Raisasta rodun ensimmäinen agilityvalio ja springeri-mestari!

Tämä oli yksi niitä harvinaisia epätodellisen tuntuisia päiviä, jolloin yksi pitkäaikaisista tavoitteistamme toteutui. Nokian agilitykisoissa Anders Virtasen agilityradalla liitelimme Raisan Jangas Duck Soup kanssa virheettömään suoritukseen ja luokan toiselle sijalle saaden kolmannen ja viimeisen agility-SERTin (yli vuosi on ehtinyt kulua ensimmäisestä!) ja näin Raisasta tuli rodun ensimmäinen agilityvalio Suomessa. Samalla kertaa Raisa voitti neljättä kertaa Springerspanielit ry:n agility-mestarin kiertopalkinnon. 

Springeri-mestari ja tuore agilityvalio Raisa coolina ja emäntä hyvin onnellisena

  Myös illan myöhemmältä hyppyradalta tuli nollatulos, vaikka Raisa karkasi lähdöstä ennen käskyäni ja meinasin jo lopettaa leikin kesken. Ylimääräisiä kaarroksia tuli alkuradalla runsaasti, mutta ihmeen kaupalla aikamme oli 40,00, kun samainen aika oli radan ihanneaika. Joskus voi siis olla suorastaan satumainen tuurikin ;) Mitenkäs se sanonta menikään, että paistaa se päivä joskus risukasaankin... 

Raisa palkintopallilla, kuvat: Kaisa Majanen

   Samana päivänä saavutettiin siis tuplanolla, 2. sijoitus, viimeinen agility-SERT ja sitä myöten AVA:n arvo ja Springeri-mestaruus. Tänään siis leijaillaan vaan pää pilvissä. Kiitos kaikille tutuille onnitteluista ja mukavasta kisaseurasta. Hanna ja Vellu sekä Terhi ja Börje saivat myös ihan mukiinmenevät radat. Dantelle ja Viiville tuli valitettavasti kaksi hylkyä.

Myös Raisan serkkupoika Jangas Cubic Butterflyn poika Ginseng eli "Nemo" koulutusryhmästäni osallistui emäntänsä kanssa agilitykisoihin tänään saaden ensimmäisen nollatuloksensa ja sijoittuen Maksi-1 luokan toiseksi. Suuret onnittelut siis myös Anulle ja Nemolle!!

   Huomenna jatketaan kisailua ja kuviakin laittelen paremman ajan kanssa. Nyt alkaa olla aika hakeutua yöpuulle.

P.S. Myös sunnuntaina jatkettiin hyvää nollaputkea ja tehtiin kolmas peräkkäinen nolla (sij. 4.) Minna Väisäsen agilityradalla. Hyppyrataa ennen lähdettiinkin kotiin, kun tuntui, että olimme jo antaneet kaikkemme :)

P.P.S. Suurkiitos Kaisalle kuvista, emännän naama loistaa kyllä kuin Naantalin aurinko... Kuvista välittyy hyvin onnelinen olotila, vaikka sateessa seisottiinkin.