Sakke eli Jangas Eager-Beaver osallistui itsenäisyyspäivänä Tampereen ryhmänäyttelyyn, jossa walesit ruomaroi Juha Kares. Tulos oli hyvin ERI2. Tässä pojan mukava arvostelu:
"Mallikas, hyvässä kunnossa oleva maskuliininen uros. Hyvä purenta. Vahva kallo. Hieman vaaleat silmät. Hyvä luusto, vahva rintakehä. Kaunis väri. Hyvin kulmautunut takaosa. Sujuvat liikkeet. Kauniisti esitetty." Nuori Siiri-emäntä esitti taas Saken kauniisti. Onneksi olkoon!
Mimmi eli Jangas Hopsansaa oli puolestaan ollut muutama viikko sitten epävirallisessa näyttelyssä Ruotsissa ROP-juniori ja RYP-3! Hienoa :)
Hertta tuli meille tänään ja onkin jo aikamoinen punkero. Koitan saada huomenna lisättyä blogiin kuvia Hertasta ja veljestään Remosta.
Raisan kanssa kävimme osteopaatilla Maria Kaiperlalla viime torstaina ja kuulemma tuntui jo paljon paremmalta. Saamme alkaa treenaamaan TOKOa lähes normaalisti, äkkipysähdykset minimissä, pallon heitot mahdollisimman rauhallisina ja repimistä vain näin vuoksi, mutta muuten voidaan jo touhuta ihan normaalisti. Keväällä sitten uudestaan ennen kisakauden alkua. Lantion jumit ovat todennäköisesti syntyneet jo vuosia sitten Raisan hankalan synnytyksen yhteydessä, kun E-pentueessa 5 pentua syntyi nopeaan tahtiin, mutta Wilma kuudentena oli ihan kummallisessa asennossa, eikä Raisan kunnollisista supistuksista huolimatta päässyt millään syntymään vaan synnytys päättyi keisarinleikkaukseen. Edes eläinlääkäri ei pystynyt pentua synnytyskanavassa tunnustellessaan sanomaan oliko se tulossa pää vai perä edellä, koska pää oli jotenkin kummallisesti kääntyneenä. Lopputulos oli 9 tervettä pentua, mutta ilmeisesti Raisan lantio ei ollut ihan tykännyt pitkittyneestä synnytyksestä. Enkä minä hölmö aikanaan edes tajunnut, että asialle olisi voinut tehdä jotain.
Oma flunssani on vaan pitkittynyt eikä meinaa millään menna ohitse, mikä tarkoittaa, että jaksaminen tuntuu olevan koko ajan koetuksella. Blogi, sähköpostin lukeminen ja vastaaminen ovat juuri ne, jotka vain kerta kaikkiaan jäävät hoitamatta jaksamisen riittämättömyyteen. Stig on hoitanut suurelta osin koirien lenkityksen ja omat treenit ovat olleet haave vain. Josko joulun odotus viimein tepsisi ärsyttäviin pöpöihinkin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti