Olemme koittaneet viikonloppuisin reissata Pipin kanssa maailman ihmeitä seurailemassa: Haltialan kotieläinpihalla ja pihakahviossa, Trollebergan traktorimuseossa ja katsotaan mitä keksitään tälle viikonlopulle. Viikolla ehdittiin piipahtaa sekä ala-asteen pihalla, jossa Pippi nautti kiltisti rapsutuksista, mitä nyt yritti pari kertaa hypätä lapsia vasten, tarhan pihalla sylissä ison innosta kirkuvan lapsilauman keskellä, Mustissa ja mirrissä ostoksilla ja Ojangon koiraurheilualueen ulkokentillä Sissin seurassa ja samalla juoksuraikontaktitreeniä seuraamassa. Edeleen tuo neitokainen suhtautuu iloisesti kaikkeen uuteen. Sille on tyypillistä, että se saattaa ihmetellä tai hieman pelästyä asioita ja jää niitä katsomaan. Tässä vaiheessa on vielä helppoa napata napero syliin ihmettelemään panssarivaunun moottorin jylinää tai kulkea liukuovista. Sylissä innokkaasti asiaa katsellaan ja hetken päästä neiti lähtee juttuja tutkimaan häntä heiluen. Liukuoviakaan ei enää liikkeestä ulos tullessa edes huomattu.
 |
| Agilitykentän laidalla Sissiä pussaamassa |
Ihmisistä se pitää hirmuisesti, mutta pääsemme jotenkuten myös ohi ihmisistä, joskin tarttisi vielä enemmän tehdä rauhoittumistreeniä ja istuksia Hakunilan ostarilla, kahvilassa ja kentän laidalla. Tällä kertaa olen kuitenkin kiinnittänyt tähän entistä enemmän huomiota. Koiriin Pippi suhtautuu alistuvan iloisesti. Edes isoisomummu Raisa ei ole juurikaan neitiin ulkona hermostunut, sanonut vain kevyesti murr ja yleensä se kääntää päänsä pois ja näyttää siltä kuin ei naperoa näkisikään.
Olen pitänyt Pippiä hirmuisen kilttinä pentuna ja hiljaa mielessäni miettinyt, josko siinä riittää potkua harrastuskoiraksi. Se on kuitenkin hyvin motivoitunut treenaamaan (ainakin keitetyn sydämen voimalla), kontaktinhakuinen ja innostuu leikkiin. Se myös noutaa iloisesti aarteensa syliini ja vihdoin olen oppinut ottamaan pennun vastaan ja se saa sitten pitää aarteita suussaan kaikessa rauhassa. Näin vaikean asian oppimiseen meni vaatimattomat melkein 30 vuotta ;) Joku muu ehkä oppii hieman nopeammin...
 |
| Amos ja Martta heikkalaatikolla |
 |
| Onks pakko olla sylissä?! |
 |
| Ai, noin on tässä ihan hyvä olla pää heikkaisena :) |
 |
| Sisarukset Martta ja Pippi leikkimässä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti