Vaikka tämä viikko on niin sanotusti treenitön viikko, niin ei meillä ihan oikeasti treenittömiä viikkoja juuri ole ;) Tiistaina oli viikon ainoa ohjattu treenikerta ja Raisa on luikerrellut valokeilaan ja pääsi Tiltun oppiin, jossa katsottiin koemaista suorittamista ja miltä se näyttää, kun kokonaisia liikkeitä ei pystytä juuri treeneissä revittelemään. Hyvältähän tuo näytti!
Ohjattua noutoa on Tiltun ohjeiden mukaan treenattu tai ainakin muutamaan kertaan otettu niin, että jätän Raisan kiertopönikästä muutaman metrin päähän ja lähetän alkupisteestä tytön kiertämään ja pysäytän pari-kolme metriä kierron jälkeen. Näin vauhti ei kasva, mutta ylläpitoa liikkeen osaamiseen saadaan. Koko liikkeet tehdään 30 cm korkeilla esteillä, mutta jos jätetään toinen kaarto pois (eli Raisa tulee keskilinjalta esteen yli vierelle seisoessani suoraan esteen takana tai jos Raisa hyppää suoraan esteen takaa kaartaen luokseni keskilinjalle) otetaan 40 cm esteet käyttöön.
Koemaisessa treenissä zeta meni Raisamaiseen tyyliin varsin pätevästi. Kierto-ohjattu oli tosi hienoa työtä Raisulta, siinä ei mitään muuta huomauttamista, mutta pitkästä aikaan käytössä olut 40 cm esteen rima tippui. Eteen lähetyksessä Raisa hieman himmasi ennen pysähdyspaikkaa (taas pitäisi tehdä ylipitkiä lähetyksiä, 15 m tuntuu olevan aika hyvä matka), mutta pysähtyi heti käsksytä melkein kanssani linjalle. Ruutuun lähti hyvin, mutta eksyi hieman Sissin pudonnutta rukkasta ihmettelemään (eli ruudun tarkennustreeniä noin 3 metrin matkalta niin, että ympärillä on myös häiriöitä). Maahanmeno turhan nopeasti ja täytyykin miettiä, josko kokeessa tekisikin maahanmenon ilman pysäytyskäskyä - katsotaan milta alkaa näyttää. Luoksetulossa seisominen juostiinn käytännössä läpi, koska Raisa ei "muistanut", että tässä liikkeessä voisi joutua pysähtymäänkin... Myös tunnarin pitäminen täytyy ottaa tehotreeniin keittiössä ennen koetta, jotta saadaan taas kauniit pitämiset ja luovutukset.
Kokeeseen koitetaan siis ilmoittautua vielä tälle vuodelle, vaikka olin jo päästänyt Riesan eläkkeelle. Se on kuitenkin todella keskittynyt, itse tunnun päässeeni rally-tokon myötä suurimmista toko-möröistä eroon emmekä koirakkona häiriinny enää entiseen tapaan pikkuseikoista. Aiemmin koko suoritus meni pilalle, jos jotain tapahtui ja oman pääni sisäinen elämä oli varsin hmm... vilkasta. Nyt Sissi käveli pariin kertaan Raisan eteen, tuli äitin luo "palkittavaksi" xylitolilla ja touhuili omiaan. Raisakin on oppinut, että se vaan katsoo Sissin halauksesta minua, että pitikö jo tehdä jotain vai oliko tämä vain häiriöity paikkis ;)
Tänään katsellaan puolestaan Kevinin kanssa toko-juttuja. Zelda sen kun kasvattelee mahaansa ja täänään hankin uuden kuumemittarin edellisen hävinneen tilalle eli viimein alkaa myös lämpöjen mittaaminen aamuin illoin. Masu on jo pudonnut kylkiluiden alta, kuten yleensäkin noin viikkoa ennen synnytystä. Arvaukseni pentumäärästä on edelleen 6-7. Sebastian oli varma, että pentuja on kuusi. Katsellaan ja odotellaan. Lauantaina olisi jo laskettu aika ja maanantaina alkaa työt. Toivottavasti ei mene tiineys ns. jatkoajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti