Paras joululahja ikinä :)

Pitäisi kirjoitella viime viikon tapahtumista, joten aloitetaanpa aikajärjestyksessä. Viime viikon torstaina (9.12) pidettiin viimeinen treenikerta hallissa ennen joulua. Sekä pentu- että kisavalmiiden ryhmässä pidettiin leikkimieliset glögikisat ja luonnollisesti juotiin glögiä ja syötiin pipareita. Kummankin ryhmän radalla oli sekä toko- että agilityjuttuja. Pennut harjoittelivat knock out-kisana luoksetuloa, istumista, katsekontaktia, maahanmenoa, putkea ja hyppyä. Lopullisen "vakavan" kisan voitti lopulta Kamu ohjaajineen. Kisaavissa harjoiteltiin luoksetuloa, seuraamista, katsekontaktia, liikkeestä maahanmenoa sekä hyppyjen ja putkeen takaa kiertämistä. Ella ja Tiina vetivät pisimmän korren tässä kisassa :) Kaikki olivat tosi taitavia ja oli mukava nähdä taas! 

Lauantaina olikin sitten messukeskuksen näyttely, jossa oli Springerspanielit ry:n ständillä iltapäivän. Oli taas kiva nähdä tuttuja ja eritoten juoruta Leenan kanssa ;) Sunnuntaina oli tarkoitus mennä uudelleen, mutta 12.12 oli laskettu aikani ja toisin kuin äitinsä poika tuntuu olevan hyvin täsmällinen tapaus. Aamulla kymmeneltä alkoivat supistukset ja soitin Leenalle etten tulekaan messariin. Sen sijaan lähdimme reippaalle metsälenkille koirien kanssa 30 cm lumihankeen. Kati ja Raisa kun olivat menossa hoitoon ja kivempi antaa ne hoitoon kunnolla lenkitettyinä. Kotona sinnittelin aina iltayhdeksään, joilloin veljeni haki Raisan Tampereelle hoitoon ja Kati heitettiin Lauralle lähes naapuriin. 

Synnytys meni paljon helpommin kuin olin ikinä kuvitellutkaan, enkä osannut edes jännittää. Tuntuu, että koirien synnytysten seuraamisesta on ollut paljon apua, kun osasi pitkälti odottaa mitä tuleman pitää. Sairaalaan ehdittiin hieman ennen kymmentä illalla ja pieni suloinen poikamme syntyi jo 23.16 ilman mitään kivunlievitystä. Pysyttelin vain itse liikkeessä ja synnytyslauloin mahdollisimman paljon supistusten aikana. Tokihan lopussa sattui, mutta kolmen vartin tuskainen kipu oli pieni hinta tästä joulukuisesta ihmeestä :) 10 pisteen poika painoi syntyessään 3512 g ja pituutta oli 51 cm. Seuraavana päivänä jouduin valittavasti kaavintaan kohtuun jääneen lisäistukan takia ja siitä päivästä tulikin aika tuskainen koettelemus. Keskiviikkona päästiin kotiin ja Katikin tuli illalla kotiin ja kävi haistelemassa pienen ihmisen. Sen enempää Katia ei vauva tuntunut kiinnostavan. Raisa tulee varmaan kotiin viikonloppuna. Vauva-arki on alkanut oiken helposti, pieni itkee hädin tuskin lainkaan, itse olen saanut yllättävän hyvin nukuttua ja Katin kanssa rauhalliset kävelyt ulkona lumisessa säässä tekevät hyvää. Elämä siis hymyilee, vaikka koirajuttuihin keskittyminen tällä hetkellä ei tunnukaan tärkeimmältä asialta...

Vastasyntynyt poikamme

Toista päivää kotona