Tässä muutama kuva kolmen vuorokauden ikäisistä pienokaisista. Lyyli poistuu toistaiseksi pentulaatikosta vain pikaisesti asioilleen ulos ja syömään sapuskansa, joka on onneksi alkanut maittaa :)
 |
| Seitsemän tyytyväistä ja pientä kääpiötä |
Minulta kyseltiin raakaruokinnasta tehtyjä tutkimuksia, kun osa eläinlääkäreistä tuntuu olevan hyvin raakaruokavastaisia. Kaikissa ruokintatavoissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Ruokinnan vaikutusta geenitoimintaan on tutkittu Helsingin yliopistossa. Olen aikanaan istunut luennolla ja kirjoittanut lehtiartikkelin luennon pohjalta:
http://jangas-kennel.blogspot.com/2018/02/ruokinnan-vaikutus-koiran.html
Ja ihan uusi artikkeli samasta aiheesta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ruokavalio-vaikuttaa-koirien-aineenvaihduntaan
Atopian esiintyminen koirilla (raakaruoalla suojaava vaikutus):
Luento ja artikkeli puolestaan pohjautuvat muun muassa näihin tutkimuksiin:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32469869/
https://www.dogrisk.com/ymparisto-ja-iho-oireet--tulokset
https://www.dogrisk.com/hematologia-staffi-lehti
https://www.dogrisk.com/metabolomiikan-tuloksia
Raakaruoan on todettu vähentävän lonkkadyslpasian todennäköisyyttä:
https://tulevaisuudenelain.wordpress.com/tutkimuksia-selkokielella/tutkimus-b/
https://oatd.org/oatd/record?record=handle%5C%3A10138%5C%2F135177
Raakaruoka sisältää bakteereja, mutta tutkimusten mukaan normaali keittiöhygienia näyttäisi estävän ihmisille aiheutuvan vaaran:
Näiden lisäksi olen aikanaan kuunnellut luennolla DogRisk-tutkimusryhmän alustavista tuloksista seuraavanlaista tietoa:
DogRisk-tutkimusryhmän alustavia tutkimustuloksia
KoiraExpossa Anna Hielm-Björkman on esitellyt useana vuonna Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan uusia tutkimuksia, joista osa oli jo valmistumassa ja osa vielä työn alla. Valitettavasti rahoitus näihin tutkimuksiin on kiven alla ja kaikkien koiran omistajien apua tarvittaisiin kipeästi. Myös tutkimusideoita kaivataan säännöllisesti sekä vastauksia koiran ruokinnasta ja näytteitä sekä osallistuvia koiria erilaisiin tutkimuksiin.
Hyvä suolistofloora
Hyvä suolistofloora on tärkeä niin ruoansulatuksen, immuniteetin kehityksen, suoliston epiteelisolujen kasvun ja erilaistumisen kuin ruoan fermentaation eli käymisen ja pilkkomisen takia. Runsas ja laajakirjoinen suolistofloora on terveen koiran merkki. Raakaruokaa syöneillä bakteerifloora oli laajakirjoisempi ja niillä oli tasaisemmin erityyppisiä bakteereja kuin kuivaruokaa syöneillä (enemmän firmicutes- ja vähemmän bacteroides- ja fusobakteereja). Eri raaka- tai kuivaruokaa syöneillä koirien mahan bakteerisisältö vaihteli jonkin verran. Atopia ei muuta suolistoflooraa, mutta ruokinta muuttaa.
Teräsvatsaisten koiran ulosteen siirto ripuloivan koiran suolistoon
Yksi yliopiston kliinisistä kokeista keskittyy ulosteensiirtoon. Siinä ajatuksena on tutkia, voiko terveiltä koiralta siirretty uloste vaikuttaa ripuloivan koiran suolistoflooraan sitä parantaen. Tutkimukseen on valittu kroonisesti ripuloivia koiria, jotka eivät enää vastaa tylosiini-antibioottiin. Näiden koirien ulostetta tutkittaessa voitiin todeta, ettei niillä ole lainkaan patogeenejä eli sairauksia aiheuttavia bakteereja, loisia ja viruksia ulosteessaan ja maha on koko ajan kuralla.
Kun alettiin tutkia donoreiden eli luovuttajien, näiden teräsvatsaisten nelijalkaisten bakteeriflooraa, voitiin niiden ulosteesta löytää paljon erilaisia patogeenejä kuten kambylo-, yersinia- ja salmonellabakteereja sekä esimerkiksi giardia-alkueläintä. Taas voitiin huomata, että nisäkkäät ovat terveempiä ollessaan epähygieenisiä. Terveen koiran suolistoflooran toivotaan muuttavan sairaiden yksilöiden mahan toimintaa parempaan suuntaan. Tutkimus on paraikaa käynnissä.
Lisätietoja DogRisk-tutkimusryhmästä: https://www.dogrisk.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti