keskiviikkona, maaliskuuta 30, 2016

K-pentujen nimiäiset

Eilen  Arja kävi siruttamassa naperot viiden viikon iän kunniaksi. Tällä(kin) kertaa pennut on nimetty emänsä mukaan. Viiman virallinen nimi on Jangas Gone with the Wind eli Tuulen viemää ja siitä syystä jälkikasvu sai nimensä kirjojen mukaan mammansa tavoin.Niina poikkesi samalla kertaa ja saimme otettua myös uudet seisotuskuvat.

Aloittakaamme suomalaisesti klassikosta, joka on tullut tutuksi myös elokuvista: Komisario on siis Jangas Komisario Palmu. Taattua Mika Waltaria, tuo komisario pystyi selvittämään mitä kinkkisemmät murhat kunnialla.
Jangas Komisario Palmu



"Världens bästa Karlsson" on tietysti Jangas Karlsson på Taket eli suomeksi Katto-Kassinen. Lastenkirjojen hurmaavia sopivan pulleita sankareita Astrid Lindgrenin tyyliin. Tätä meillä on luettu aika paljon iltaisin. Karlsson tosin saa sotkettua monet asiat, mutta on aina ystävällinen ja hauska.
Jangas Karlsson på Taket



Kolmannen kohdalla nimivaihtoehtoja oli muun muassa King Lear (hulluksi tullut kuningas ei kuitenkaan sitten houkuttanut), mutta lopulta hänet nimettiin Jangas Knight in Shining Armor. Täytyy sanoa, että tässä tapauksessa nimi oli hauska ja oli kiva löytää kirja, joka kantoi nimeä ;)

P.S. Nimi vaihtui myöhemmin erinäisistä syistä
http://jangas-kennel.blogspot.fi/2016/04/ei-siita-tullutkaan.html
ja lopulta Knight sai nimen Knight of Can-A-Lot.
Jangas Knight In Shining Armor

Tytöistä klassikkokirjan Kamelianainen (Dumas nuorempi) mukaan on tietysti nimetty Kamelia eli Jangas Kameliadamen. Opuksen luin lukioaikana ja olin vaikuttunut. Siinä vaiheessa ruotsin kieli oli vielä hakusessa, mutta opinpahan ainakin tusinan verran synonyymeja prostituoitu-sanalle... Joista en varmaan muista enää juuri mitään tässä vaiheessa.

Jangas Kameliadamen

Astrid Lindgren on myös tytöissä innoittajana ja Kajsa on Jangas Kajsa Kavat eli ilmeisesti suomeksi "Tiina Tomera". Jep jep. Kajsan kanssa ollaan melkein kaimoja.
Jangas Kajsa Kavat

Muutama vuosi sitten pyöri elokuvissa Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, josta on alunperin tehty kirja. Katesta tuli virallisesti Jangas Kate Reddy. Tässä nimen valintaan vaikutti tietysti isomummun mummu Kati, joka oli ensimmäinen äärimmäisen rakas walesini :)
Jangas Kate Reddy


Viimeisenä oli taas tuollainen "kiva nimi, onpa sillä nimellä kirjakin kirjoitettu"-tyyppinen ratkaisu eli Jangas Kiss And Make Up on tietty Kiss.
Jangas Kiss And Make Up


maanantaina, maaliskuuta 28, 2016

Pentujen pääsiäisloma

Meidän lomaillessamme Tampereella perheen, Raisan ja Essin kanssa, olivat pennut ja emänsä hoidossa Viiman perheen luona. Tuhannet kiitoksert porukan hyvästä hoidosta - oli ihana saada pieni loma pennun hoidosta ja tietää pienten tassuttelijoiden olevan loistavassa paikassa  :) Tässä ihania kuvia pääsiäisen ajalta, mukana Niemelän perheen ihanat kommentit:
Unten mailla aitauksessa.

Me kaikki 7 pientä kääpiöt olemme sitä mieltä, että olohuoneeseen on päästävä.

Vallaton Kate-neiti otettiin pois muiden unia häiritsemästä. Mamman viereen nukahti.

Pennut saivat aitauksen lisäksi koko keittiön käyttöönsä, mutta se ei riittänyt. Sitten laajennettin vähän eteiseen päin.

Mieluummin kovalla lattialla vapaudessa kuin pehmeällä petillä aitauksessa.


"Ylärivissä" Kamelia, Kate, Karlsson "alarivissä": Kiss, Kajsa, Komisario ja Knight.

Aamulla herättiin 5.30 kovaan nälkään.

Jospa kuitenkin voisimme tulla olohuoneeseen.

sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2016

Kirjahyllyn kätköistä: pentuoppaita

Tällä kertaa kaivoin esiin muutamia pentuoppaita. Tarkoitus olisi työstää Marjukan kanssa springerin pentuopas syksyksi, joten nyt onkin hyvä miettiä, mitä ohjeistusta pennun kanssa tarvitsee. Nauroin jo tuleville pennun omistajille, että he saavat toimia jossain määrin koekaniineina ;)


Tuire Kaimion Pennun kasvatus (2002) on järeä opas, josta löytyy vastaus melkein kysymykseen kuin kysymykseen. Kirjan hyvä puoli on monipuolisuus ja siitä näkyy kirjoittajan tausta villieläinten kouluttamisessa. Joka asia käydään aivan pienen pieniä osasina läpi, mikä onkin hyvä, jos koiran kanssa on jotain haasteita. Esimerkiksi  kaulapantaan totuttaminen tehdään niin asteittain, että vasta kolmannella harjoituksella pentu saa pannan hetkeksi kaulaansa tai yksinolo-harjoituksissa kuudennessa harjoituksessa avataan ulko-ovi. Usein tavallisen reippaan ja helpon pennun kanssa voi huoletta hyppiä muutamankin harjoituksen kerralla, koska valitettavasti harvalla on aikaa ja mahdollisuuttakaan tehdä harjoituksia ihan niin hitaassa tahdissa.

Salme Mujusen kirjan Pennun polku puolivuotiaaksi olen hankkinut viime vuosina pentujen mukaan annettavaksi. Se ei ole yhtä monipuolinen kuin edellinen ja keskittyy nimensä mukaisesti lähinnä pikkupentuaikaa. Kirjan ehdottomia positiivia puolia on keskittyminen sosiaalistamiseen (kokemus päivässä-koulutus), kontaktiharjoituksiin ja hyviin tapoihin.

Salli Suorsan ja Pertti Vilanderin Pentuneuvola (2013) on uusi pentuopas, joka ytimekkyydessään keskittyy tärkeisiin teemoihin kuten pennun ja kasvattajan valintaa, yksinolo-, sisäsiisteys-, hihnassa kulkemisen- koulutukseen sekä pennun eleiden ja käytöksen tulkintaan.

Nämä kolme kirjaa apunaan uusi pennun hankkija löytää hyvät vinkit monenlaiseen tekemiseen. Muut pentukirjoiksi listaamani ovatkin hieman sekalaista seurakuntaa.

Cecilia Holmstedtin Koiranpennun kasvatus (1980, suom. 1988) oli ensimmäisen koiramme kanssa ohjenuorana, mutta siitä jäi hieman sekava kuva, miksi ja miten pennun kanssa tulisi toimia.

Eva Bodfäldtin Tottelevainen koira Kontaktikoulutus-kirja nimensä mukaisesti painottaa kontaktia koulutuksessa ja toden totta koulutuksen kulmakivenä kontakti onkin hyvä perusta. Yksi kappale on nimeltään Koiran ostaminen, mutta muuten kirja sopii niin pennun kuin aikuisen koirankin kanssa elämään.

Sven Järverudin ja Gunvor af Kilnteberg-Järverudin Koirakoulu koiranpennun ja nuoren koiran opetus (1989, suom. 1990) on  hieman sekava sekoitus pikkupennun ja nuoren koiran koulutusta. Monia hyviä oppeja kirjasta löytyy ja osa hieman vanhentuneitakin. Mukaan on saatu tapakasvatusta ja lajikoulutusta (toko, jälki, haku) koskevia oppeja.

Tommy Wirén ja Päivi Romppainen ovat kirjoittaneet kirjan Onnistu koirasi koulutuksessa, joka on osoitettu kaiken ikäisten koirien omistajille. Mukana on kuitenkin esitelty selkeästi myös pennun perustaidot eli lähellä pysyminen ja kontakti, luopuminen, rauhaoittuminen ja kohteiden käyttö. Tämä opas ei siis ole missään nimessä sopiva ainoaksi pentuoppaaksi, mutta hyvänä lisänä koulutuksesta kiinnostuneelle pennun omistajalle. Operantti ehdollistuminen tulee pakostakin tutuksi kirjaa lukiessa.

Jan Fennellin Koulutan koirani 30 päivän teho-ohjelma (2002, suom. 2003) on springerikasvattajan kirja kaiken ikäisten koirien omistajille ja perustuu koiran biologisen taustan ymmärtämiseen. Tästä saa hyviä vinkkejä juuri noihin tärkeimpiin asioihin eli yksinoloon, ruokailuihin, leikkimiseen ja muihin perustaitoihin. Tätäkään en suosittelisi ensisijaiseksi opukseksi, vaikka toki tässäkin on vahvuutensa. Etenkin useamman koiran kanssa liikkumiseen ja olemiseen, saa tästä kirjasta monia vinkkejä.

Aina välillä kirjoissa on joitain omaan korvaan hieman koomisia juttuja, esimerkiksi Pentuneuvolassa ilmoitetaan näin: "Käytännössä - ja kärjistäen sanottuna - koiran sijoittaminen on vain kasvattajan tapa tehdä rahaa. Sijoituskoirilla kasvattaja varmistaa, että hänellä on pennutusmateriaalia ilman että hänen itsensä tarvitsee maksaa koiran elinkustannuksia." Omalta kohdalta sanoisin enemmin toistapäin: olisi varmasti halvempaa lainata jalostusoikeudella koiria kuin sijoittaa. Sijoituskoirastahan omistaja maksaa vakuusmaksuna puolet koiran hinnasta, kasvattaja hoitaa lonkkakuvan, silmätarkastuksen, MH-luonnekuvauksen, useimmiten näyttelyt ja taipparin maksut sekä tietysti pennutukseen liittyvät kulut. Useimmiten ainakin minulla sijoituskoirista puolet jää silti käyttämättä jalostukseen. Tuntuu hieman nurinkuriselta, että sijoitussopimus olisi kummallekaan osapuolella mitään rahan tuloa - se on sopimus, joka mahdollistaa minulle jalostustyön, vaikka kotona on vain kaksi koiraa, ja pennun ostaja saa hieman enemmän tukea, hoitoapua ja saa harrastaa hieman halvemmalla koiransa kanssa. Kummallekaan osapuolelle sijoituskoira ei saisi olla taloudellinen ratkaisu, vaan se pitäisi syntyä toiveesta tehdä yhteistyötä :)

Toinen silmiin pistänyt kohta oli seuraava: "Jos pentusi hyökkäilee rajusti toisten koirien kimppuun vaikkapa pentumaisuuttaan, sinun on ehdottomasti lopetettava riehuminen. Ota sitä yksinkertaisesti korvasta ja sano, että sen on lopetettava." (Koirakoulu) Mitäs siihen sanoisi? Joskus olen varmaan tuotakin hölmöyttäni kokeillut ja tuloksena on, että koira yhdistää vastaantulijan ja kivun - tarvitseeko jatkaa enempää?

Täytynee jakaa muutamia mielestäni hyviä vinkkejä, joita olen itsekin käyttänyt:

" Tarpeiden tekeminen pyynnöstä: pentu oppii helposti liittämään vihjesanan tarpeiden tekoon. Sano "pissa" joka kerta, kun pentu kyykistyy virtsaamaan ja "kakka" pennun ryhdyttyä ulostamaan." (Pennun kasvatus).Toimii ja testattu jo ennen tätä kirjaa. Meillä tytöt osaavat hienosti tehdä pissan käskystä ja Raisa käy useimmiten kakallakin käskystä, jos vaan on  vähänkin hätä.

"Avoimeksi jätetystä häkistä koira saa kotoisan, turvallisen ja mukava pesän... Suosittelen lasten turvaportin asentomista tarpeellisiin paikkoihin" (Koulutan koirani) Monet koirat todellakin kokevat häkin turvalliseksi nukkumapaikaksi, jossa kukaan ei niitä häiritse. Erityisesti Harry aikanaan arvosti häkkiä kovasti. Eläinsuojelain mukaan koiraa ei saa sulkea ns. näyttelyhäkkiin kotona, mutta oven voi joko poistaa tai sitoa tiukasti niin, että sieltä pääsee ulos ja sisään rauhasta nauttimaan. Lasten portit ovat loistavia :)

"Hieman kokeneemmat koiranomistajat tietävät, että koiran luonteella ja hermorakenteella on valtavan suuri merkitys koko koiranpidolle. Ensimmäistä koiraansa ottavat... ajattelevat, että koira kuin koira, ja valitaan se pentueen söpöin tai kauneimman värinen yksilö." (Pentuneuvola) Itse kuulun noihin ärsyttäviin ihmisiin, joka haluaa valita sopivat pennut koteihin vasta petutestin jälkeen seurattuaan pentujen kehitys 7 viikon ajan. Useimmiten sopiva pentu onkin löytänyt sille sopivan kodin, muutaman kanssa en ole ihan parhaiten onnistunut. Hurjimmillaan kuulin aikanaan junassa kahden nuoren naisen keskustelun, jossa toinen tytösitä oli ollut katsomassa husky-pentuetta ja oli todella närkästynyt, kun kasvattaja ei halunnut antaa hänelle sitä hänen mielestään kauneimman väristä ja söpöintä pentua. Yleensä puren kieltäni näissä tapauksisa, mutta silloin en kyennyt olemaan hiljaa, vaan jouduin puuttumaan puheeseen ärsyttävän Pätkämäisesti: "Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta oletko ajatellut, että juuri se söpöimmän värinen voi olla pentueen hankalin, kovaäänisin ja dominoivin pentu, jonka kanssa eläminen saattaa olla mahdotonta esimerkiksi kerrostalossa seurakoirana pidettäessä?"

"Miten ongelmakäyttäytyminen ratkaistaan?
1. Mieti, mitä et halua
2. Mieti, mitä haluat
3. Ennakoi ja estä
4. Opeta koiralle uusi käytös"
(Onnistu koirasi koulutuksessa)

Yksinkertaista ja viisasta.

lauantaina, maaliskuuta 26, 2016

Raisalle 3. sijoitus ja RTK2-koulutustunnus rally-tokosta!

Tänään oli vuorossa rally-tokokisa numero kuusi ja tuloksena aikaisempaan tapaan hyväksytty tulos eli viimeinen hyväksytty tulos avoimesta luokasta. Pisteitä saatiin 97 kipaletta, kun uusin "istu-seiso-kierä koiran ympäri"-kyltin tyhmyyttäni sen sijaan, että olisin antanut lisäkäskyn. Pikkuvikoja ;) Pisteet riittivät siitä huolimatta luokan 3. sijoituksen ja saatiin koulutustunnus kaupan päälle. Tuomarina toimi Tytti Lintenhofer.


Olin ajatellut, että starttaisimme heti voittajassa mikäli mahdollista, mutta se jäi kahdesta syystä: Raisa oli mielestäni hieman tavallista löysempi (kenties juoksun jälkeen) ja odotusaikaa olisi tullut avoimen luokan verran ja päivä venynyt pitkäksi. Valitettavasti imetän edelleen Sissiä, joten pitkät poissaolot kotoa tuntuvat ihan fyysisesti. Hieman harmitti ottaa lahjakortti ja lähteä, mutta toisaalta oli kiva lopettaa mukavaan onnistumiseen. Videokin on kamerassa odottamassa. Valitettavasti en ehtinyt myöskään nähdä ensimmäistä kertaa toisen walesin suoritusta, vaikka itse Bertan (Trés Allentes Champagne) ja omistajat tapasinkin. Kaisakin oli bordercollie Tipin kanssa ja Riikka-siskoni kisasi Laki-kultsunsa kanssa saaden hienosti kaksi alokasluokan hyväksyttyä tulosta ja luokkavoittoa sekä kirsikkana kakun päälle myös RTK1-koularin. Hyvä päivä siis kaiken kaikkiaan :) Kahden viikon päästä sitten debyytit Essillä alokasluokassa ja Raisalla voittajassa. Raisan kanssa tarttee vielä hioa oikealla seuraamista, mutta muuten alkaa olla liikkeet aika hyvin hallussa.

perjantaina, maaliskuuta 25, 2016

Ketterä kottero keltainen kana

Pennut saivat pentulaatikkoon keltaisen kanan ja se olikin hauska kaveri. Mutta palataanpa ensin pieneen treenipäivitykseen...

Eilen kävimme Raisan (Jangas Duck Soup) kanssa toko-treeneissä, tai teeneissä kuten Sebastian asian ilmoittaa, ja olikin taas oikein hyvän mielen treenit. Aamulla oli itsekseen tehty voittajaluokan rally-rata, joka meni tosi hyvin. Ja illalla treeneissä harjoittelimme ruutua, joka oli ihan mahtava :) Eteenmeno vauhdilla, mutta matka oli runsas 10 metriä ja Raisu ilmeisesti pysähtyi aika tasan kymmeneen metriin, mutta jatkoi siitä vielä käskyllä eteenpäin. Pysähdys ja odottaminen keskittyneet, vauhdilla ruutuun, jossa pysähdys ok. Tosin mennessäni sitä palkkaamaan se otti taas muutaman askeleen eteenpäin ruudusta ulos. Näitä siis jatketaan edelleen. Vinkiksi sain alkaa käyttää (suljettua) namirasiaa ruudun takana ja sinne vapautus koko ruudun kuvioiden (seisominen ja toisinaan myös maahanmeno ja malttaminen) jälkeen. Eteenemenoa tehtiin pari kertaa lelulle tai kouluttajan palkatessa lelun heitolla. Raisa alkaa taas juoksun jälkeen olla ihan erilaisessa lihaskunnossa ja sen kanssa uskaltaa taas hieman treeneilla. Tavoitekisa olisi ollut tänä viikonloppuna, mutta odotetaan osteopaattikäyntiä ennen kuin ilmoitan Raisaa kevään kokeeseen. Essikin kulkee taas neljällä jalalla eikä ainakaan huomattavasti onnu.

Ruudun lisäksi teimme häiriöharjoittelua eli istumista perusasennossa, kun muut seurasivat ja tekivät muita harjoituksia vieressä. Lisäksi otettiin jokaisen kanssa luoksetulo kahden koiran välistä, muut pysäyttäen väliin, Raisan kanssa suora luoksetulo. Loppuun EVL:n paikallaolot, joissa Raisa oli ihan super :) Kouluttajat nauroivat taas alussa, että on taas luppakorvat paikalla ja hikarit poissa... Mihin ei auttanut kuin todeta, että lahjattomat treenaa. Ainakin meillä emäntä kuuluu tähän kategoriaan ;) 

Pennut lähtivät juuri pääsiäisen viettoon Viiman perheen hoiviin emänsä kanssa. Viiman omistajaperhe on lomalla ja mekin saamme hieman pennutonta lomaa, vaikka toisaalta vähän on ikäväkin pieniä nappisilmiä :) Eka automatka oli mennyt hiljaisesti ja pahoinvoimatta ja uudessa paikassa oli heti lähdetty tutkimaan paikkoja ja labradori-Niraan tutustumaan.

Tässä kuvia naperoiden touhuista eiliseltä ja tältä aamulta:
Häkkilinnut

Veli ja sen sisko (Karlsson ja Kiss, ellen erehdy)


Kate on leikkisä tyttö

Kana saa kovaa kyytiä

Kiss tuumaa, että hän ei jää maitobaarista osattomaksi

Knight kiipeilee

Knight

Komisario

Komisario osasi ensimmäisenä kiivetä koiran sängylle

Komisarion profiili
Siskokset eli Kate, Kiss, Kajsa ja Kamelia ja keltainen kana
Laulun sanoin hyvän pääsiäisen toivotus:

Ketterä, kottero keltainen kana,
keltainen kana, keltainen kana,
ketterä kottero keltainen kana,
kanalla keltainen (punainen) nokka
kot kot kot kot...

torstaina, maaliskuuta 24, 2016

Onni on... 4-viikkoiset koiranpennut

Tenavissa on aina noita mainioita Happiness is...-kuvia. Tänään oli taas niin onnellinen olo aamusta, että voisi listata pitkän listan asioita, joista onni koostuu.

Onni on...
- koiranpennun nappisilmät, pieni kuono ja punainen kieli.
- herätä aamulla vasta seitsemältä pentujen touhuiluun.
- lenkkeillä aurinkoisessa aamussa.
- saada treenata Raisan kanssa hyvällä mielellä ja kaikessa rauhassa "omassa" hallissa.
- halata pientä unenpöppöräistä vauvaa.
- painaa pehmoinen koiranpentu syliinsä.
- istahtaa aamulla kaikessa rauhassa teekupposen ääreen.
- kuunnella pennun uniöninää.
- seurata karvalasten leikkiä.
- saada todistaa pentujen uusia taitoja. 
- onnistua nappaamaan seisotuskuvat helposti ja nopeasti miehen avustuksella (vauvan nukkuessa).  
- saada itselleen pieni hetki aikaa istahtaa koneelle ja päivittää blogia.

Isot lurkit seisovassa pöydässä :)


Parempi siis päästä itse asiaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä K-pentue 4 viikon iässä:
 Ensin taas pojat (sinisellä taustalla) ja sitten tytöt (vaaleanpunaisella taustalla).

Knight
Komisario
Karlsson


Kajsa

Kamelia

Kate

Kiss

keskiviikkona, maaliskuuta 23, 2016

Pihla-tädille SM-0 ja pentulaatikon tohinaa

Alkuviikko ja viikonloppu on ollut kiireinen, vaikkakin aurinkoinen.

Aloitetaanpa kisoista ja treenauksesta. Pentujen täti Pihla eli Jangas Gale Wind kisasi emäntänsä Eve Moilaisen kanssa HSKH:n kisoissa viikonloppuna ja he saivat hienosti SM-0 tuloksen eli virheettömän radan medi-3 luokassa :) Hienoa!

Raisa on saanut treenailla aikas ahkerasti, joskin tokoa hieman rauhallisemmin. Seuraavia hyviä vinkkejä saimme torstain ja perjantain toko- ja rally-tokotreeneissä:
- otetaan taas kuuri merkin harjoitteluun, jossa itse kierrän merkkiä ympäri lähettäen Raisan merkille ja palkkaan aina seisomisesta merkillä minua vastapäätä. Hyvin ovat nämä treenit onnistuneet. Neitokainen meinaan alkoi jossain vaiheessa valua turhan paljon merkin kierrettyään luokseni.
- rally-tokossa saimme hyvän vinkin kouluttaja-Hannalta oikean puolen käännöksiin oikealle: alamme harjoitella pepun käyttöä pyöriesääni namin kanssa koko 360 astetta. Tämä tuintuu auttaneen ja nyt 90 asteen käännökset oikealle namin perässä tuntuvat lasten leikiltä ;)
- rally-tokon "kummatkin oikeaan/vasempaan täyskäännös" liikkeisiin sain hyvän vinkin käyttää tiukempaa käsiohjausta, jolloin suoritus ei valu liian pitkälle.

Sunnuntaina pennut olivat vielä pentulaatikossa pienen kenneltytön ihmeteltävänä
Maanantai-iltana Essin kanssa treeneissä kävimme vaunujen kanssa aluverryttelyn, otin hallissa hieman seuraamista ja katsoessani Sissiä Essi piehtaroi. Yhtäkkiä kuului "iik" ja sen jälkeen Essi ei ottanut painoa toiselle takajalalleen. Tylsää, kun meillä on toinenkinkipuilija, juuri kun Raisa on taas alkanut hiljalleen vetreytyä selän jumin jälkeen. Nyt Essi on alkanut hieman käyttää jalkaa, mutta osteopaatille tarttisi Essikin saada.
Sitten siirryttiin isompaan aitaukseen, mutta edelleen pennut ovat Sissin mielestä ihania

Sunnuntaina meillä oli useitakin pennun katsojia, joten vilinää riitti. Knight eli Ritari Ässä, kuten sitä olemme alkaneet kutsua, oli jo kovaa vauhtia tulossa ulos pentulaatikosta. Niinpä olikin aika laittaa korkeat aidat pentulaatikon ympärille ja pennut saivat huomattavasti isomman tilan käyttöönsä. Niistä tulikin saman tien isoja riiviöitä!
Ruokaillessa tyyli on vapaa



  Ruokaakin pienet ovat maistelleet ja syömään on kutsuttu pillillä. Ruokavalioon ovat jo kuuluneet raaka naudan-, poron- ja broilerin jauheliha, Sissin jämät peruna-parsakaalisosetta, hieman puuroa ja siihen keitettyä porkkanaa ja tänään maisteltiin valmista Into-sosetta (Maukas). Kaikki maittaa loistavasti ja pennut ovat yltäpäältä ruoassa sukeltaessaan kuppeihin.

  Nyt ollaan jo siinä vaiheessa, että pennut ovat alkaneet leikkiä keskenään, kantaa paperisilppua ja hieman leluakin, hampaat ovat puhjenneet, ne käyvät selvästi pesästä kauempana kakalla ja yrittävät pissallekin hieman pidemmälle. Ne seikkailevat koiran sängyn alla ja tulevat heti syliin laatikkoon mennessä. Ihania nappisilmiä :) 
Sukellus kuppiin

Tämä kun on kymmenes pentueeni, niin saan hakea hakea myös Vuolasvirta-palkintoa. Meillä kävikin maanantaina kennelneuvoja vierailulla ja muuten suurin osa raportissa oli erinomaista, muutama kohta hyvää, mutta en olekaan tajunnut laittaa meille "huoneistossa lemmikkieläimiä"-lappua. Täytyykin tosissaan hankkia sellainen :) Vinkiksi sain, että välioveen kannattaa laittaa vapaamuotoinen lappu, että meillä asuu kaksi koiraa. Kuulemma joskus on käynyt kurjasti ja palomiehiä on jäänyt harmittamaan, kun asunnosta on palon kynsistä pelastettu talon koira ja aikaa olisi ollut, mutta ei tietoa toisesta koirasta... Tämä oli ihan hyvä huomio, en vaan ollut tullut ajatelleeksi.