Silmät avoinna, ainakin osittain

Hertta imettää jo toisinaan istuen

In Blossom, In The mood ja In Full Swing

Tytär äidin kainalossa

 Pentulaatikossa alku on aina hyvin rauhallista pentujen vain tissitellessä. Toisaalta se on hyvä aika opetella erottamaan pennut toisistaan. Tällä kertaa se ei kyllä ole vaikeaa muutenkaan, kun pentuja on vain kolme. Pentujen silmät aukeavat yleensä noin 10 vuorokauden iässä ja täällä ollaankin ihan aikataulussa. Tänään uusi ilonaihe olivatkin siis selvästi sirrillään olevat silmät. Sekä Sisun että pikku tyttösen silmät ovat auenneet osittain. Painoa on tullut hurjasti lisää, melkein 100 g päivittäin ja Sisu painaa jo hieman yli kilon (1030 g) eivätkä muutkaan ole kaukana: Tripla 902 g ja Laila-tyttönen 780 g. Punnitseminen alkaa olla jo hankalaa, kun pennuilla on vaa´allakin kova meno päällä. Jalat kantavat jo aika vauhtia ja kakkaamista pentulaiset yrittävät jo itsekseen, vaikka Hertta aina kiirehtiikin apuun. Pentulaatikko pysyy todella siistinä, koska Hertta puhdistaa pientä pesuettaan hyvin tunnollisesti. 

Sisun (J. In Full Swing) silmät ovat jo avautuneet

  Raisan kanssa on vihdoin ja viimein taas päästy tokoilun makuun. Koko syksy kun meni kummaltakin sairastellessa. Torstaina olimme taas Tiinan ja Mirjamin hyvässä opissa ja olemmekin saaneet tänä syksynä paljon hyviä vinkkejä. 

Ohjatussa noudossa olemme palanneet periaatteessa alkeisiin. Olemme harjoitelleet merkkiä eri suunnista ja palkkana (rauhallisesti heitetty) pallo. Joskus olen mokannut ja pelkään Raisan taas satuttavan itsensä pahasti syöksyessään ilmaan niska karrella... Sen lisäksi käyn viemässä ohjatun noudon kapulan oikealla tai vasemmalle ja harjoittelemme ja vahvistamme suuntia ja kuuntelemista. Yleensä tämä onnistuu, mutta muutaman kerran on mennyt hosumiseksi. Luovutus on parempi kuin aikoihin ja Raisa syöksyy hienosti luokse laukaten.

Paikalla istuminen on alettu tehdä huomattavasti aiempaa korkeammassa vireessä ja se toimii! Nyt innostan ja leikitän Raisaa pallolla, useimmiten pudotan piiloon mennessä pallon odottamaan ja palkkaan lopussa pallolle. Raisa istuu tikkana ja tämä on onnistunut hyvin noin 20-45 sekunnin aikoja. Nyt vaan pidennetään aika taas kokeen mukaiseen 2 minuuttiin ja hieman ylikin.

Kolmas murheenkryynimme on kauko-ohjaus. Hyvää siinä on se, että Raisa reagoi hienosti käskyihin lähes poikeuksetta ja on hyvässä vireessä, mutta valitettavasti se liikkuu niin paljon eteenpäin maahan-istu-seiso yhdistelmässä, että sillä tällä hetkellä nollattaisiin lähes koko liike. Nyt saamme siis tehdä kotosalle huomattavan paljon asennonvaihtojumppaa. Valitettavasti Raisalla on alunperin sekatekniikka ja pitkältä matkalta on todella hankala katsoa sen liikkumista paikaltaan.

Zeta on tällä hetkellä aika hyvin kunnossa, istuminen ja maahanmeno voisivat ehkä olla hieman nopeampia, mutta Raisa aloittaa liikkeen tekemisen heti käskystä. Seuraamisessa käännökset vasemmalle ovat aiempaa parempia, kunhan muistan ennakoida käännöstä kääntämällä ensin pään. Hyppynoutoa uskallettiin ottaa ensimmäisen kerran Raisan sairastelun jälkeen ja aloitettiin yhdestä laudasta ja hyvin se tuntui olevan muistissa eikä kivulias kokemus ollut jättänyt pahasti jälkiään Raisaan. Normaalikorkuista hyppyä varmaankin treenataan aika maltillisesti muutenkin, mutta sekään ei onneksi aiheuttanut ongelmia torstaina. Ruututreeneissä olen viime aikoina vahvistanut paikkaa ruudussa lähettämällä Raisaa ruutuun eri suunnista. Välillä käyn näyttämässä ruutua neidille ennen harjoitusta. Tunnaria olen lähinnä piilotellut omaa kapulaa huviksi ja mielenvirkistykseksi ja lisäksi kotona on harjoiteltu kaunista kantamista. Luoksetulo on vähällä treenillä, kun äkkipysäykset eivät nee kovin hyvää, mutta niitäkin tehdään parin päivän välein tällä hetkellä. Niitä on harjoiteltu lähinnä pylvään kierron kautta. Pallolla palkatessa saa olla tarkkana sitä heittäessään. Paikalla makaamisessa suurin ongelma ovat muiden käskyt, joita Raisa alkaa jo paremmin sietää, mutta saattaa edelleen silloin tällöin reagoida niihin. Eiköhän sitä voisi taas kokeita alkaa katselemaan alkuvuodelle, jotta joskus päästäisiin tottelevaisuusvalion arvon tavoitteeseemme. 

Loma tekee hyvää, kun tuntee voimien hiljalleen palaavan flunssaisen syksyn jälkeen. Edelleen hengästyn helposti, mutta josko tämä on mykoplasmaa ja se pöpö alkaisi jo helpottaa otettaan levon ansiosta ;)