Myöhästyneet onnittelut 8-vuotiaille D-veteraaneille!

D-pentuetta ei millään uskoisi jo veteraani-ikäisiksi, mitä tulee käytökseen, mutta koko porukka on jo harmantunut varsin lahjakkaasti. Isäänsä Veikkaan  ja eritoten isänemään Saijaan ovat tulleet. Tämä lauma on ehtinyt koheltaa elämänsä aikana enemmän kuin normaali pataljoona ja rapatessa roiskuu. 17.10 porukka täytti 8 vuotta eli onneksi olkoon Remu, Paavo, Tarmo, Tico, Nuppu, Manteli ja Raisa!

    Eikä ainakaan meitin Raisalta vauhti ole lainkaan hiipunut. Nyt kun olen jo kohta kaksi kuukautta ollut enemmän tai vähemmän puolikuollut ensin flunssan takia ja sitten olemattomien yöunien johdosta (5 tuntia unta ja 3 tuntia sängyssä pyörimistä ei vaan millään riitä! Ja aiheuttaa helposti ihan fyysistä päänsärkyä), on Raisa edelleen näyttänyt millainen Riesa se osaa olla, jos sen kanssa ei treenata. Lenkillä sikaillaan ja kotona syödään lattioilta Sebastianin legot ja kynät ja muut siivoamatta jääneet tavarat (joita tässä väsymyksessä äiti ei vaan saa siivottua). Jos mitään ei tapahdu, niin sitten hakeudutaan viereen vaikka nuolemaan tassuja, kun "näethän, ettei mulla ole mitään muutakaan tekemistä..." Niin, siis niissä tassuissa ei ole mitään vikaa ja nuoleminen tapahtuu vain neitokaisen turhautuessa emännän maatessa keskellä päivää sohvalla yrittäen jahdata kadonnutta untaan.  Yritän hiljalleen taas ryhdistäytyä, jotta saan takaisin sen maailman parhaan treenikaverin, joka on aina innokas ja yrittää ja joka rakastaa kaikkea yhdessä tekemistä ja kärsii vaan laakereilla lepäämisestä.

Poikien kuulumiset voi lukea kunkin omasta blogista kuvineen! Manteli elelee edelleen onnellisesti Turussa Milla-tätinsä kanssa, Tico muutti perheensä kanssa takaisin Helsingin puolelle Vantaalta ja edelleen kaitsee perheen lapsia ja Nuppu sai tämänkin syksyn kulkea Paulin kanssa metsällä ja nauttia koko perheen huomiosta. Myös Paavo on päässyt menestyksellisesti linnustamaan Reetan veljen kanssa syksyn kunniaksi.

J-pentueen pojat ovat kolmen kuukauden ikäisiä

Olen ollut loputtoman väsynyt viimeisen kuukauden, kun heräilen aina aamuyöstä enkä saa enää nukahdettua. Kuviakin on päivitettävänä roppakaupalla, mutta aloitetaan nyt nuorimmista tulokkaista. Koitan saada myöhemmin viikolla myös Viiman ja Hessun kuvia blogiin. Odotettu syysloma alkaakin keskiviikkona. Ihanaa! 

   Pojat ovat oppivaisia ja innokkaita walesilaisia. Ne ovat jo hieman päässeet tutustumaan agilityyn, Messi oli innostunut lokista hieman turhankin paljon ja ihmisiin sekä paikkoihin on tietysti tutustuttu paljonkin. Sosiaalisia poikia ihmisiä kohtaan ovat kuulemma kumpainenkin. 

   Alla seisotuskuva 12-viikkoisesta Mustikasta. Kiitos Beritille ja Mikalle kuvasta!: 

Jangas Jack of All Trades 12 vk

Ja sitten muutama kuva Messi-veljestä. Kiitos Hennalle kuvista!

Jangas Jack-A-Dandy 12 vk

Messi rannalla

Mystin kainalossa

Wilmalle eka nollatulos agilitystä!

Wilma eli Jangas Ees-Taas on aloittanut tänä kesänä toden teolla kisauransa siskoni Riikan kanssa ja heillä on mennyt todella hienosti. Tänään tuli todellinen onnistuminen ja Johanna Wütrichin radalta koirakko nappasi Medi-1 luokasta 0 ratavirhettä, aika alle ihanneajan ja sijoitus oli hienosti kolmas!! Näin on siis eka LUVA-tulos plakkarissa :) 

   Onneksi olkoon Wilmalle, Riikalle ja Wilman kanssa treenanneelle Anne-emännälle!

Onnea H-pentueelle 2-vuotispäivän johdosta!

Tänään tulee kuluneeksi jo kaksi vuotta Essin esikoisten eli H-pentueen syntymästä. Ja aika paljon nuorten koirien kuluneeseen vuoteen onkin mahtunut. Onneksi olkoon Epulle, Lennille, Ronjalle, Sandylle, Hetalle, Sofille ja Mimmille syntymäpäivän johdosta!

  Aloitetaanpa sijjoituksessa olevista tyttösistä. Sandy eli Jangas Huller om Buller on ehtinyt vuoden aikaan moneen mukaan. Neiti suoritti MH-luonnekuvauksen, läpäisi spanieleiden taipumuskokeen ja palkittiin SA:lla näyttelyissä. Eikä siinä kaikki: neiti on lisäksi A-lonkkaiseksi kuvattu, silmät terveeksi tarkistettu ja MyDogDna-geenitestattu ja aika erilainen perimältään muihin testattuihin waleseihin nähden. Neiti on täynnä elämäniloa ja tarmoa, aivan mainio pakkaus.

Siskonsa Ronja eli Jangas Hissun Kissun on myös sijoituksessa eikä ole jäänyt paljon pekkaa pahemmaksi: vuoden aikana neiti suoritti MH-luonnekuvauksen (taippari oli jo aeimmin plakkarissa) ja palkittiin näyttelyissä SA:lla ja PN4-sijoituksella. Lonkat kuvattiin A:ksi, silmät terveet ja MyDogDnan mukaan neiti kantaa lievää verenhyytymistä estää geeniä (ei siis vaikuta neidin omaan elämään millään lailla). Kesällä neidillä oli kummallista ihottumaa. Agilityssä Ronja alkaa olla vauhdikas ja innokas menijä. 

Heta eli Jangas Heikun Keikun suoritti siskojen tapaan MH-luonnekuvauksen ja kuvattiin B-lonkkaiseksi sekä tervesilmäiseksi. Heta on vauhdikas menijä agilityssä, joten on sääli ettei emännän elämäntilanne anna periksi treenamiselle. Sain sentään kesällä lainata neitiä agitreeneihin ja se aikas mainio pakkaus! 

Mimmi eli Jangas Hopsansaa asuu Ruotsissa on kunnostautunut eritoten näyttelyissä saaden varaSERTin ja Saksasta CACIBin!! Mimmi kuvattiin A/B-lonkkaiseksi jo viime syksynä. Alla olevassa kuvassa Mimmi osallistuu syystöihin:

Jangas Hopsansaa aka Mimmi

Sofi eli Jangas Hupsis on puolestaan kärsinyt todellisesta epäonnesta koko vuoden. Keväällä sen takana oleva kaksoiskannus tulehtui ja se sai siihen antibiootit, jotka eivät edes auttaneet vaan kannus täytyi poistaa. Valitettavasti antibioottien seurauksena lähes aina tulee muita ongelmia. Muutama viikko sitten tuli TV:stä hyvä dokumentti (Ihminen: mikrobien akosysteemi), jossa sanottiin antibioteista, että ne ovat kuin atomipommi sairauksien hoidossa. Eli samalla tapetaan lukematon määrä hyviä mikrobeja, jonka takia useimmiten koirat päätyvät rapsuttelu/iho-oirekierteeseen. Näin on valitettavasti käynyt Sofinkin kohdalla. Syksyllä se lisäksi allergiatestattiin allergiseksi pölypunkeille. Sofi kuitenkin lonkkakuvattiin tuloksella A, kyynärpäät 0, silmät terveet ja selkä ok.

   Useimmiten tosissaan tuntuu, että allergiatesteissä suurin osa koirista on allergisia juuri pöly ja/tai varastopunkeille, joita joutuu niiden elimistöön koirien kuivaruokien mukana uskomattomia määriä. Jostain syystä olen viime vuosina siirtynyt ruokkimaan koirani kokonaan kotiruolla (kaurapuuroa, kasviksia ja raakaa lihaa, kalaa ja kananmunaa sekä vitamiini-hivenainelisää). 

Lenni eli Jangas Horse Feathers on elänyt kiireistä lapsiperheen elämää talon rakentamisen pyörteissä, mutta ehti silti suorittamaan MH-luonnekuvauksen mahtavan reippaana koirana, palkittiin näyttelyissä EH:llä ja lonkkakuvattiin A-lonkkaiseksi ja silmät todettiin terveiksi. Toivottavasti Lenni on sentään ehtinyt syksyn myötä isännän kanssa metsälle. 

Eppu eli Jangas Heppuli Keppuli on elänyt vauvaperheen rauhallista oloa keväästä asti, mutta ehti sentään lonkkakuviin (A lonkat) ja silmätarkastukseen (terveet silmät). 

    Onnea koko laumalle ja kiitos omistajaperheille koirien hyvästä hoidosta!
  

 

Lotelle ja Sintulle nollavoitto!

Eilisissä agilitykisoissa E-pentueen siskoksilla meni varsin hyvin- ja Loten tapauksessa myös lujaa. Jangas Elin Kelin Klot eli "Lotte" kisasi emäntänsä Sini-Satu Immosen kanssa Helsingissä HAUn kisoissa Anne Saviojan agilityradalla saaden nollan, joka oli Maksi1-luokan nopein ja niin koirakko sai kiivetä 1-palkintosijalle. Onneksi olkoon pätevälle koirakolle! 

   Tämä oli Loten toinen nollatulos, kun itse kisasin sen kanssa vuosi sitten ekan nollan. Lotte on niin äitinsä tyttö, että sen kanssa kisaaminen oli helppoa Raisan jälkeen. Sinttu on puolestaan saanut harjoitella vuoden verran hyvin nopean koiran kanssa tarkkuutta, varmuutta ja aivan erityylistä ohjaamista kuin hitaamman Tarmo-enon kanssa. Sintulla ja Tarmollakin on kisoista nollatulos, mutta vauhti siskontytöllä on hieman toista. 

   Itse ehdimme mökille puolukoita poimimaan lauantaiksi ja kotimatkalla Tampereelta poikkesimme TamSK:n agilitykisoissa Lempäälässä. Tuomarina toimi Timo Teileri, joka oli suunnitellut kiinnostavat radat, jotka etenivät sulavasti ja olivat silti haastavia. Essin kanssa olimme toista kertaa Maksi-3 luokassa ja siihen nähden olin tuloksiin todella tyytyväinen.  Agilityradalta tuli hylky, kun Essi eli Jangas Enttententten edelleen ymmärtää takaakierrot niin, että se kiertää koko esteen ja niin ollen saa kiellon... Hyppyrata oli paljon parempi ja tulos 0,63 vp. Kolmessa kohtaa olin myöhässä ja ohjaus hieman takkusi, joten ihanneaikaan oltaisiin päästy kohtuu helpolla paremmalla ohjauksella. Toisaalta Essin perusvauhti on tällä hetkellä aika rauhallinen, kun lihaskunto ei ole pentujen jälkeen lähellekään sitä mitä normaalisti, kun keisarinleikkaus haava kesti niin kauan parantua.

Uskomaton päivä: agilitymestaruudet ja Zelda PN4

Tänään olin ohjelmoinut päiväni aamusta iltaan ja lopputulos oli aika uskomaton. Aamulla kurvasin Järvenpäähän katsomaan Springerspanielit ry:n agilitymestaruuksian 1-luokkia. Valitettavasti tulostaso jäi kinkkisillä radoilla tosi haljuksi (eli hyl koko porukalle), mutta ryhmäläisistäni debyyttiään tehneet Muru ja Jaana olivat napanneet hyppyradalta 10 vp tuloksen.

Tämän jälkeen hain matkaan Zeldan, Adan ja Idan sekä Essin ja suuntasimme auton nokan kohti Hyvinkään ryhmänäyttelyä, jossa Heli Tenson tuomaroi. Oli erittäin miellyttävää huomata, että näyttely oli ihan aikataulussa ja kehään päästiin hyvissä ajoin. Zelda eli Jangas In Blossom täytti kolme päivää aiemmin 9 kuukautta ja debytoi junioriluokassa. Neiti jäi kakkoseksi, koska ei suostunut juoksemaan asiallisesti, vaan kenguruvaihde jäi neidille päälle. Tulos kuitenkin lopulta hienosti Eri2. SA PN4!! Zelda miellytti tämänkin tuomarin silmää niin, että se olisi voittanut junioriluokan, jos olisi suostunut esiintymään eli liikkumaan... 


"Erinomaiset mittasuhteet, sukupuolileima ja luusto. Kaunis pää, hyvät korvat. Kaunis ylälinja. Eturinta ja rintakehä vielä kehityusvaiheessa. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä turkki ja häntä. Tasapainoiset liikkeet"

  Ada eli Jangas Flower Power osallistui avoimeen luokkaan, palkittiin Erilla ja sijoittui toiseksi kolmen nartun joukosta. Ei siis hullummin sekään :) 

"Erinomaiset mittasuhteet ja sukupuolileima. Sopiva luusto. Toivoisin kauniimpaa huulikaarta. Hyvät korvat. Erinomainen ylä- ja alalinja. Hyvä turkki ja häntä. Hyvät etu- ja riittävät takakulmaukset. Liikkuu riittävällä askeleella"

  Näyttelystä kurvasimme parikymmenen minuutin matkan päähän Järvenpäähän takaisin agilitymestaruuksiin, jotka olivat hieman myöhässä aikataulusta. Ehdimme niin ollen näkemään Pihlan eli Jangas Gale Wind ja Eve Moilasen agilityradan, josta tuli harmittava viitonen puomin alastulosta, kun Eve ei sitä huomannut varmistaa. Aika olisikin riittänyt nollalla kolmossijaan, mutta ei huonosti näinkään. Pihla palkittiin vuoden 2014 agility medi-mestarina!! Hurjan suuret onnittelut!

Eve ja Pihla

  Essi eli Jangas Enttententten pääsi kanssani eka kertaa kolmosluokkaan, kun nousimme juuri ennen neitokaisen mammalomaa ja juuri ehti kulua kymmenen viikkoa poikien syntymästä. Eikä huonosti mennyt meilläkään: 5 vp takaakierron mennessä pitkäksi, kun Essin kiersi koko esteen hyppäämättä sitä ja siitä sitten yliaikaa. Tämä oli lähinnä minun mokani, kun ohjasin tytärtä niin kuin äiti olisi osannut. Essin taidot eivät ihan vielä riittäneet, vaan se olisi kaivannut selkeämpää ohjausta ja tukea. Tämä tulos kuitenkin riitti tänä vuonna Agility-mestarin titteliin!

Agilitymestarit 2014: Tiina ja Essi sekä Eve ja Pihla

    Hyppyrata jätettiin välistä, kun tuntui tärkeämmältä saada konkkaronkka itseni mukaan lukien kotiin lepäämään. Kerrassaan hieno päivä, vaikka hektisyydessään se oli hieman rankkakin. Pihla on ensimmäinen medien mestaruuden voittanut kasvattini ja sen puoleen ensimmäinen kasvattini medi-3 luokassa. Maksien mestaruuden olen sen sijaan voittanut kerran Katin (Sweetie-pie Kathy) kanssan ja neljästi Raisan (Jangas Duck Soup) kanssa ja lisäksi kasvattini Eppu (Jangas Blame The Dog) on voittanut palkinnon kertaalleen Janni Krögerin kanssa. Palkinto jaettiin ensi kertaa vuonna 2003. Essin pojan Mustikan emäntä Berit on voittanut palkinnon aikanaan Kielo-walesin kanssa, joten kenties Mustikkakin aikanaan pääsee kisaamaan kiertopalkinnosta ;) Kuviakin on kamerassa odottamassa...

Dantelle MEJÄstä AVO1 :D

Dante eli Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen osallistuivat tänään toista kertaa metästyskoirien jäljestämiskokeisiin ja tulos oli kerrastaan loistavasti AVO1 42 pistettä!! Hurjan suuret onnittelut taitavalle koirakolle! Laitilassa Springerspanielit ry:n kokeessa tuomarina toimi Sari Nuolikoski. 




Tässä vielä arvostelu kokonaisuudessaan: 
"Dantelle näytetään alkumakuu, josta itsenäisesti jäljelle. Alkaa rauhallista vauhtia etenevä maa- ja ilmavainuinen jäljestys, joka aaltoilee jäljen päällä ja lähituntumassa. Ensimmäisellä ja kolmannella osuudella vain muutama pieni tarkastuspisto, toisen osuuden lopussa laaja tarkistus riistapolulle, josta palaa vasta kehoituksen jälkeen. Kulmista ensimmäisellä merkkaa makuun hyvin pysähtyen ja tarkastaa kulman takaa erittäin laajalla lenkillä, josta kehoituksella takaisin jäljelle ja toiselle osuudelle. Toinen kulma tarkasti, mutta makuuta ei merkkaa. Kaadolle suoraan jolle jää ja haistelee. Dante tietää mitä pitää tehdä, mutta metsässä on muitakin hajuja joita tarkistellaan. Kokemuksen myötä tarkastelut vähenevät."

    Olimme viime viikon sunnuntaina jälkimetsässä harjoittelemassa Viivin, Danten ja siskonsa Essin kanssa (sen jälkeen flunssa veikin minusta voiton): kumpikin ovat tarkkoja ja sopivavauhtisia jäljestäjiä. Danten akilleen kantapäänä tuntuu olevan hyvin merkatun kulman jälkeinen haahuilu, mutta onneksi herra oli sieltä kokeessa palannut asiallisesti jäljelle takaisin ja tulos oli näin ollen todella hieno. Täytynee tehdä muutama harjoitusjälki usealla kulmalla ;)

  Raisan kanssa kävimme tokoilemassa Hämeenlinnassa, mutta vaikka kokeesta jäi hyvä mieli olimme taas ilman tulosta, koska taas kerran ruutu, ohjattu nouto ja paikalla istuminen menivät nollille. Ne ovat alkaneet jo sujua varsin hyvin treeneissä, mutta kokeessa ohjatun kapulat ja ruudun merkit hävisivät ruohoon ja se selvästi haittasi Raisaa. Kuitenkin muuten jäi hyvä mieli ja kunnolla osatut liikkeet sujuivat hienosti myös ruohokentällä :) Tuomarina aina yhtä miellyttävä Marita Packalén ja pisteitä 182,5. 

P.S. Viimein sain lisättyä kuvia pennuista ja Sandystä aikaisempiin viesteihin. Mustikka on kuulemma rohkea, leikkisä ja helppo koulutettava, joka on jo oppinut pillin vihellyksestä luoksetulon lisäksi myös istumisen. 

Wilmalle 5 vp ja sijoitus 2.!

Sain tänään kivoja uutisia Wilman eli Jangas Ees-Taas agilitykisoista, joissa Wilma oli liitänyt siskoni Riikan ohjaamana. Anne-emäntä on sairaslomalla kaatumisen takia ja he treenaavat siskoni koulutusryhmässä. Hienoa työtä pari teki ja tuloksena oli 5 vp ja medi-1 luokan 2. palkintopallille kapuaminen. Onnea! 

J-poikien isä Zorro eli Standard-Bearer Captain Jack Pirate osallistui ensimmäiseen metsästyskokeeseensa saaden AVO3-tuloksen!! Toivottavasti pojat seuraavat aikanaan isänsä tassunjäljillä metsästyskokeisiinkin :)

Wilman poika Tuffsen eli Jangas Gotta Go puolestaan on päässyt niin 
metsästyskoulutukseen kuin tositoimiinkin metsälle. Tässä vielä Pian ottamia kuvia pojasta:  

3-vuotias Tuffsen

   Oma viikkoni on kulunut sängyn pohjalla flunssassa, eilen tosin olin jo töissä sillä seurauksella, että kuume nousi taas illalla...

Sandy selvitti taipparin hyväksytysti!!

Sain sunnuntaina  mahtavia uutisia eli Jangas Huller om Buller eli Sandy selvitti taipparin hyväksytysti emäntänsä Laura Heikkilän kanssa. Onnea pätevälle parille!!

   Valitettavasti olen ollut itse flunssassa sunnuntaista asti ja sairaslomalla, joten muu raportointi ja kuvat jäävät tältä erää. Laura kuitenkin kirjoitti ystävällisesti arvostelun: 

Tässä tuomari Sari Vottosen arvostelu. Koe oli etelä-Suomen spanielikerho ry n järjestämä. 

Sosiaalinen käyttäytyminen: 

Sandy suhtautuu avoimesti ja ystävällisesti häntä heiluen koiriin ja ihmisiin. 

Haku ja laukaus:

Sandy aloittaa maa- ja ilmavainuisen suppean haun. Haun edetessä haku laajenee, vauhti paranee ja maastonkäyttö tehostuu riittäväksi. Laukauksesta jatkaa hakua. Tulee kutsusta luokse. Hyvää yhteistyötä. 

Jäljestys:

Sandy aloittaa maa- ja ilmavainuisen jäljestämisen, pääsääntöisesti jäljen päällä. Muutamia tarkistuksia jäljen molemminpuolin. Kulma tarkasti, kaatoa nuuhkii. 

Vesityö:

Sandy epäröi hetken ja noutaa toisen pukin kahteen kertaan, koska ensimmäinen uintimatka oli liian lyhyt. 

Tottelevaisuus:

Koira tottelee hyvin ohjaajaansa. 

Yhteistyö ja yleisvaikutelma:

Koiralla ja ohjaajalla vähäeleistä ja rauhallista yhteistyötä. 

Kokonaisarvostelu Hyväksytty 

Jäljelle lähdössä