Ruoka on lääkettä

Josko taas jatkaisin välillä noita kirjoittamieni artikkeleiden sarjaa. Tämä artikkeli julkaistiin Springeri-lehdessä 1/2018. Ahkerasti on siis kuunneltu luentoja :)

KoiraExpossa luennoi helmikuussa Johanna Anturanniemi, joka on kotieläinjalostusta, nutrigenomiikkaa ja atopiaa tutkinut agronomi ja eläinlääketieteen ylioppilas. Hän työskentelee muun muassa Yliopistollisen Eläinsairaalan ruokintaklinikalla.  Luennolla saimme kuulla ruokintaklinikan potilaista ja kuinka erilaisten sairauksien hoitoa voi tukea ruokinnalla.

Tavallisimmat ruokinnalla helpotettavat vaivat ovat allergiat, atopiat ja yliherkkyydet, haima-, munuais- ja suolisto-ongelmat, virtsakivet tai -kiteet, närästys, iho-ongelmat sekä ylipaino. Useimpia näistä vaivoista saadaan helpotettua ruokinnalla noin kahdessa kuukaudessa. Ruokintaklinikalla jokaiselle koiralle laaditaan yksilöllinen ruokavalio, mutta muutaman vaivan hoitoon voidaan antaa tutkittuun tietoon pohjaavia yleisiä ohjeita. 

Ylipaino

Normaalipainoisella koiralla rasvaa on 15–20 % elimistön painosta, ylipainoisella tätä enemmän. Ylipaino on tavallisin ravitsemuksellinen virhe, ja Englannissa ja USA:ssa jopa 25 % kaikista koirista ja 42 % iäkkäämmistä 5–11-vuotiaista koirista on ylipainoisia. Ylipaino lyhentää tutkitusti elinikää ja tutkimuksessa lihavien labradorien elinikä oli keskimäärin 11 vuotta, kun sutjakammat sukulaisensa elivät keskimäärin 13-vuotiaiksi. Ylimääräinen rasvakudos erittää hormoneja, sytokiinejä ja proinflammatorisia peptidejä. Ylipaino lisää oksidatiivista stressiä soluissa. Niinpä tavallisia ylipainosta lisääntyviä vaivoja ovat diabetes, virtsatiesairaudet, sydän- ja maksasairaudet, heikentynyt immuunipuolustus, kohonnut verenpaine, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuais- tai haimatulehdus. Ylipaino johtaa usein myös ongelmiin rauhoituksen eli anestesian yhteydessä. Myös lonkkavian yhteyttä ylipainoon on tutkittu ja laihtuminen auttoi nivelvaivoja huomattavasti. Mitä laihemmassa kunnossa koira, sitä vähemmän sillä oli kipuja sekä askelpainallustestin että omistajan arvion mukaan. 

Ravintoklinikan asiakkaista monella on ylipainoinen koira, jota halutaan laihduttaa. Yleensä koiria aletaan laihduttaa vähentäen rasvan määrää (esimerkiksi poistamalla rasvaiset luut ruokavaliosta) ja lisäten kuidun eli kasvisten määrää, jotta koira tuntisi silti itsensä kylläiseksi. Yleensä sopiva tahti painon pudotukseen on 1,5 % viikossa, jolloin pudotettujen grammojen määrä tietysti vähenee, mitä laihemmaksi koira tulee. Luennoitsijan esimerkkinä käyttämän rottweilerin 8 kg:n laihdutus olisi pitänyt siis onnistua 13 viikossa, mutta aikaa kuluikin 27 viikkoa. Nivelrikosta ja spondyloosista kärsivä liikuntahaluton koira laihtui hitaammin, koska liikunta ei kipeänä innostanut. Nivelrikosta kärsivälle koiralle suositellaankin usein uimista sopivana liikuntamuotona. Tämänkin koiran kivut ja olo helpottuivat selkeästi painon putoamisen myötä.

Närästys

Närästys kuuluu myös tavallisiin ruokintaklinikan asiakkaiden ongelmiin ja tätä aihetta on vähän tutkittu. Myös omistajan käsitykset siitä, mikä on närästystä vaihtelevat. Pahimmillaan närästys on joka öistä vaahdon oksentelua, pienimmillään omistaja tulkitsee vähäisiäkin oireita närästykseksi. Sen verran tiedetään, että närästys on yleisempää lyhytkuonoisilla eli brakykefaalisilla roduilla. Stressi pahentaa vaivaa esimerkiksi yliherkillä ja pelokkailla koirilla. Rasvojen suuri osuus närästää helposti, mutta toisaalta myös  korkea kuidun määrä, eritoten vihreät kasvikset, saattaa altistaa tälle vaivalle.  Myös ravintolisät saattavat edesauttaa vaivaa. Pehmeä ruoan koostumus ja useat ruokintakerrat, jopa 4–5 ateriaa päivässä auttavat monia. Joillakin maitohappobakteeri helpottaa oireita ja kuidun lähteenä ruokintaklinikalla on todettu kukkakaalin sopivan useimmille.

Atopia ja allergiat

Atopian yhteyttä raakaruokaan ja kuivamuonaan on tutkittu Helsingin yliopistolla ja siitä tutkimuksesta kuulimmekin viime vuonna enemmän. Mukana tutkimuksessa olivat sekä ruokintaklinikan Johanna Anturanniemi että myös KoiraExpossa luennoinut Robin Moore. Atopiat ja allergiat ovat yleistyneet niin ihmisillä kuin koirilla ja siitä syystä ympäristötekijöiden osuutta on alettu tutkia. Kuivaruokaa syöneillä atoopikkostaffeilla voitiin todeta geenimuutoksia useissa sadoissa geeneissä ja häiriöitä muun muassa B12-vitamiinin metabolomiikassa eli niiden verestä löytyi paljon lähtöaineita, mutta varsinaista reaktiotuotetta eli B12-vitamiinia niiltä löytyi verestä hyvin vähän. Samaa ongelmaa ei todettu rakaaruokaryhmässä.

Myös Omega-3 rasvahappojen on todettu helpottavan atopiaoireita. Useimmiten ruokintaklinikalla aloitetaan koirille ensin eliminaatiodieetti, jolloin annetaan vain yhden eläimen lihaa ja saman eläimen sisäelimiä.

Munuaisten vajaatoiminta

Yleensä kyseessä on krooninen munuaisten vajaatoiminta ja diagnoosin jälkeen elinikäennuste on vain 226 vuorokautta. Munuaisviat jaetaan neljään eri vakavuusasteeseen, mutta ne diagnosoidaan vain harvoin lievänä, joten lievästä vajaatoiminnasta ei juuri ole tietoakaan. Tasosta II alkaen aloitetaan yleensä ruokavaliomuutokset. Kyseessä on siis tauti, johon koira kuolee, mutta ruokavaliolla voidaan hidastaa taudin etenemistä. Kuivamuonalla ruokkimisessa on se ongelma, että koira ei saa tarpeeksi nestettä ja siitä syystä sairaita koiria tulisikin ruokkia raakaruoalla. Omega-3 on todettu hyväksi myös munuaissairaille koirille. Munuaisongelmat ovat tavallisia koirilla.

Kalsiumoksalaattikivet

Kalsiumoksalaattikivet ovat yleisempiä virtsakiviä struviittien ohella. Virtsakiville altistavat ruokinnassa ihmisten ruoka (ja vaiva on yleistynyt myös ihmisillä!), kaupalliset koiran herkut, liian suuret määrät C- tai D-vitamiinia sekä liian suuret määrät magnesiumia tai natriumia. Vaiva on tavallisin vanhoilla uroskoirilla ja tietyillä roduilla ja myös liian happaman virtsan on todettu altistavan virtsakiteille.

Jos koiran virtsassa on liikaa kalsiumia, voidaan syyt jakaa muutamaan eri kategoriaan:

1)      Suolistosta imeytyy liikaa kalsiumia elimistöön ja tätä voidaan helpottaa ruokavaliolla

2)      Jos kalsiumia imeytyy liian vähän takaisin munuaisissa, voidaan koiralle antaa kilpirauhashormonia

3)      Kalsiumia voi irrota luustosta, jolloin veren kalsiumpitoisuus puolestaan nousee.

Ruokinnassa tulisi välttää sekä kalsiumia että oksalaattia. Kalsiumia sisältävät paljon mm. lohi, sardiini, parsakaali, pinaatti ja maitotuotteet. Oksalaattia on puolestaan paljon porkkanassa, kurkussa, bataatissa, maissiassa, omenissa ja marjoissa.

Tärkein asia hoidossa on koiran runsas veden juominen, joka tarkoittaa muun muassa sitä, että kuivaruokia tulee välttää ja vettä voi maustaa esimerkiksi lihan keitinliemellä. Kalsiumsitraatti nostaa virtsan pH:ta ja sen tulisikin pysyä neutraalina 7,1–7,5 vaiheilla. B6-vitamiinilisä saattaa myös helpottaa. Sopivia raaka-aineita virtsakivistä kärsiville ovat kana, nauta, lammas, kananmunat, kukkakaali, banaani ja riisi, jos halutaan hiilihydraattia mukaan. Tässä ei tietenkään ole kyseessä liuotushoito, vaan ruokinnalla estetään tai hidastetaan vaivan uusimista. Näin voidaan pidentää uusimisväliä usein vähintään kaksinkertaiseksi.

Ruokintaklinikka

Helsingin yliopiston eläinsairaalan ruokintaklinikka on auki kerran kuukaudessa ja siellä työskentelee useita eläinlääketieteen ja kotieläintalouden ammattilaisia. He suunnittelevat ruokavaliot erilaisille sairaille ja terveille koirille yhteistyössä. Usein koirat tulevat eläinlääkärin lähetteellä klinikalla ja silloin myös ruokintaklinikan kulut on mahdollista saada vakuutukseen. He toivovatkin klinikalla, että koiralla olisi jo valmis diagnoosi, jonka hoitoa voidaan tukea myös oikealla ruokavaliolla. Ruokintaklinikalle voi varata ajan myös yksityishenkilö koiralleen. Hinta 260 € sisältää tunnin tapaamisen ja kahden kuukauden seuranta-ajan, jolloin omistaja on säännöllisesti yhteydessä klinikalle. Jokaiselle koiralle suunnitellaan yksilöllinen ruokavalio omistajan toiveita kuunnelleen. Ruokavaliota muutetaan aina tarvittaessa koiran olon ja oireiden mukaan. Yleensä he suosittelevat raakaruokaa. Yhteystiedot klinikalle löytyvät linkistä: http://elainsairaala.helsinki.fi/fi/yliopistollisen-elainsairaalan-ruokintaklinikka