1 viikon ikäiset pennut

 Eilen illalla Q-pentueen pikkuneiti lopetti syömisen ja tänään jouduimme hautaamaan pienen. Onneksi jokaisella pilvellä on hopeareunus ja nyt on ihana seurata Iineksen pentujen hoitoa, kun kaikki pennut syövät innolla, mahat pömpöttävät ja pienet ovat hyvin tyytyväisiä. Eli nyt pentuja on kuusi urosta ja kolme narttua.

Eilen havahduin huomaamaan, että vasta silloin oli pentujen laskettu päivä ja siinä vaiheessa ne olivat meillä tavallisten vastasyntyneiden painoisia. Kehityksessä toki on jo menty eteenpäin ja nyt pungetaan jo kovaa vauhtia eteenpäin. Tässä muutaman pennun tyylinnäytteet: 

Yhä ylös yrittää, pikku Timantti se vaan

Zorron päiväjumppa

 

Tässä vielä yksittäiset kuvat pojista: 

Ankkuri (399 g)

Ankkuri toistamiseen

Kirjava poika (356 g)

Lucky (535 g)

Opaali (447 g)

Timantti (390 g)

Zorro (471 g)

Sitten tyttöset: 

Kirjava tyttö (380 g)

Pikkulikka (282 g)

Kaja matkalla jonnekin

Kaja (408 g)

Pienistä nöpönenistä huolehtimista

 Viikko on mennyt olemattomilla yöunilla ja kaikki hyppytunnit ja eri aikaan pidetyt oppitunnit on käytetty hyväksi, jotta joku olisi kotona ja siirtämässä pienimpiä pentuja takanisille. Huoli vaatii voimia ja olo on taas kerran ihan kuraan kuollut ;) Pikkulikka on saanut painoa jo muutamana päivänä ja pikkuinen taistelijakin on hiljalleen alkanut kasvaa. Lähipäivät näyttävät saadaanko jo huoahtaa. Onneksi tulevana viikonloppuna ei ole mitään ohjelmaa, jollei siivoamista, aidan korjausta, kokeiden tarkistamista ja muuta pientä puhdetta lasketa mukaan. 

  Isompien pentujen kanssa uskalsin eilen aloittaa Bio sensor-ohjelman. Pieniä tulee käsiteltyä ja punnittua muita enemmän, joten en uskalla vielä niiden kanssa aloittaa ylimääräistä. Huomenna koitetaan ottaa yksittäiset kuvat pennuista, mutta tässä muutama kuva alkuviikolta. Pentujen kokoerot ovat tosi suuria... 

Oikealla pikkuiruinen taistelijaneiti. Kokoerot olivat jo 3 vrk iässä valtavat.

Sylikkäin

Tässä ikää on jo viitisen päivää.

Kirjava poika äitin tassuun nojatessaan

Kirjava tyttö äiskän kainalossa.

Q-pentueen ensimmäiset päivät

 

Kymmenikkömme on tavallista pienempiä kooltaan, vaikka ovatkin hyvin terhakkaita. Painot ovat edelleen hirmuisen matalia ja tänään yksi nartuista oli eksynyt peiton alle ja kylmettynyt ja meni ihan heikoksi. Otin neitokaisen paidan alle lämpiämään ja hankittiin korviketta. Neito tuntuisi toipuvan ja on taas tissitellyt muiden mukana. Koitan kyllä auttaa sitä takatisseille. Muut tuntuvat pärjäävät hyvin, vaikka painot märkänä punnittuihin verrattuna laahaavat vielä matalalla. Maitoa tuntuu tulevan hyvin, mutta viime yönä Iineksen maha meni sekaisin istukoiden syömisestä ja sen oli selvästi paha olla ja se olisi halunnut makoilla muualla. Yöllä kävimme ulkona niin monesti etten edes muista. Onneksi olo on päivän mittaan helpottanut ja Iines hoitaa taas vauvojaan hyvin tyytyväisenä. 

 

Tässä yksittäiset kuvat pienistä tiitiäisistä, aloitetaan taas pojista: 

Ankkuri

Ankkuri-kuvio löytyy niskasta...

 

Kirjava poika syntyi ensimmäisten joukossa

Opaali (olin laittanut nimet väärinpäin aluksi)

Lucky (Sissin nimeämä)

Timantti (kuvio selässä)

Zorro

peilikuva Zorro-merkistä pepussa

Sitten vielä tytöt: 

Kajalla on valkoinen kuja pepussa

Kirjava tyttö

Pikkulikka on alle 200 gramman painoinen

pieni taistelija

Kiireinen viikonloppu

 Eilen olin koko päivän Vehnäterriereiden ja Kerrynterriereiden MH-luonnekuvauksessa, illalla oli aika kuollut olo. 12 tuntiseksi venynyt päivä ja iso määrä kuljettuja kilometrejä, sadetta ja iloista seuraa. Yöllä koirat herättivät puoli neljän maissa ja sen jälkeen olikin vaikea saada unta, joten hieman väsyneenä tuli lähdettyä ennen seitsemää auton rattiin. 

 Päivällä Tuomarinkartanon näyttelyssä pyörähtivät Eeva Rautalan arvosteltavana kolme kasvatti ihan kivoin tuloksin: 

Jangas Plättä Kiljunen eli Martta Nuo ERI3. 

Martta treenaa

 Jangas Old School eli Jawa Nuo ERI1. 

Jawa

 Jangas Kameliadamen Avo EH1. 

Arvostelut ja kuviakin on odottamassa. 

Tänään käytiin pikaisesti kisaamassa rally-tokossa Pipin kanssa Riikka Timosen radalla. Täytyy sanoa, että tänä syksynä olen saanut kokea niin kannustavia tuomarin alkupuheita, että olen ollut todella vaikuttunut. Viime viikonopun taipparissa Sällylän Tuija ja Kokkarisen Anu kannustivat unohtamaan jännityksen ja tänään Timosen Riikan puheessa tuli hyvä neuvo nauttia tekemisestä koiran kanssa ja unohtaa pisteet. 

Lähtökohdat kokeeseen eivät olleet ihanteelliset: kolme unetonta yötä ja pennuista hyvin innostunut Pippi. En saanut Pippiä ennen kisaa aivan hyvään vireeseen, mutta jo ensimmäisellä kyltillä neiti huomasi olevansa kisatilanteessa ja alkoi tsempata - välillä vähän liikaakiin, kun tehtiin maahanmeno ennen sitä istumista ja muutenkin istuminen oli tyllerön mielestä tänään yliarvostettua. Iloinen suoritus kuitenkin saatiin aikaiseksi ja pisteitäkin jäi 85 kipaletta :) Kahden viikon päästä on seuraava alokasluokan kisamme. Järjesteyksessään kolmas.

Q-pentueen kymmenikkö syntyi

Tänä viikko on ollut vähintäänkin raskas. Auto on ollut maalaamolla ja siitä syystä pyöräilin maanantaina Sissin kanssa päiväkotiin, sieltä koululle ja iltapäivällä sama lenkki takaisin. Kilometrejä kertyi varmaan 25 ja yhdellä vaihteella, kun noi vaihteet ei oikein tee yhteistyötä. Illalla oltiin Jawan, Pihlan, Martan ja Pipin kanssa treenaamassa hallissa rally-tokon alokasluokan rataa kisamaisesti (Pippi oli tosi pätevä!) ja vähän Jawa ja Martta pääsivät harjoittelemaan näyttelyitä ajatellen ja siistittäväksi trimmiin, 

Tiistaina jatkoin melkein 20 kilometriä pyöräilyä ja viimeiset kilometrit niin kovaa kun jaksoin, kun rajuilma oli iskemässä. Viisi minuuttia kotiin saapumisen jälkeen taivas aukenikin. Hetken päästä jalka oli niin krampissa, ettei sille voinut edes astua. Illan treenit jäivät väliin, kun en pysynyt pystyssä.  Onneksi sauna ja yön lepo auttoivat. 

Keskiviikkona bussilla liikkeelle kello 7 ja iltapäivällä kotiin etäkokoustamaan, illalla kouluttamaan. Torstaina samanlainen aamu ja illalla etänä vanhempainillan pitäminen - nautin katsoa itseäni puhumassa videolla 40 minuuttia... vai miten se nyt menikään... Onneksi minulla on kiva luokka ja oppilailla kivat vanhemmat :) Illalla maalattiin pentulaatikko pohjamaalilla ja seuraavana päivänä oli tarkoitus jatkaa huonekalumaalilla. 

Iineksen masu pari päivää ennen synnytystä

Tänään lähdettiin samaan tapaan seitsemältä hirveällä höökällä bussille. Mittasin Iineksen lämpöä aamulla ja sain tulokseksi 37,1 (eilen illalla 37,9) ja mietin, josko oli vaan väärä mittaustulos vai syntyvätkö pennut huomenissa. Laskettua aika oli vasta 17.9 eli ensi viikon torstaina.

Kotiin tullessa kolmen aikaan  Sissin sänky oli varattu pentulaatikoksi ja Iines makasi siellä ensimmäisten pentujen kanssa, valitettavasti toinen niistä oli kuollut tyttönen, vaikkakin puhtaaksi nuoltu. Seuraavat kolme pentua ehtivät syntyä ennen kuin saatiin emo kärrättyä pentulaatikkoon. Alkupään porukka oli jossain järjestyksessä: Kirjava poika (255 g), uros Opaali (270 g), uros Ankkuri (308 g) ja Kirjava tyttö (302 g). 

Pentulaatikossa syntyi kello 16.10 Kaja-neiti (284 g), 16.21 uros Timantti (267 g), 16.32 narttu Taistelija (264 g) ja 16.42 Pikkulikka (188 g). Kovaa vauhtia tuli siis seuraavakin porukka. Tämän jälkeen Iines huilasi hetken ja viimeiset pojat syntyivät vielä kello 17.45 Lucky (336 g) ja 18.18 Zorro (224 g). Koko 11 pennun syntymä oli siis hoidettu alle neljässä tunnissa.

Pentuja syntyi kuin plussa-palloja

 Lopulta pentuja tuli muutamassa tunnissa hirmuinen määrä: kuusi urosta ja neljä narttua. Ovat aika pieniä kooltaan 188-305 grammaa. Kaikki vaikuttavat kuitenkin jänteviltä, toivottavasti vaan maitoa riittää kaikille. 

 

Iines aivan vastasyntyneen pentueen kanssa

Tässä on saatu jo puhdasta ja kuivaa alle

Iines oli loistava emo alusta alkaen ja hoiti kaiken hyvin itsenäisesti.

 Huomenna olen menossa koko päiväksi MH-luonnekuvaukseen töihin. Josko kuitenkin huomenna saisi pennuista yksittäiset kuvat ja painot laitettua ja sunnuntaina vastattua pentukyselyihin :) Nyt alkaa olla takki aika tyhjä.

 

Iines saapui mammalomalle

 Iines eli Jangas Legend of Zelda saapui tänään meille ja se on aikamoisen mahakas. Käsittämättömän hyvin ja rauhallisesti se asettui taloksi. Masu on sen verran iso, että veikkaan noin seitsemää pentua ja mahtaisivatko syntyä vähän etuajassa tällä kertaa, kun masu on laskenut vyötäröltä. Nyt pitäisi saada vielä pentulaatikko kasaan ja maalattua sekä lämpömittariin uudet paristot. 

Tässä kuvat Iineksestä eiliseltä ja tältä päivältä: 

51 vrk astutuksesta

52 vrk astutuksesta

Pippi, Jawa ja Kaneli läpäisivät taipumuskokeen

 Tänään vietettiin mukava päivä taipumuskokeessa Hausjärvellä. Kiitos kaikille järjestäjille mukavasta päivästä oman yhdistyksen kokeessa :)

  Aamu alkoi aikamoisessa hälinässä, kun paikalla oli peräti 21 koiraa ohjaajineen kokeeseen osallistumassa. Aluksi ryhmät arvottiin ja ilokseni pääsimme Pipin (Jangas Pippi Långstrump) kanssa Päivin ja Jawan  (Jangas Old School) seuraksi samaan ryhmään Kokkarisen Anulle ja Katja ja Kaneli (Jangas Kameliadamen) sekä Mira ja  Nemo (Jangas New Tricks) pääsivät myös yhdessä Sällylän Tuijan arvosteltavaksi. On aina mukavampi viettää pitkä koepäivä, kun on valmiiksi joku tuttu ryhmässä. Tosin olihan meidän ryhmässä muutama muukin entuudestaan tuttu ihminen. 

Sosiaalisuuden tarkastelu tehtiin kokoontumispaikalla ja siitä jatkettiin metsän siimekseen hakua varten. Jawa kuulemma teki varsin laajaa hakua, muttei sentään kadonnut omille teilleen. Pipin hakua jännitin ja aloin oikein itsekin miettiä, että mikä siinä jännitti. Varmaan eniten jännitin sitä, miten jännitykseni heijastuu Pippiin. Nurinkurista eikö vain?! Sen verran jännitys näkyikin, että Teemu-opas ja Anu-tuomari piti puhista metsään mennessä, mutta onneksi tuomari rauhoitteli, ettei se haittaa, jos nyt vähän ihmettelee metsässä kyykkivää ihmistä. Oma jännitys alkoi helpottaa ja Pippi lähti hieman tavallista rauhallisempaan, mutta hyvin yhteyttä pitävään hakuun. Hyviä hajujakin löytyi metsästä ja laukauksesta se nosti päätään ja jatkoi haistelua. Kauempaa kuului toinen laukaus ja Pippi selvästi vilkaisi Teemua, että miten muka ammuit noin kaukanakin? Haun jälkeen löysin vielä hienoimman kantarellipaikan, mitä koskaan olen nähnyt, ja sain luvan poimia seiniä ennen seuraavan koiran haun alkua... 

Hausta tuli saalista, vaikka Teemu ampuikin vain umpimähkään taivaalle ;)

Jäljestykseen mennessä jännitykseni oli jo hälvennyt ja laahausjälki mentiinkin hurjaa vauhtia liina soiden. Fasaanikin oli ihan älyttömän mielenkiintoinen jäljen päässä. Ilmeisesti Jawan suoritus oli saman suuntainen.

Uiminen ei ollut mikään tyylikäs suoritus, mutta onneksi kikkailusta ei saa lisäpisteitä. Heitin pukin kaislikon taakse näkymättömiin. Rannasta piti hypätä töyräältä matalaan hiekkapohjaan, jota Pippi hetken mietti eikä nyt ihan tajunnut enää minne uida, kun pukkia ei näkynyt. Heitin toisen pukin järkevämpään paikkaan, Pippi lähti sitä noutamaan, huomasi ekan pukin ja ui sen luo, mutta luopui onneksi siitä ja tuli rantaan, jossa pukki putosi ihan rantavedeen ennen kuin tyttö hyppäsi töyräälle. Rannasta pukki oli helppo kalastaa ja kytkin Pipin hetimiten. Kokeen tulos - hyväksytty - saatiin tällä kertaa tietää heti rannassa :) 

Myös Jawa ja Kaneli suorittivat kokeen hyväksytysti. Nemolla aika oli ylittynyt jäljellä (sitä ei jäljestys tunnu kiinnostavan kovastikaan) ja riistapukki oli jäänyt veteen, vaikka veteenmeno ja uiminen sujuivatkin hyvin. Alunperin Nemon mielestä riistapukki oli turhankin hauska ja se halusi viedä sen omille teilleen rannasta. Lienikö palkassa puutteita, kun myöhemmin riistapukin nouto muuttui tylsäksi... Ensi vuonna uudestaan.

Kaneli oli jo kuudes K-sisarusparvensa seitsemästä koirasta ja kaikki ovat selvittäneet taipumuskokeen ensi yrittämällä. Vain Toivo ei ole osallistunut. Pippi on P-sisarusparvensa kolmas kokeen suorittanut, nämäkin kaikki ensimmäisellä kerralla tänä kesänä. Jawa on O-pentueen ensimmäinen hyväksytyn tuloksen saanut, kun Lalle-veljen haku meni viikkoa aiemmin laajemman kaavan kautta...

Onnea täyden kympin pennuille :)

 Tänään F-pentue täyttää tasan 10 vuotta ja parin kuukauden päästä esikoisemme saavuttaa saman iän. Onnea Piko, Remo, Kamu, Hertta, Fany, Ada ja Nelli!

  Tänään Piko eli Jangas Field Fennel pääsi vielä muistelemaan agilityn saloja ennen poikansa treenejä. Piko on kahden pentueen isä (Donzara I ja Doniol H-pentueet) ja kolmen pentueen isoisä (Jangas N-pentue, Vaajalahden A-pentue ja Doniol L-pentue). 

Hertasta eli Jangas Forget-Me-Not on tulossa juuri parin viikon sisällä isomummu, kun Iines saa pentueensa. Hertan I-pennut ja lapsenlapset L-pennut ovat jo aikuisia. 

Nelli eli Jangas Fleur-de-Lis nauttii vieläkoirapuistoilusta :)