Jangas Kate Reddy eli "Netta" on kasvattini viidennessä polvessa. Sen sukutaulusta emän puolelta löytyvät käytännössä kaikki käyttövaliowalesit ja emä on käytännön metsästyskoirana. Netta suoritti taipumuskokeen todella helposti samoin kuin neljä sisarustaan. MH-luonnekuvauksessa se oli hyvin rohkea ja reipas, vaikka intoa tarttumiseen olisin kaivannut hieman enemmän. Agilityssä Netta olisi onnen omiaan, mutta ei ole valitettavasti päässyt treenaamaan alkeita pidemmälle. Netalla on A-lonkat ja terveet silmät (BLUP 111, kun rodun keskiarvo on 100). MyDogDna-geenitesteissä se ei kanna rodulle tyypillisiä sairauksia. Näyttelyissä Netta on palkittu EH-tuloksella ja kunniapalkinnolla pentuluokassa.

Netta on edelleen lapsirakas ja sosiaalinen kaveri

Näissä kuvissa Netta oli vasta neli-viisikuinen napero

Sebastianin ottamat uudet kuvat Netasta.

Tässä nuoripari vielä yhdessä talvisessa maisemassa:

O-pentuetta toivotaan helmikuulle

Viima  astutettiin eilen Pupella. Pentujen toivotaan syntyvän helmikuun 6. päivän tienoilla. Viiman Netta-tyttärellä alkoi juoksu eilen, joten myös nuoremman neitokaisen astutus on ajankohtaista lähiviikkoina.

Puppe (Suvimetsän Brad Pitt) ja Viima (Jangas Gone with the Wind)

Viima eli Jangas Gone with the Wind on aktiivisessa metsästyskäytössä olevan 7-vuotias walesilainen. Elämänsä aikana sille on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista (punkkikuumetta, koira hyökännyt kimppuun yms), mutta sen suhtautuminen koiriin on ystävällisen välinpitämätön, se pitää kaikista ihmisistä, palvoo isäntäänsä, rakastaa yhteisiä metsästysretkiä ja on ylpeä seitsemän pennun eli mainion Jangas K-pentueen emä. Viiman suvusta löytyvät kaikki suomalaiset käyttövaliot (isän veli(puoli) M&J&Kva Romeo, ie. Korpinotkon Ciccioline, ii:n  puoliveli That Way Wink Akimbo, iii. Aki, sen sisar Amor ja iiii. That Way Win Y Bangaw). Myös Viiman isä on palkittu Avo1-tuloksella metsästyskokeissa. Viiman emä kisasi agilityssä 3-luokassa, emänemä Raisa on Suomen ensimmäinen agilityvalio rodussaan (lisäksi muotovalio ja korkeimmassa luokassa tokossa&rally-tokossa) ja emänisä on ruotsalainen herrasmies ja mm. pohjoismaiden jälkivalio ja muotovalio.

Viima on suorittanut spanielien taipumuskokeen (kuten myös viisi jälkeläistää) ja vesityön (2/3 p) ja MH-luonnekuvauksen (kuten kolme jälkeläistään) ja on rohkea ja sosiaalinen tyyppi. Astutusreissulla se matkusti ensi kertaa junassa ja se oli aivan kuin isoisomummunsa Kati, joka vain makoili hiljakseen matkat vieressä huomaamattomana. Asemalla keräsi rapsutuksia kaikilta spanielimielisiltä henkilöiltä. Näyttelyssä se on palkittu EH-tuloksella, lonkat ovat A (BLUP korkea 118) ja silmät ok (lievä distiachis eli jokunen ylimääräinen ripsi silmään päin). Myös Viiman jälkeläisistä kuusi on kuvattu A-lonkkaiseksi  ja silmätkin ok tai joillain ylimääräisiä ripsiä.

Pentujen isäksi on tulossa Puppe eli Fi Mva Suvimetsän Brad Pitt, joka täyttää pian 3 vuotta ja tästä on tulossa Pupen ensimmäinen pentue. Pupen isä ja veli on palkittu Avo3-tuloksilla metsästyskokeissa, emällä on suoritettu vesityö ja kahdella sen puolisisaruksella hienoja metsästyskoetuloksia. Puppe itse on suorittanut spanielien taipumuskokeesn ja saavuttanut 3 sertiä, vara-CACIBin ja RYP-4 sijoituksen näyttelyissä. Sen lisäksi Puppe on suorittanut emänsä tavoin luonnetestin ja sai spanieliksi ihan kivat pisteet 110 p. Nose workissa monipuolisella pojalla on jo kaksi hyväksyttyä tulosta 1-luokasta ja suurimpana ongelmana on sopivien kisojen löytäminen ;) Puppe on osallistunut myös SmartDog-testaukseen Ulla Ruistolan suorittaessa testin. Se sai seuraavanlaiset yleiset kommentit:

"Puppe on avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Puppe on hyvin motivoinut tehtävistä ja ruoka jaksaa kiinnostaa, kunnes tullaan sosiaalisen oppimisen tehtävään, jonka kuivat namit eivät kiinnosta koiraa lainkaan. Palkkion laatu on varmasti tämän koiran kohdalla erittäin olennaista. Koira keskittyy tehtäviin erittäin hyvin ja odottaa jokaista tehtävää. Sylinteritestissä Puppe osoittaa kohtuullisen hyvää itsehillintää. Puppe lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä, mutta ei ole niillä johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Parhaiten koira ymmärsi käsielettä. Puppe ratkaisi tilaan liittyvän ongelman pienen miettimisen jälkeen – kuten myös loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Puppe on mahdottomassa tehtävässä enemmän ihmiseen tukeutuva ongelmanratkaisija, mutta sillä on käytössä myös itsenäinen ongelmanratkaisustrategia. Muistiosuudessa koira muistaa kolme aikaa, mikä on yli kestovertosuorituksen. Koira odottaa tehtävässä rauhallisesti ja aivan hiljaa. Puppe pystyy nopeasti matkimaan ihmisen toimintoa, ja koira oppii myös tehtävän melko nopeasti. Puppe ei kuitenkaan paina nappulaa, vaan osoittaa kuonolla sitä. Namikoneessa olevat nappulat eivät kiinnosta Puppea lainkaan, sillä se ei edes harjoitteluvaiheessa syö niitä kaikkia. Pupen vire pysyy testin aikana hyvänä ja jaksaa hyvin tehdä töitä. Koira ei kiihdy koko testin aikana lainkaan. Puppe on kognitiivisesti selkeästi yli keskivertokoiran."

Puppe on ollut perusterve, sillä on C-lonkat (BLUP 82) ja silmät ok (PPM lievä). Puppe asuu Oulussa ja tästä on tulossa sen ensimmäinen pentue.

Kaikki Pupen kuvat (c:) Ursula Heinikoski

Kumpikin vanhemmista on geenitestattu MyDogDna-testillä ja pentueen terveysindeksi olisi sen mukaan keskimäärin 103, kun 100 on rodun keskiarvo. Kumpikaan vanhemmista ei kanna walesinspringereilla todettuja sairauksia kuten munuaissairautta tai lievää verenvuototautia. Sisäsiitosaste pentueelle on kahdeksalta polvelta laskettun vain 0,38 %. Pupen vaari on Viiman ensimmäisen pentueen setä.

Pennuille toivotaan aktiivisia, harrastavia ja rakastavia koteja. Pennut kasvavat Viiman oman perheen luona Vantaalla.

---------------------

Taas itselleni muistiin muutama sana juoksusta ja astutuksesta:

24/25.11 Viiman juoksu alkoi ja ensimmäiset veritipat näkyivät
30.11 Viima käänsi hieman häntää, progestronitestin tulos 0,89 ng/l.
2.12 Viima ja elintoverinsa Nira-labradori alkoivat astua toisiaan, kun kummallakin on juoksut menossa.
3.12 Progestronitestin tulos 3,00 ng/l.
6.12 matkattiin Ouluun ja astutus onnistui noin 10 minuutin tutustumisen jälkeen. Pariskunta ehti uusia astumisen alle kahden tunnin vierailumme aikana...
Nyt vain odotellaan, onko pitkä reissu tuottanut tulosta :)

Viimeksi Viiman astutus tapahtui jouluaattona (tai oikeastaan aatonaaton ja aaton välisenä yönä), toistamiseen Tapaninpäivänä ja tällä kertaa itsenäisyyspäivänä. Viima valitsee siis selvästi aina juhlapäivät treffiensä ajankohdaksi ;)

Pentuja - taasko uusia?

Meillä näköjään uusi vuosi on alkanut aika vauhdikkaalla tavalla. On saatu niin itkeä Wilmaa kuin nauraa pentujen touhuille.

Eilen kävimme myös kyläilemässä "tositarkoituksella" niin kuin sitä tavataan sanoa. Sandy aloitti juoksunsa yllättäen runsas viikko sitten ja eilen oli jo 11. juoksupäivä ja alkoi vaikuttaa otolliselta. Yleensä Sandyn juoksuvälit ovat ollet noin 7-9 kuukautta, joten puolen vuoden väli tuli hieman yllättäen ja hieman teki mieli jättää astutus myöhemmäksi. Tosiasia kuitenkin on, että Sandy on jo yli neljävuotias ja se on jäänyt kahdesti tyhjäksi, joten enää ei ole oikein varaa jättää juoksuja väliin, jos neidistä haluaisi pentuja. Ja jollei niitä alkuvuodesta tule, niin sitten Sandyn ei selvästikään ole tarkoitus tulla emoksi. Astutus ainakin sujui todella vauhdikkaasti.

Sandy ja Billy

  Tällä kertaa vaihdettiin sulhasta ja pentujen isäksi valikoitui Nakni Billy The Kid eli "Billy", joka on minulle tuttu agilitytreeneistä. Billy on perusterve neljävuotias uros, jonka ensimmäinen pentue tämä olisi. Olen kovasti pitänyt Billyn emästä Elleninstä (C.I.B Bejamac Second To None), joka on Englannin tuonti ja Billy on hauska walesiuros. Pojalla on A-lonkat, silmät ok (tosin lievä distiachis eli ripsiä silmään päin), se on palkittu näyttelyissä SA:lla, MH-luonnekuvattu ja suorittanut spanieleiden taipumuskokeen. Billy on perheensä ensimmäinen koira ja sen myötä perhe on myös ihastunut rotuun. Billy oli MH-luonnekuvauksessa kohtuullisen sosiaalinen ja leikkisä, ei välittänyt räminästä juurikaan, pelästyi muissa osioissa päästen kuitenkin peloistaan yli ja leikki samalla tavallaa niin kuvauksen alussa kuin lopussakin, joten pelotteet eivät jääneet pojalle mieleen. Ei siis lainkaan hullumpi tyyppi!

Billy nuorena poikana (kuva: Aino Väyrynen)

Sandy eli Jangas Huller om Buller on iloinen ja vauhdikas walesineitonen, joka asuu sijoituksessa Lopella. Kiva tyttönen on suorittanut taipumuskokeen ja MH-luonnekuvauksen ollen leikkisä, sosiaalinen ja varsin rohkea tyttönen. Lopussa laukaus pelotti, mutta normaalisti neiti ei laukauksestakaan piittaa - kuten ei myöskään taipumuskokeessa. Näyttelyissä Sandy on menestynyt kivasti ja sillä onkin kaksi vara-SERTiä.Sandy on hauska pieni hurrikaani, jolla häntä heiluu alati ja vauhtia riittää. Onneksi neiti on kuitenkin hyvin keskittyvä ja rauhoittuu nopeasti, jos mitään ei tapahdu.

 Sandy on ollut ikänsä perusterve. Sillä on A/A-lonkat, terveet silmät ja MyDogDna-geenitestissä Genetic Health Index 100 eli  koirien keskitasoa ja monimuotoisuus hieman rodun mediaania parempi (32,9 mediaanin eli 31,7 sijaan). Sandyn isä ja emänisä ovat ruotsalaisia uroksia, jotka on valittu lähinnä erilaisen suvun, luonteen, käyttötulosten (MH ja MEJÄ), terveyden ja osin myös näyttelytulosten perusteella. Sandyn emä ja emänemä ovat omia koiriani, jotka on menestyneet niin agilityssä, rally-tokossa, tokossa kuin näyttelyissäkin.

Yhdistelmän sukusiitosaste olisi vain 0,37 % kahdeksalta polvelta, mikä kertoo siitä, että vanhemmat eivät ole juuri lainkaan sukua keskenään.

Laitetaan vielä loppuun muutama kuva L-pentueesta, joka ulkoili eilen paukkupakkasessa. Nyt ollaan pari päivää sisällä - on siellä niin peevelin kylmä!

Isot pojat Link ja Lemming

Lilla-Zelda

Link

L-pentueen toivotaan syntyvän marraskuun lopussa

Eilen oli astetta enemmän autolla ajoa. Zeldan eli Jangas In Blossom juoksu oli näet jo torstaina siinä vaiheessa, että neiti alkoi hieman kääntää häntää, perjantaina kävimme Mevetissä progestronitetissä iltapäivällä ja tulos oli jo 3,60 ja odotushuoneessa vastaan tullut walesiuros oli Zeldan mielestä todella vetävä ja pojalle saattoi jo seistä häntä kiemuralla. Niinpä sovimme treffit Siilinjärvelle lauantaiksi. Koska meillä lapset ovat olleet koko viikon enterorokossa, ei alunperin ajateltu koko perheen reissu onnistunut ja niin pakkasin vain itseni ja Zeldan matkaan aamulla ennen yhdeksää.

   Perille pääsimme ennen kahta ja tapasimme komea Jimin eli Rocbee Jimmy Dean. Astutus hoitui nopeasti pihalla sateenkin tauotessa. Koirat tuntuivat olevan kiinni loputtoman pitkän ajan (puolisen tuntia varmaan todellisuudessa) ja kahvittelun jälkeen jatkoimme matkaa kotiin päin. Kotona olin 12 tunnin reissaamisen jälkeen. Aikas väsyttävä, mutta muuten kiva päivä. Kiitos Jimin emännälle Nooralle vieraanvaraisuudesta!

  Pentujen toivotaan syntyvän noin 26.11 ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ne olisivat tammikuun puolessa välissä luovutusiässä. Tulevista vanhemmista voi katsoa lisätietoja edellisestä viestistä tai Pentuja-välilehdeltä.

Juoksuja, juoksuja

Taitaa olla varsinainen syksyinen kiima-aika menossa. Pari viikkoa sitten meillä kummatkin tytöt aloittivat juoksunsa ja sillä estivät pääsyn kahteen tokokokeeseen, joita varten on treenattu vaatimattomasti vasta vuoden ajan. Lotte lähti edellisen illan treenauksella mukaan sen sijaan - näinhän se piti mennä...

Raisalla on  taas ollut paikat jumissa ja se ehti syödä ihon rikki viime kesän juoksun tapaan. Onneksi nyt on tiedossa syy ja tiedän sen menevän ohi lihasten jumien helpottuessa. Viimeksi lihasrelaksantit auttoivat, nyt lepo ja rauhoittuminen ovat tehneet tehtävänsä ja uusi osteopaattiaikakin on jo Raisulle varattu. Eletään hetki rauhallisesti ja Raisakin on taas viime viikon jälkeen enemmän oma itsensä. Osasyynä lihasten jumuitumiseen on varmaan siinä, että tyttöjen juostessa yhtä aikaa meinaa Raisu-äiti hypätä tyttärensä selkään... Kevään juoksusita selvittiin kunnialla ja jumeitta, mutta silloin Raisa olikin ollut vastikään hoidettava ennen juoksua. Selvisihän samalla juoksujen alkaessa miksi Essi oli niin kovasti jumissa, ilmeiesti alkaa ikä ja hormoneiden vaikutus näkyä siinäkin. Täyttäähän Essikin seuraavaksi kahdeksan. Essilla tosin on ärsyttävä taipumus pissata sisälle juoksun aikaan. Yhtenä aamuna menin suoraan ovelle noustessani, mutta Essiläinen oli ehtinyt pari sekuntia ennen ja eteisen matto oli jo lämmin ja märkä, eikä pissa ollut vielä edes ehtinyt imeytyä mattoon. Mrrrrr.

Keskiviikkona pojat kiehnäsivät Femmaa (Doniol High Five To Jangas) trimmi-illassa ja sillä alkoi siitä parin päivän päästä juoksu. Hyvin nuoretkin pojat haistoivat oikein, ei Korppua eikä Keviniä muut kiinnostaneet kuin leikkikavereina.

Femmasta tulikin mieleen tuo alkuvuoden postin hauska mainos:

Perjantaina oli aloittanut juoksunsa myös Zelda (Jangas In Blossom), joten nyt pitäisi valmistautua hiljalleen astutusta ajatellen, jotta saataisiin pentuja vielä loppuvuodelle :)

Sandy ja Kroko treffeillä

Olikin aika hauska sattuma, että Sandyn astutuspäivä osui juuri samaan päivään kuin ensimmäisen pentueeni syntymä. Toivotaan, että tällä päivällä olisi edelleen 13 vuoden jälkeenkin hyvä karma ja näin 14.6 astutettu Sandy pyöräyttäisi elokuun 16. päivän tienolla walesinpentueen maailmaan.

Sandy ja Kroko

Esitellään toivottavasti tulevia vanhempia hieman. Sandy eli Jangas Huller om Buller on iloinen ja vauhdikas walesineitonen, joka asuu sijoituksessa Lopella. Kiva tyttönen on suorittanut taipumuskokeen ja MH-luonnekuvauksen ollen leikkisä, sosiaalinen ja varsin rohkea tyttönen. Lopussa laukaus pelotti, mutta normaalisti neiti ei laukauksestakaan piittaa - kuten ei myöskään taipumuskokeessa. Näyttelyissä Sandy on menestynyt kivasti ja sillä onkin kaksi vara-SERTiä.Sandy on hauska pieni hurrikaani, jolla häntä heiluu alati ja vauhtia riittää. Onneksi neiti on kuitenkin hyvin keskittyvä ja rauhoittuu nopeasti, jos mitään ei tapahdu.

Tästä näky hieman Sandyn meininkiä MH-luonnekuvauksen leikkiosiossa: 

Sandy viime kesänä

Sandy on ollut ikänsä perusterve. Sillä on A/A-lonkat, terveet silmät ja MyDogDna-geenitestissä Genetic Health Index 100 eli  koirien keskitasoa ja monimuotoisuus hieman rodun mediaania parempi (32,9 mediaanin eli 31,7 sijaan). Sandyn isä ja emänisä ovat ruotsalaisia uroksia, jotka on valittu lähinnä erilaisen suvun, luonteen, käyttötulosten (MH ja MEJÄ), terveyden ja osin myös näyttelytulosten perusteella. Sandyn emä ja emänemä ovat omia koiriani, jotka on menestyneet niin agilityssä, rally-tokossa, tokossa kuin näyttelyissäkin.

Pentujen tuleva isä Kroko eli McTwister's Sweet Mogwai Gizmo hurmasi minut jo 4-5 viikon iässä leikkisyydellään ja itsevarmalla asenteellaan. Aikuistuneena Kroko on suorittanut taipumuskokeen ja MH-luonnekuvauksen ollen sosiaalinen, kohtuullisen leikkisä ja rohkea kaveri. Kroko ei edes MH:ssa laukausta pelännyt. Näyttelyistä pojalla on kaksi SERTiä ja kaksi vara-SERTiä. Krokolla on yksi pentue aiemmin, kun Mawredd F-pentue syntyi viime vuonna. Kroko asuu vanhempiensa kanssa saman katon alla ja pojan suku on varsin tuttua minulle vuosien takaa. 

Krokolla on Sandyn tavoin A/A-lonkat ja terveet silmät, se on myös MyDogDna-geenistestattu eikä sillä ole ollut polven loukkaantumista lukuunottamatta terveysongelmia. Kroko on kiltti ja herttainen uros, sellainen nallekarhu.

Kroko nuorena poikana

Pentueen sukusiitosasteesta tulisi hieman muita pentueitani korkeampi eli 2,00 % (mutta yhä edelleen kohtuumatala), mutta geenitestin mukaan pentujen keskiarvoinen monimuotoisuus olisi rodun keskiarvoa parempaa eli 103. 

Progeja, progeja

Perjantaina kävimme Sandyn eli Jangas Huller om Buller kanssa progestronitesteissä ja tulos oli silloin 1,05 eli mitään ei vielä varsinaisesti ollut tapahtumassa. Viikonlopuksi Sandy pääsi omaan kotiinsa ja tänään kävimme hakemassa pitkän päivän jälkeen neidin Mevetiin uuteen progeen. Vaikka ajanvaraus oli hukkunut matkalla, täytyy nostaa hattua heille, että saimme vielä illalla tuloksenkin.Sandy oli eilen sunnuntaina kääntänyt jo hieman häntää naapurin urokselle ja tänään pimpsa alkoi tuntua aika pehmeältä, mutta arvaukseni oli, ettei ihan vielä olisi kuitenkaan otollinen aika astutuksen suhteen. Hyvin osui arvaus, koska tulos oli 4,09 eli huomenna lähdemme miehelään Krokoa tapaamaan. Yleensä sanotaan, että paras aika astuttaa on, kun progestronihormonia on veressä 5-10 ng/ml. Toiveissa olisi siis L-pentue...

Joulun (t)aikaa

Joulu on taas ohi tältäkin vuodelta. Vietimme joulun perinteisesti Tampereella lasten mummolassa, jossa siskoni ja meidän koirat sopivat taas hyvin saman katon alle. Raisan kanssa jatkettiin treenailua ja saatiin hyviä vinkkejä rally-tokoon, jota siskoni on treenaillut "ihan oikeasti" eikä vain tällä lailla yksistään kuin minä. 3.1 päästään eka kertaa treenaamaan Raisan kanssa ihan ohjatustikin!

   Ruututreenikin on kummasti edistynyt, kun sain lahjaksi toivomani ruutunauhan. Ulkona kentällä Raisa etsi ruutua suorastaan erinomaisesti, tämän aamun treeneissä vieressä olevat kierto-ohjatun hypyt ja kiertokartio selvästi hieman hämäsivät. Toisaalta tämän aamun treeneissä saatiin kierto-ohjattu tehtyä kahdesti kisamaisesti suorastaan loistavasti, jos unohdetaan se, että minun on hirmuisen vaikea pitää kummatkin jalat paikallaan- Raisa ei enää tarvitse juuri apua, mutta emäntä meinaa silti heilua kuin heinämies...

   Sisarukset Hertta ja Piko (J. Forget-Me-Not ja J. Field Fennel) pääsivät viettämään joulua yhdessä ja sain ihanan kuvankin siskosta ja sen veljestä joulun vietossa:

Piko ja Hertta joulun vietossa

Pikon tytär edelleen kaipailee hyvää sijoituskotia ja neitokainen olisikin luvutuksessa jo runsaan viikon päästä.

Sitten hypitään taas kolmanteen aiheeseen eli Lasse ja Viima pääsivät tapaninpäivän kunniaksi toisille treffeille ja sain sieltä kivoja kuviakin. Kuulemma viisi minuuttia uudelleen tapaamisen jälkeen parikunta oli jo nalkissa. Olivat kovin ihastuneita kyllä toisiinsa tuo kaksikko. Tässä siis kuvia Lassesta:

Don's The Upper Ten

Lasse-sulhanen

Viiman mielestä sulhanen oli edelleen ihana, vaikka astutus oli jo tapahtunut...

Jouluisilla treffeillä

Ihan ensimmäiseksi lämmin joulun toivotus!

 Meillä joulun odotus olikin tänä vuonna tavallista jännempää, kun Viima tapasi Lasse-sulhasen aaton aattona :) Treffeillä kaikki meni hyvin ja toivomme joululahjaksi (toimitus helmikuulle) pieniä pehmeitä paketteja. Saas nähdä ollaanko oltu tarpeeksi kilttejä, jotta joululahjatoive kävisi toteen yhdeksän viikon kuluttua...

  K-pentuetta toivotaan - josko kolmas kerta toden sanoisi - helmikuun 25. päivän tienoilla. Viima astutettin 23.12, vaikka kuva pariskunnasta otettiinkin jouluaaton puolella, niin myöhäksi astutus meni, kun Lasse pääsi Vantaalle vasta kello 22 maissa.

 Esitelläänpä ensin tulevat vanhemmat: 

nuorena tyttönä mökkeilemässä

Viima - aina häntä heilumassa

 Pentueen tuleva emä Jangas Gone With The Wind eli "Viima" on todella mukava walesilainen. Neiti asuu sijoitusperheessä ja toimii käytännön metsästyskoirana isännän apuna. Sillä on takanaan jo satoja yläsajoja. Viimalla riittää vauhtia, riistaviettiä ja se on kuulolla isäntänsä käskyille.  Neiti on suorittanut spanielien taipumuskokeen ensi yrittämällä. Vimppa on MH-luonnekuvattu ja kuvauksessa se oli erittäin sosiaalinen, jonkin verran leikkisä, saalisviettinen eikä välittänyt äänistä tai ampumisesta mitään. Vimppa tulee toimeen niin ihmisten kuin koirienkin kanssa ja on helppo ottaa mukaan joka paikkaan. Neidin luonteeseen voi tutustua myös objektiivisten kuvausten eli pentutestin ja MH-luonnekuvauksen kautta. Lähes koko Viiman sisarusparvi on luonnekuvattu ja suorittanut spanieleiden taipumuskokeen näyttäen reippasta luonnettaan ja hyviä käyttöominaisuuksiaan. Näyttelyihin Viima on osallistunut vain kerran, tuloksena EH. 

Viiman suvusta löytyy runsaasti loistavia metsästys- ja harrastuskoiria. Kaikki kuusi Suomen käyttövaliota ovat varsin läheistä sukua neidille, lähimpänä isän puoliveli Romeo (C.I.B. FIN K&J&Mva) ja mummu FIN KVA Korpinotkon Ciccioline. Näiden lisäksi Viiman isä on palkittu  AVO1-tuloksella ja isänisä Sweetie-pie Famoso VOI2-tuloksella. Myös hyviä agilitykoiria löytyy runsaasti: Raisa-mummu on agilityvalio, Pihla-sisko ja Wilma-emä kisaavat medi-3 luokassa ja Wilman sisarusparvesta peräti kuusi yhdeksästä kisaa agilityssä, neljä kolmosluokassa.

Viimalla on A-lonkat ja BLUP-indeksi korkea eli 115 (rodun keskiarvo on 100) ja terveet silmät. Viima on ollut valitettavasti varsin tapaturma-altis koheltaen milloin metsällä korvansa piikkilankaan, milloin häntänsä verille. Viiman sisarukset ovat olleet varsin mukavaa ja tervettä porukkaa, ja niistä on myös kaksi muuta kuvattu A-lonkkaiseksi. Tästä on tulossa Viiman ensimmäinen pentue.

Lasse pentuna

  

Don's The Upper Ten eli "Lasse"

 Viima on astutettu Lassella eli Don's The Upper Ten . Lasse on palkittu nuorena keskenkasvuisena näyttelyissä ERIllä, mutta on vasta nyt komeimmillaan. Lassen onkin tarkoitus päästä kevään aikana muutamaan näyttelyyn. Lasse on sen lisäksi suorittanut luonnetestin ja MH-luonnekuvauksen mukavin tuloksin. Itse asiassa pojan tapasinkin ensimmäistä MH-luonnekuvauksessa ollessani siellä testinohjaajana. Lasse on vilkas, sosiaalinen, jonkin verran leikkisä, varsin rohkea omilla jaloilla seisova uros. Laukauksiin se hieman reagoi, muttei varsinaisesti pelkää niitä. Taipumuskokeessa hylkäämisen aiheutti se, ettei poika halunnut uida, mutta Viima on äärimmäisen innokas uimari, jota ei meinaa saada rannalle, joten tämä piirre ei haitanne pentujen osalta. Haun ja jäljestyksen osalta Lasse sai hienot arvostelut. Lasse on muiden koirien kanssa miellyttävä ja sosiaalinen koira.

Pojalla on terveet lonkat (A/B, BLUP 98) ja silmät eikä se ole muutenkaan sairastellut, yksittäinen eturauhasen vaivaaminen kuusivuotiaalla kertoo hyvin perusterveestä koirasta. Lasse on jo kuusivuotias ja tästä on tulossa sen ensimmäinen pentue. Sen veljellä on useita pentueita Suomessa ja niissä on muun muassa muotovalioita ja kaksi metsästyskoepalkittua koiraa.
 
Pentue täyttää Springerspanielit ry:n jalostuksen toimintaohjeen.
Pentueen sukusiitosaste tulee olemaan 0,38 % kahdeksalta polvelta eli hyvin alhainen.

--------------------

Mitenkäs astutus ja juoksu tällä kertaa sujuivat?  

 Tänä kertomus on taas ennemminkin itselleni, jotta muistaisin (pentuvihon mahdollisesti joskus hukkuessa) miten se juoksu silloin menikään... 

11.12 Viiman juoksu ilmeisesti alkoi
14.12 kunnon juoksuvuoto alkoi
20.12 Viima alkoi hieman kääntää häntää
21.12 neiti käänsi häntää kunnolla
22.12 progestronitesti 2,89 ng/ml ja Lassen spermatesti ok
23.12 Lasse astui Viiman hieman ennen puolta yötä runsaan tunnin yhdessäolon ja isäntäväen kahvitauon jälkeen: kummatkin olivat hyvin innokkaita ensikertalaisia, kiinni noin 18 minuuttia.
26.12 toiset treffit?