sunnuntaina, tammikuuta 08, 2017

Uusia kokemuksia

Tänä viikonloppuja pennuille on ollut tarjolla paljon uusia kokemuksia. Perjantaina pääsi ensin yhden urospennun tulevan perheen 9-kuista vauvaa moikkaamaan lattialle, eilen meillä oli melkein parikymmentä henkeä kotosalla pentujen painaltaessa hurjaa vauhtia pitkin olohuonetta ja tänään päästiin Zeldan omistajien Jannen ja Jan´in luo vierailemaan. Heidän luonaan pennut pääsivät moikkaamaan niin kissaa kuin toistakymmentä ihmistäkin. Eikä siinä kaikki: samalla saatiin myös ulkoilla isossa maailmassa oman pihan ulkopuolella ja autoilla eka kertaa. Kukaan pennuista ei voinut huonosti tai kuolannut näin lyhyellä matkalla ja etenkin paluumatkalla kuului vain rauhallista tuhinaa.

Pennut ovat niin suloisia nukkuessaan

Lilla-Zelda on oppinut kiipeämään koiran pedille

Tosrtai ja perjantai jouduttiin viettämään neljän seinän sisällä paukkupakkasten takia ja senpä ansiosta pennut herättivät 3-4 aikaan yöllä. Eilen vieraiden täyteisen päivän jälkeen pennut nukkuivat taas kiltisti seitsemään.

Autossa matkustetaan kahdessa erillisessä lentoboksissa.
Lemming on varsinainen paksukainen


Ihanaa - pissapyyhe!

Salama

Lilla-Zelda syleilyssä

Tepi-kissa uskaltautui katsomaan pentuja



torstaina, tammikuuta 05, 2017

Pentuja - taasko uusia?

Meillä näköjään uusi vuosi on alkanut aika vauhdikkaalla tavalla. On saatu niin itkeä Wilmaa kuin nauraa pentujen touhuille.

Eilen kävimme myös kyläilemässä "tositarkoituksella" niin kuin sitä tavataan sanoa. Sandy aloitti juoksunsa yllättäen runsas viikko sitten ja eilen oli jo 11. juoksupäivä ja alkoi vaikuttaa otolliselta. Yleensä Sandyn juoksuvälit ovat ollet noin 7-9 kuukautta, joten puolen vuoden väli tuli hieman yllättäen ja hieman teki mieli jättää astutus myöhemmäksi. Tosiasia kuitenkin on, että Sandy on jo yli neljävuotias ja se on jäänyt kahdesti tyhjäksi, joten enää ei ole oikein varaa jättää juoksuja väliin, jos neidistä haluaisi pentuja. Ja jollei niitä alkuvuodesta tule, niin sitten Sandyn ei selvästikään ole tarkoitus tulla emoksi. Astutus ainakin sujui todella vauhdikkaasti.

Sandy ja Billy

  Tällä kertaa vaihdettiin sulhasta ja pentujen isäksi valikoitui Nakni Billy The Kid eli "Billy", joka on minulle tuttu agilitytreeneistä. Billy on perusterve neljävuotias uros, jonka ensimmäinen pentue tämä olisi. Olen kovasti pitänyt Billyn emästä Elleninstä (C.I.B Bejamac Second To None), joka on Englannin tuonti ja Billy on hauska walesiuros. Pojalla on A-lonkat, silmät ok (tosin lievä distiachis eli ripsiä silmään päin), se on palkittu näyttelyissä SA:lla, MH-luonnekuvattu ja suorittanut spanieleiden taipumuskokeen. Billy on perheensä ensimmäinen koira ja sen myötä perhe on myös ihastunut rotuun. Billy oli MH-luonnekuvauksessa kohtuullisen sosiaalinen ja leikkisä, ei välittänyt räminästä juurikaan, pelästyi muissa osioissa päästen kuitenkin peloistaan yli ja leikki samalla tavallaa niin kuvauksen alussa kuin lopussakin, joten pelotteet eivät jääneet pojalle mieleen. Ei siis lainkaan hullumpi tyyppi!

Billy nuorena poikana (kuva: Aino Väyrynen)

Sandy eli Jangas Huller om Buller on iloinen ja vauhdikas walesineitonen, joka asuu sijoituksessa Lopella. Kiva tyttönen on suorittanut taipumuskokeen ja MH-luonnekuvauksen ollen leikkisä, sosiaalinen ja varsin rohkea tyttönen. Lopussa laukaus pelotti, mutta normaalisti neiti ei laukauksestakaan piittaa - kuten ei myöskään taipumuskokeessa. Näyttelyissä Sandy on menestynyt kivasti ja sillä onkin kaksi vara-SERTiä.Sandy on hauska pieni hurrikaani, jolla häntä heiluu alati ja vauhtia riittää. Onneksi neiti on kuitenkin hyvin keskittyvä ja rauhoittuu nopeasti, jos mitään ei tapahdu.

 Sandy on ollut ikänsä perusterve. Sillä on A/A-lonkat, terveet silmät ja MyDogDna-geenitestissä Genetic Health Index 100 eli  koirien keskitasoa ja monimuotoisuus hieman rodun mediaania parempi (32,9 mediaanin eli 31,7 sijaan). Sandyn isä ja emänisä ovat ruotsalaisia uroksia, jotka on valittu lähinnä erilaisen suvun, luonteen, käyttötulosten (MH ja MEJÄ), terveyden ja osin myös näyttelytulosten perusteella. Sandyn emä ja emänemä ovat omia koiriani, jotka on menestyneet niin agilityssä, rally-tokossa, tokossa kuin näyttelyissäkin.

Yhdistelmän sukusiitosaste olisi vain 0,37 % kahdeksalta polvelta, mikä kertoo siitä, että vanhemmat eivät ole juuri lainkaan sukua keskenään.

Laitetaan vielä loppuun muutama kuva L-pentueesta, joka ulkoili eilen paukkupakkasessa. Nyt ollaan pari päivää sisällä - on siellä niin peevelin kylmä!
Isot pojat Link ja Lemming

Lilla-Zelda

Link





keskiviikkona, tammikuuta 04, 2017

Hanget korkeat nietokset

Eilen satoi lunta pitkästä aikaa ja niin pennutkin pääsivät tutustumaan tähän uuteen valkoiseen elementtiin. Hauskaa oli, vaikka kylmä ajoi pennut sisään noin vartin ulkoilun jälkeen.

Lemming tutkii

Lilla-Zelda


Lumitöissä apuna

Lara repii ruusupuskaa
Nykyisellään ruokaillaan neljästi päivässä. Aamupalalle (usein Maukas Into-sekoitusta) pennut herättävät vasta puoli kahdeksan maissa, päivällä maiskutellaan kanankauloja puolen päivän aikaa, 16-17 maissa saadaan toinen Into-ateria ja illalla sitten samaa kuin aikuiset koirat eli lihaa, kasvissosetta ja toisinaan myös kaurapuuroa. Lihaa on maisteltu erilaista: poroa, kanaa, nautaa ja naudanmahaa, sikaa ja lisäksi lohta. Kaikkea on syöty innolla. Muutaman kerran ovat saaneet pentuaitaukseen Eukanuban pentunappulaa etsittäväksi, mutta se on ennemmin huvitusta kuin varsinaista ruokailua.
Porukka hiljenee pureskelemaan

Ethän ota mun herkkua!

Pennut alkavat olla varsinainen hunnilauma pentulaatikkoon mennessä: ne juoksevat kaikin täyttä laukkaa syliin. Samalla otan niitä yksitellen hieman käsiteltäväksi ja pedille seisomaan. Poikien kiveksetkin ovat laskeutuneet varsin hyvin, vaikka Lemmingin toinen on vielä hieman matkalla, mutta jo aikas lähellä. On ollut ihana saada nauttia koko perheen kesken kotona pennuista joululomalla. Viimeiset kaksi viikkoa ovatkin sitten hyvin hektiset, mutta pari viikkoa sitä seisoo vaikka päällään, vai mitenkäs se sanonta nyt menikään?
Sebastianin kullanmurut


Lara - saiko kättä purra?!


Lilla-Zelda söpönä



tiistaina, tammikuuta 03, 2017

Wilma in memorian

Samalla kun toiset kasvatit saavat elää 13-vuotiaaksi, joutui Wilman (Jangas Ees-Taas) perhe hyvästelmään rakkaan koiransa sateenkaarisillalle alle 8-vuotiaana.
pikku-Wilma kahdeksan viikon iässä

  Wilma on Raisan tytär, joka jäi sijoitukseen Tampereelle. Neiti oli lupaava pentuluokissa ja innostui agilitystä, jossa se pääsi kisaamaan siskoni kanssa yltäen aina medi-3 luokkaan saakka.

Vielä viime kesänä Wilma osallistui agirotuun innoissaan
Wilma synnytti vuonna 2011 luonamme G-pentueen ihastuttavat kuusi pentua. Keväällä 2016 Wilma tuli mummuksi K-pentueen synnyttyä.

Wilma hoiti hellästi pentujaan
 Wilma on ollut oman perheensä silmäterä, joka on rakastanut kesiä perheen kesämökillä, agilityssä juoksemista, pitkiä lenkkejä isännään kanssa ja sitä on aina pidetty kuin kukkaa kämmenellä. Ilokseni olen Wilmaa nähnyt säännöllisesti sen lisäksi, että tyttö vietti meillä aikanaan pari kuukautta pentuja hoitaessaan.

  Joulun alla tyttönen alkoi kipuilla ja syyksi löytyi sekä kasvaimet jossain maksan seudulla että paha spondyloosi yhdessä nikamavälissä, joka vaikutti myös välilevyyn. Wilma oli lopulta päästettävä kivuistaan viimeiselle matkalla.
8.3.2009-3.1.2017

Kiitos Wilman hyvästä hoidosta ja kovasti jaksamista surun keskelle Wilman omalle perheelle.

Mummukoira elää edelleen pennuissaan ja pennunpennuissaan.

Onnea kolmetoistavuotiaalle Aksulle!

Ajatellea, että nuoren opiskelijan Ylioppilaskylän yksiössä syntyi päivälleen 13 vuotta sitten Katin toinen pentue eli neljä reippaan kokoista urospentua. Aika on jättänyt 10-12 vuoden iässä Hemulista, Pyrystä ja Elviksestä, mutta Aksu eli Jangas Cordon Bleu viettää syntymäpäiviään Harjavallassa.

Liisa ja Mäenrannan perhe on pitänyt pojasta hyvää huolta ja Aksu on elänyt varsin tervettä elämään, vaikka nyt viime vuoden aikana on tullut kremppoja: kaksi korvatulehdusta, verikorva ja pissatulehdus. Niveletkin ovat alkaneet hieman vaivata, vaikka edelleen vauhtia piisaisi, koirakavereita pitäisi päästä lenkillä moikkaamaan ja edelleen tarttee vetää taluttimessakin, jos jotain kiinnostavaa näkyy. Liisan lapsenlapsesta Aksu on mennyt ihan sekaisin ja on innolla ja antaumuksella hoitamassa vauvaa heidän vierailujensa aikana. Hauska Aksu!

  Hyvää syntymäpäivää herralle ja hidalgolle :)

Aksu viime kesänä

maanantaina, tammikuuta 02, 2017

Uuden vuoden tavoitteita

Viime vuosi oli omien koirien osalta varsin onnistunut ja suurin osa tavoitteista täyttyikin:
Raisa kisasi rally-tokossa ja saimme napsittua kaikki koulutustunnukset lajista. Essistä tuli C.I.B (kansainvälinen muotovalio, kunhan vahvistus saapuu FCI:stä) ja Viron muotovalio (kopio diplomista tarttis vaan lähettääö Kennelliittoon) sekä saimme rally-tokosta RTK1-koulutustunnuksen alokasluokasta. Pentueitakin syntyi peräti kaksin kappalein.

Uudelle vuodelle on seuraavanlaisia tavoitteita, jos vaan saadaan pysyä kunnossa:

Raisan kanssa tavoitteena olisi rally-tokovalion arvo (95/100 pistettä on vaan aikamoisen hankala saavutus emännän sahanpuruaivoilla) ja lisäksi katsotaan, josko sittenkin uskallettaisiin vielä kisata tokossa erikoisvoittajassa. Nose workia tai mejää olisi kiva aloitella kesällä, kun kuuma sää (jos sellaisia on luvassa) ei yleensä sovi muuhun treenaamisen vanhemman koiruuden kanssa.

Essin kanssa C.I.E olisi näyttelyissä tavoitteena eli sitä varten tarvittaisiin vielä yksi ulkomainen CACIB muualta kuin Suomesta tai Virosta. Rally-tokon avoin luokka voisi olla ihan hyvä tavoite samoin kuin tokon alokasluokan koulari. Mejä tai nose work kiinnostaisi kesällä Essinkin kanssa.

Lisäksi kasvattien osalta järjestetään eka kertaa päivän treenien sijaan neljän päivää kestävä Jangas-leiri heinäkuussa 6-9.7 Hauhovissa. Jaana työstää kotisivuja, joilta löytyy sitten lisätietoja. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan erilaisiin treeneihin tai ainakin sunnuntain seniorisensseille ja pentutreffeille. Keväälle ja kesälle olisi tarkoitus järjestää myös tavallisia yhteistreenejä aiempaan tapaan.

Tälle vuodelle olisi toiveissa 12. pentue eli vuorossa olisi M-kirjaimella alkava katras. Saattaa olla, että pentue syntyisi jo alkuvuodesta. Katsellaan miten suunnitelmat etenevät. Ihan ensimmäisen tavoite on löytää kaikille L-pentueen jäsenille kivat, aktiiviset ja rakastavat kodit. Hyvältä alkaa jo onneksi näyttää sen suhteen :)

Pentujen uuden vuoden lupaus lienee seuraavanlainen:
- Lupaan opetella heräämään aamulla entistä aiemmin, jotta nukkuminen kahdeksaan ei olisi enää kauaa mahdollista...
- Lupaan maistella kanan kauloja ja leluja ja kaverin korvaa ja kaikkea muuta eteen tulevaa.
- Lupaan kasvaa ja riiviöityä koko ajan enemmän.

Tässä kuvia tämän päivän ulkoilusta:
Lara innostui saappaasta

Larry on utelias poika

Larry poseeraa

Larry löysi tiensä Stigan alle ja tutki siellä paikkoja tyytyväisenä.

"No, kyllä mä täältä pois osaan halutessani!"

Hunnilauma pihalla

Legend jahtaa Salamaa...
ja saa siskon kiinni.
Lara (luulisin) ja Lemming

Legend ja Link

Link

Link tässäkin hajujen maailmassa

Salama tutkimusmatkalla

Sissi halaa Larrya

Legend pissillä

lilla-Zelda

Zelda ja lilla-Zelda