Paavo VSP-veteraani

Lauantaina meillä oli kiva päivä Hyvinkäälla Spanieliliiton erikoisnäyttelyssä. Neljä tuntia siellä vierähti ja juuri ja juuri ehdin autolle parkkikiekon viimeisillä minuuteilla ennen Parkki-Pirkkoa... Mukana itselläni oli vain Sissi-neiti (17 kk), jonka perässä sai juosta niin plajon, että lihakset ovat ihan turtana. Ehkä siihen vaikutti myös illan HopLop-synttärit lasten kanssa. Diabeetikon äidin ilona kun on päästä mukaan kaikille synttäreille ;)

  Juu, useampikin kasvatti osallistui mukaan enkä käynyt itse kertaakaan kehässä, paitsi hakemassa tytärtäni, joka edelleen kovasti toivoo pääsevänsä esiintymään kehään. Jonain päivänä, ehkä ensin lelukoirakisaan...

Ensimmäisenä kehään pääsi Annukan kanssa Jangas Kate Reddy eli Netta (7 kk), joka Annukan jännityksestä huolimatta esiintyi ihan kohtuullisen hyvin. Tuloksena oli PEK1. KP ja PN2-pentu, nuorempi narttupentu olikin ROP-pentu näyttelyssä.

Jangas Kate Reddy PEK1. KP PN2-pentu

Veteraaniuroksissa Paavo eli Jangas Dirty Harry oli sekin ainoa osallistuja luokassaan ja tuloksena ERI1. SA ja lopulta VSP-veteraani. Hienoa Paavo ja Reetta!

Jangas Dirty Harry VSP-veteraani

Reetta ja Paavo syysauringossa

Edellisviikonlopun jälkeen Sandy eli Jangas Huller om Buller oli ehtinyt hierojalle ja olikin pahasti jumissa ja takajalat olivat niin lihakset kireällä, ettei Sandy ollut oikean antanut niitä edes hieroa. Sama näkyi kehässä, jossa selvästi Sandy on nyt yhdistänyt tuomarin tutkimisen kipuun. Muuten täti oli ihan mukava, mutta tutkiminen sattuu... Tuloksena avoimen luokan EH4.

Onneksi viime viikonloppuna tajuttiin koiran olevan niin jumissa lihaksistaan sen saatua arvosteluun lauseen tyyliin "liikkuu takajalat rungon alla" ja kehän jälkeen Sandyn juostessa totesin sen olevan ihan totta. Tämä ei ole tyypillistä Sandylle, vaan johtuu lihasten jumeista niin selässä kuin takaraajoissakin ja lauanatian liikkuminen näytti jo hieman paremmalta. Taisi olla aikanaan K-pentunen Lasse-isän omistaja Elina kun nauroi, että olisi hyvä käyttää koira vuosittain näyttelyissä ja seurata, josko jostain uudesta asiasta tulee huomautuksia. Ja toden totta, jos arvosteluja lukee avoimin mielin ja vastaanottavaisesti voi hyvinkin huomata koiran jumit joko liikkeiden tai käsittelyn arvostelun suhteen ja joskus näyttelyiden avulla on löytynyt myös autoimmuunisairaus, jonka takia pään lihakset ovat kuihtuneet...

Tässä vielä kuvat, jotka kertovat omasta näyttelypäivästäni (niin, uskookohan kukaan, että 15 vuotta sitten seurasin kaikki walesit silmä kovana ja kuvasin suuren osan...):

Sissi kirjoittaa tuloksia muistiin

Netta treenaa kontaktia häiriöissä

Sissin  auttaa Paavon kampaamisessa