Pääsimme tänä syksynä osallistumaan todella hyvälle HSKH:n järjestämälle TOKOn häiriökurssille, jota veti Sanna Rautio Jenni Korhosen ja Mirjami Marttilan tukemana (olen mahdottoman huono nimissä ja varmaan taas sekoitin jotain kahden viimeisen suhteen...anteeksi jo etukäteen). Aloitimme pienellä teorialla ja sitten paneuduimme eri tyyppisiin häiriöihin eri kerroilla. Tässä muutamia aiheita ja muistamisen arvoisia asioita:
Häiriöihin tottumaiseen paras tapa on yleensä se, että saadaan koira niin motivoituneeksi ohjaajan kanssa työskentelystä, että se jättää reagoimatta häiriöihin palkan toivossa. Häiriötreeneissä onkin syytä palkata koiraa usein ja ruhtinaallisesti häiriön vaikeudesta riippuen tietysti. Häiriöihin reagoimisesta voi myös kieltää ja sen jälkeen palkata ruotuun palaamisesta. Tätä asiaa kunkin ohjaajan tulee pohtia jo ennen harjoituksia. Mikä sopii parhaiten itselle ja omalle koiralle? Raisan kanssa olen pitänyt periaatteena sitä, että katseen harhaillessa odotan uutta katsekontaktia, josta palkkaan iloisesti. Jos neiti sen sijaan meinaa lähteä perään, komennan sen tiukasti takaisin ja/tai kiellän lähtemisestä.
Häiriöitä on eri tyyppisiä ja ne voivat olla helppoja tai vaikeita koirasta riippuen. Lisäksi kaikkia voi harjoitella ja kaikkiin voi totuttaa, jolloin ne helpoittavat kaikin puolin. Tämän tyyppisiä häiriöitä on hyvä harjoitella:
1) Ihmishäiriöt
2) Tavarahäiriöt
3) Muiden koirien aiheuttamat häiriöt
4) Hankala kehä
ja itse lisäisin vielä kohdan numero
5) Hajut (riista, muut koirat, namit)
Otetaanpa nämä käsittelyyn kurssin tavoin kohdittain ja pohditaan ratkaisuja ja erilaisia harjoituksia näihin häiriöihin totuttamista varten.
1) Ihmisten aiheuttamat häiriöt
Koiran persoonallisuudesta riippuen ihmiset voivat olla joko liian kiinnostavia ja ihania tai vastaavasti pelottavia. Harva koira on luonnostaan välinpitämätön kaikkia ihmisiä kohtaan, joten tähänkin on totutettava. Harjoittelimme esimerkiksi kehään tuloa niin, että huppupäinen, selkäkipuinen liikkuri kutsui koirakon kehään tuomarin availlessa sateenvarjoaan vieressä. Nämä harjoitukset olivat selvästi kohtuullisen helppoja Raisulle.
Paikallaoloa ja kontaktia harjoiteltiin EVL:n tyyliin, että jokainen koira käskytettiin yksitellen eikä muiden käskyihin saanut reagoida. Kouluttajat tulivat myös kunkin koiran eteen käskyttämään niitä sekä sanallisesti ja käsimerkein. Tämä oli Raisalle suorastaan tuskaisen vaikeaa. Lisäksi harjoiteltiin sitä, että liikkuri kulki perässä seuraamisessa, puhui kovaäänisesti puhelimeen, kumartui nostamaan jotain maasta, makoili nurmikolla koiran tullessa luokse sekä käveli ja konttasi paikallaolevien koirien lomasta. Itse kukin kävi neljästi kehässä: ensimmäisellä kerralla oli kontaktiharjoitus kouluttajien häiritessä ja käskyttäessä, toisella kertaa kehäänmeno kummallisten toimitsijoiden ohi, kolmannella kertaa suoritettiin seuraamista, yksi jäävä liike ja luoksetulo liikkureiden häiriköidessä ja lopuksi yhteispaikallaolot liikkurin kanssa ja yksitellen rivissä käskytettynä.
Kuten itse kukin voi päätellä, olivat nämä treenit aikamoista teatteria ja me osallistujat saimme
hyvät naurut, etenkin kun saatiin kaikki kolme kertaa treenata ihanassa
auringonpaisteessa niin tunnelma oli todella mukava :)
Itse voisin lisätä, että myös lasten aiheuttamat häiriöt on hyvä harjoitella erikseen, vaikka harvemmin kokeissa polven korkuisia onkaan.
2) Tavarahäiriöt
Toisen kerran teemana olivat erilaiset tavarahäiriöt. Näitä harjoituksia tehtiin kuudessa eri pisteessä. Ideana oli siis siedättää erilaisille nami ja leluhäiriöille niin, että näitä häiriöitä oli siroteltu tuhottomasta eri puolille kenttä.
Kolmenkymmenen metrin matkalla oli leluja ja namikippoja kymmeniä. Tässä harjoittelimme luoksetuloa sekä yksittäin, että lopuksi niin, että ihmiset kummallakin puolen koiraa heittelivät leluja ja houkuttelivat niillä. Olin yllättynyt miten vähän Raisa välitti näistä häiriöistä, sen sijaan se viiletti kovaa vauhtia luokseni. En sentään koetellut onnea ihan niin kovasti, että olisin pysäyttänyt sitä kesken luoksetulon. Harjoittelimme myös hieman seuraamista lelujen ja maassa olevien merkkien ohi. Nämä merkit ovat olleet seuraamisessa vaikeita, kun joka kerta Raisan täytyy ne tarkistaa. Lienisikö perua namialusta käytöstä? Harjoituksella toki sekin katsominen unohtuu. Lopuksi tässä lelu/namikujassa piti juosta kaikkien roinien ohi ruutuun. Tein ensin näyttöruudun, jonne Raisa viiletti hienosti, joskin hieman jarrutti aavistuksen ennen ruutua, kun tulin perässä sitä palkkamaan. Toisella kertaa sovimme niin, että lähetän Raisun suoraan ruutuun ja kouluttaja palkkaa kehuessani neidin pallon heitolla hieman lähempää. Tämä onnistui aivan loistavasti!
Harjoittelimme vastaavalla tyylillä myös hyppynoutoa, jolloin oli tarkoitus heittää noutokapula kaikenlaisten lelujen ohi koiran haettavaksi. Raisa katseli heittäessäni muualle ja meni joka kerta lelut haisteltuaan noutokapulalle. Se siis suoritti liikkeen jonkinlaisena tunnistusnoutona ;) Harjoittelimme myös tunnaria leluhäiriöiden vieressä. Ensimmäisellä kerralla oma kapula vietiinn lelujen joukkoon ja toisella kertaa liikkuri vei kaikki tunnarikapulat lelujen eteen. Raisa teki töitä kiitettävästi tässä pisteessä.
Lelut ovat yleensä suurempia häiriötä, jos ihminen heiluttelee niitä tai heittelee ja vinguttaa niitä koiran lähellä. Näin tälläkin kertaa. Harjoittelimme kontaktia perusasennossa sekä paikallaoloa ohjaajan edessä niin, että avustaja heilutteli leluja ja heitteli niitä koiran ympärillä. Yksi näistä leluista oli vieläpä vinkuva pallo. Hyvin koirat siedättyivät, vaikka mieli teki toisinaan perään.
Näiden lisäksi tehtiin merkki- ja noutoharjoitusta. Eli tämä oli jonkinlainen muunnos temppuradasta, jossa koiran pitää ylittää itsensä suorittaessaan kaikenlaisia liikkeitä vaikeissa kohdissa ohjaajan käskyjen mukaan. Ensin heitettiin kapula, mutta noutamisen sijaan koiran tulisikin mennä käskystä merkille. Tätä sitten tarvittaessa vaikeutettiin heittämällä kapulaa lähemmäksi merkkiä koiran noudettua kapulan eka kerralla tai helpotettiin heittämällä kapulaa pitkälle sivuun ja avustaja saattoi estää koiraa tarttumasta kapulaan omalla jalallaan. Jos koira ei osannut vielä merkkiä voitiin harjoitus toteuttaa niin, että heitettiin kapula nameja sisältävän ruokakipon ohi. Tässäkin voitiin taas tarpeen mukaan helpottaa liikettä niin, että kippo oli aika kaukana ja avustaja peitti namikipon koiran tullessa sinne tai vaikeuttaa siirtämällä kippoa lähemmäksi kapulan heittolinjaa.
3) Muiden koirien aiheuttamat häiriöt
Harjoittelimme sekä paikallaoloja että kauko-ohjausta ja luoksetuloa ryhmäliikkeinä. Paikallaolojen muiden käskyistä olikin jo aiemmin juttua, joten keskitytään nyt näihin muihin harjoituksiin. Teimme kauko-ohjausharjoituksen koirien ollessa ympyrässä selkä toisiinsa päin. Yksi kerrallaan liikkurin luvalla koiralle annettiin käsky asennon vaihtoon esim. makaamisesta istuminen tai seisominen ja koiran piti odottaa paikallaan koko kierroksen ajan muiden käskyttäessä omia koiriaan. Tässä sai ja oli tarkoituskin palkata välillä omaa asennossa pysyvää koiraa. Raisa selvitti homman varsin hienosti.
Harjoittelimme myös luoksetuloa rivistä. Osaavammat tekivät luoksetulon pysäytyksineen ja loput suoraan sivulle. Tässä vaikenta oli tietysti malttaa odottaa omaa käskyä. Pysäytin Raisan seisomiseen luoksetulosta ja sen tuli seistä niin kauan, että kaikki muut koirat olivat tulleet luokse ja vasta sen jälkeen kutsuin sen sivulle. Tämäkin oli erittäin hyvä harjoitus, jonka tyyppistä en ollut koskaan ennen tehnyt. Suoria luoksetuloja rivistä kylläkin.
4) Hankalat kehät
Tähän kategoriaan luettakoon iso reppu kehässä koiran tullessa kehään sisään, noutokapulat matalalla aivan kehän reunalla, muut leluhäiriöt sekä liikkeiden sijoittelu haastavasti. Iso reppu keskellä kentää ei tuntunut Raisaa häiritsevän. Sen lisäksi teimme ohjatun noudon muutaman metrin päähän muista koirista ja hyvin meni. Ihan turhaan itse jännitän noita tilanteita, koska Raisa on töihin keskittyessään hyvin välinpitämätön muita koiria kohtaan. Näitä hankalia kehiä, joista välillä kuulee olisi myös tunnari ruudun linjalla, sama merkki ruudussa ja ohjatussa noudossa niin, että ruutu jää ohjatun noudon toiselle sivulle tai juuri ohjattu nouto hälinää ja koirapaljoutta kohti.
5) Hajut
Emme keskustelleet hajujen aiheuttamista häiriöistä, muuten kuin häiriönamikippoa käyttäen. Samat keinot tietysti auttavat näihinkin eli koiran motivaatio on vain saatava niin korkealle, että se keskittyy ohjaajan kanssa tekemiseen hajuista huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti