Tässä yleinen osa raportista (lisäksi jokaisesta osa-alueesta oli vielä oma osionsa):
"Kevin on erittäin avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan. Koira on pääosin motivoitunut ruuasta ja tehtävistä, mutta vire ja kiinnostus ruokaan laskee kohden testin loppua. Muistitehtävässä nami vaihdetaan leluun, jolloin koiran vire taas nousee. Kevin kuitenkin keskittyy hyvin tehtäviin. Sylinteritestissä Kevin osoittaa kohtuullisen hyvää itsehillintää. Kevin lukee erittäin hyvin ihmisen eleitä, ja on niillä myös johdettavissa harhaan (huijaus-osio). Parhaiten koira ymmärsi käsielettä, jalalla osoittamista ja vartalonkiertoa ja vaikein oli katse. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisu, Vaita, oli Kevinille helppo ja koira ratkaisi myös todennäköisesti loogisen päättelyn tehtävän, joka on testin vaikein. Loogisen päättelyn tehtävä ei kuitenkaan selkeästi ollut koiran mieleen. Kevinillä on mahdottomassa tehtävässä molemmat ongelmanratkaisustrategiat, niin itsenäinen kuin ihmiseen tukeutuva, käytössä hyvin tasaisesti. Muistitehtävässä Kevin muisti kaksi aikaa, mikä on keskivertosuoritus. Koira on odottaessaan hieman rauhaton. Kevin näyttää namikoneen sosiaalisen oppimisen tehtävässä, mutta osuu nappiin vahingossa. Koira ei opi tehtävää, sillä koneesta tullut ruoka ei motivoi koiraa enää yrittämään. Kevin rauhallisesti käyttäytyvä koira, joka ei kiihdy eikä ääntele testin aikana."
 |
| Voihan sylinteri! |
Innostuinpa taas lukemaan Adam Miklosin kirjaakin koiran kognition tutkimisesta, kun hän on käyttänyt ele- ja V-aitatestejä koirien ja susien sekä niiden käyttäytymisen erojen tutkimiseen. Aikanaan (kirjan omistuskirjoituksen mukaan vuonna 2009) olin häntä kuulemassa Helsingin yliopistolla järjestetyllä luennolla, meitä oli useampiakin walesi-ihmisiä mukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti