O-pentue syntyi eilen

Eilen olikin oman olon kohdalta kamalin pentueen syntymä tähän mennessä. Olin viikon räkätaudin jälkeen tsempattuani töissä ja luennoilla jo aikamoisen poikki, mutta yöllä iski paha päänsärky, joka veti aamuyöstä migreenin puolelle. Olo oli aamulla aivan jyrän alle jäänyt, mutta onneksi Viiman Taina-emäntä tuli vapaapäivänään auttamaan synnytyksessä ja sain itse lepäillä. Synnytys alkoi hitaasti, mutta lopulta pennut syntyivät perä perään, Taina vain huuteli, kun pennut ja miten päin ne syntyivät ja osa jäi kirjaamattakin omassa pahassa olossa. Edelleen olo on hyvin voipunut ja tukkoinen, joten päivitän pidempää kertomusta jaksaessani. Lopputulos oli seitsemän tasaista pentua: viisi urosta ja kaksi narttua. Urospentuja varanneille pennut melkein riittävätkin, narttupentuja tulikin niukasti ja ainakin toinen jää Viima-äidin seuraksi ja toinen on varattu niin kauan meille kotiin, kunnes/jos Netta saa narttupentuja. Siinä tapauksessa näistä toinen sijoitetaan.

Tässä synnytyskertomus. Aamulla hieman ennen yhdeksää syntyi nestepussi ja sen jälkeen alkoi pitkä odotus, jolloin supistukset hiljalleen voimistuivat. Viimein loputtomalta tuntuvan odotuksen jälkeen syntyi ensimmäinen narttupentu (Isotyttö) pää edellä kello 13:44. Se painoi 324 grammaa. Heti perään 13:55 tupsahti urospentu (Piirto) perä edellä painaen 335 g. Seuraavakin tuli nopsaan tahtiin jo 14:05 (Huivi-Heikki) ja poika painoi 325 grammaa. 14:26 syntyi Sissin nimeämä (Leema) uros, joka painoi 315 grammaa. Seuraavaa odoteltiin tunnin verran, kunnes 15:32 pieni perä edellä syntyi tyttö (Pikkupimu), joka painoi vain 235 g. Viimeinen pennuista syntyi 15:56 ja urospentu (Sirppi) painoi 307 grammaa. Pentue on siis hyvin tasainen ja kaikki syntyivät runsaan parin tunnin sisällä. Synntyyksen loputtua pennut hakeutuivat nopeasti nisille ja pentulaatikkoon laskeutui tyytyväinen hiljaisuus ja kuuluu lähinnä vain kuinka maitoa niellään innokkaasti. Viima hoitaa vanhaan tapaan pentujaan hellästi ja huolellisesti.

Nyt odotetaan vielä Netan pentuetta, niin voi paremmin alkaa miettiä, kuka pennuista muuttaisi minnekin :) Tässä kuitenkin muutaa kuva eiliseltä ylpeästä Viima-mammasta katraansa kanssa:

Pennut ovat hyvin hiljaisia ja tyytyväisiä aivan ensi tunneista alkaen

Viima hoitaa tuttuun tapaan pentujaan hienosti.