Eilen oli taas yhtä aikaa haikea ja helpottunut olo, kun meidän pikku-missit lähtivät maailmalle. Kumpikin pääsi todella kivaan kotiin tähän lähistölle ja näen tyttöjä säännöllisesti varmasti tulevaisuudessakin. On ihanaa, että pennut pääsevät hyviin koteihin ja lähetvät kahdeksan viikon aikoihin, mutta kyllä se haikeus silti aina hiipii mieleen, kun koti hiljenee. Toisaalta tällä kertaa meillä alkaa olla touhua asunnon myyntiin saamisen kanssa, kun tämä alkaa jäädä liian pieneksi, joten sikäli kiva, että pennut lähtivät uusiin koteihinsa heti luovutusiässä. Työheeneeseenkin palasi matto, rauha ja ihmismäinen olo kahden pienen suloisen nappisilmän sijaan.
Aamupäivällä lähti sijoituskotiin Espooseen kokeneeseen walesiperheeseen hoiviin (ovat omistaneet rotua jo 30 vuotta!)
Jangas Miss Chievous eli pentulaatikkonimeltä Ässä, josta tuli "Elli" . Illalla jo kuulin, että ruoka oli maistunut ja kaikki pissat ja kakat olivat iltapäivän ajan tuleet ulos :)
 |
| Jangas Miss Chievous |
 |
| Ellin atiukka katsekontakti |
Iltapäivällä matkaan lähti
Jangas Miss Behaving (pentulaatikkonimeltään Täplä), joka muutti Helsningin puolelle australianpaimenkoira Pepin kanssa samaan kotiin. Koirien ensitapaamiasella pihassa kumpaakin hieman jänskätti, mutta ne tuntuivat hyväksyvän toisensa. Pikkuneiti saa kutsumanimen Pipsa. Vauhtimimmin bravuuri on hyvä kontakti ja neiti sai vielä lähtiessään tutustua linnun siipeen ja ihastui siihen heti.
 |
| Seisominen ei ihan hotsittanut... |
 |
| Jangas Miss Behaving |
 |
| Pipsan suloinen katse |
 |
| Mitäköhän ruokaa tänään on tarjolla? |
 |
| Mikä ihme tämä on? Haisee mielenkiintoiselle |
 |
| Täältä tullaan siipi suussa! |
