Fanny ROP-pentu :)

Fanny eli Jangas Field Poppy osallistui tänään toiseen pentunäyttelyynsä Tuurissa, jossa rodun tuomaroi Matti Luoso. Fanny on sijoituskoira ja emäntä Päivi Toivola esitti Fannyn hienosti: neiti palkittiin KP:lla ja oli ROP-pentu!! Onneksi olkoon Fanny ja Päivi :)

Tässä vielä Fannyn hieno arvostelu:
"Hyvän tyyppinen ja hyvin kehittynyt narttupentu. Hyvä pää. Oikea purenta. Ilme saisi olla parempi. Sopiva kaulan pituus. Sopiva luusto. Eturinta ja runko saavat vielä kehittyä. Sopivat kulmaukset. Liikkuu hyvin. Mukava käytös."

Raisasta Rus Mva

Raisa aka Jangas Duck Soup pääsi Viipurin reissuun Toivosen Lauran ja Rommi-walesin (McTwister's Red Onion) kanssa. Reissu ei ollut suinkaan turha, sillä Raisa oli VSP, palkittiin SERTillä ja neitokaisesta tuli näin Fi&Ee&Rus Mva!! Rommi oli ROP ja lopulta RYP-3, sai urosten SERTin ja nyt Rommia voi aiempien valionarvojen (CIB Fin&Lv&Lt&Ee Mva) lisäksi tituleerata myös Rus Mva:ksi. Suuret kiitokset Lauralle Raisan mukaan ottamisesta :)

Raisalle TOKOsta VOI2 ja luokkavoitto :)

Eilen olimme Lempäälässä Tampereen seudun koirakerhon järjestämässä tottelevaisuuskokeessa Raisan kanssa. Tuomarina kokeessa toimi Jari Salokanto. Tuloksena oli 238 pistettä, toinen palkinotsija ja Raisa oli voittajaluokan viidestä koirasta paras tällä tuloksella :) Tällä kertaa emäntä hoiti osuutensa kunnialla, Raisa oli hyvässä vireessä eikä mitään liikettä nollattu! Tässä osasuoritusten pisteet ja kommentit:

Paikalla makaaminen: 9
Ilmeisesti ihan pientä rauhattomuutta, siskoni ei ainakaan huomauttanut mistään selvästi näkyvästä.

Seuraaminen taluttimetta: 9
Hieman välimatkaa pieneltä osin, käännökset vasemmalle tuntuivat taas hieman tahmeilta.

Istuminen seuraamisen yhteydessä: 8
Hieman hidas istuminen (ei mitään uutta auringon alla)

Luoksetulo: 7,5
Hyvä vauhti ensimmäisen pysähdykseen asti, napakat pysähdykset, mutta seisomisen jälkeen ravissa seuraavat pysähdykset. Täytyy jatkaa harjoituksia.

Ruutu: 7
Kaksoiskäsky maahanmenoon ja pientä paikan etsimistä, hieno ruutuun juokseminen, pysyi hienosti paikalla ja tuli laukaten vierelle seuraamaan.

Hyppynouto: 7
Hyppäsi aavistuksen kapulan päälle, epäröi pienen hetken tarttumista ja ravaten takaisin. Lisää tarttumistreeniä ja vauhtia tuomiseen. Mitäs olen itse mennyt aikanaan kieltämään noista laippoihin tarttumisesta sen sata kertaa... tyhmä, tyhmä emäntä!

Metalliesineen noutaminen: 5
Meni ihan hyvää vauhtia kapulalle ja tarttui, mutta irrotti kun kehua ei tullutkaan. Tarttuminen vasta toisella käskyllä ihmettelyn ja mietinnän jälkeen, luoksetulo ravaten. Jatketaan tarttumisharjoituksia, mutta parempaan suuntaan ollaan taas menossa.

Tunnistusnouto: 6,5
Tarkka tutkiminen ja heti suuhun oikea, matkat ravaten reippati ja lopussa pientä mälväystä/asennon korjausta suussa.

Kauko-ohjaus: 6,5
Maahanmeno perusasennosta hieman hidas, kaksoiskäsky ekaan istumiseen, eteni noin 5 cm. Hyvällä ilmeellä ja mielestäni varsin tarkasti, vaikka liikkeenohjaaja menikin sekaisin kesken ja yhdestä odotusajasta tuli tosi pitkä tuomarin kanssa keskustelua odotellessamme...

Kokonaisvaikutus: 8
Raisa oli hyvässä vireessä, muttei säntäillyt :)

Olin tosi tyytyväinen. Pisteitä putosi niistä asioista, joita olen tiennytkin, että meidän pitää viilata, mutta kokonaisuus on paketissa ja me ihan oikeasti osataan jo voivoi-luokan asiat :) Olemme ehtineet treenata tämän vuoden puolella vasta toukokuun ajan kunnolla ja tulos oli näin hyvä.

E-pentue MH-luonnekuvauksessa

Viime viikonloppuna järjestettiin Springerspanielit ry:n MH-luonnekuvaus, johon osallistui peräti 8 koiraa E-pentueen yhdeksästä walesilaisesta. Hienoa!! Vain Hani on siis enää luonnekuvaamatta. Lotten kuvaus jouduttiin keskeyttämään haalarilla, kun neidin mielestä se oli ihan hirveä. Valitettavasti Sannan perheineen oli reissussa eikä kasvattajatätistä ollut tarpeeksi tukea neidille. Muiden tulokset olivat ihan kivat, tosin Raisaan ja sen sisaruksiin verrattuna pennut olivat tulleet enemmän isäänsä pienemmän sosiaalisuuden suhteen (joka näkyi myös suurempina reaktiona haalareilla ja aaveissa) eivätkä ne olleet yhtä leikkisiä kuin äitinsä. Pienempi leikkisyys oli selvästi nähtävissä jo pentutesteissä alle luovutusikäisenä. Sakke puolestaan piti perinnettä yllä kolmannessa polvessa ollen niin kiinnostunut räminälaitteesta, että se kipesi laitteen päälle sitä katsomaan... Saman ovat tehneet myös Veikka-vaari ja Remu-eno.  Laittelen tulokset kotisivuillekin pikapuoliin, mikäli tietokoneeni suostuu armollisesti toimimaan. Se kun on reistaillut enemmän ja vähemmän viime aikoina.

Viikonloppu oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen taas kerran :) Sydämellinen kiitos kaikille osallistuneille!

Ahkeraa treenaamista piitkästä aikaa :)

Talvi ja kevät on mennyt ensin pienen ihmislapsen kanssa elon totutteluun ja toipumiseen (juu raskausaika oli helppo, synnytys oli helppo ja olin hyvässä kunnossa, mutta kyllä se silti oman veronsa vaati), lumet peittivät vaippaansa kaikki kentät, lumien sulaessa kovaa vauhtia istuin päivät tietokoneella springeriyhdistyksen asioita hoitamassa, mutta nyt kevät tulee ja olemme jatkaneet treenaamista tehokkaasti. Olen alkanut pitkästä aikaa pitää treenipäiväkirjaakin. Tosin itseni tuntien se vihko häviää ennemmin tai myöhemmin, joten päivittelenpä tänne ne tärkeimmät asiat. 

Tiistaina oli Ojangossa epikset, joissa oli ryhmillämme talkoovuoro. Minä pääsin (lue jouduin) mikin varteen kuuluttamaan, mutta onneksi Sanna oli tukena ja turvana kanssani. Torstaina käytiin Ojangossa päivällä Hertan, Riina ja Raisan kanssa ja perjantaina Sannan, Waden ja Lotten seurassa, nähtiin vieläpä Janni, Mari ja Kaspianinkin (Jangas Foxglove). Lotte jäikin meille nyt hoitoon viikoksi, kun minun pitäisi viedä se ensi viikonloppuna MH-luonnekuvaukseen Sannan, Samin ja pikkumiehen ollessa juuri silloin reissun päällä.

Tänään oltiin Korrien TOKO-kurssilla Riitan opissa Ojangossa koko päivä. Pikku-Sebastian nukkuu päivällä pitkät päiväunet ja antaa äidilleen kiltisti lakisääteistä harrastusaikaa. Lisäksi Raisa on joutunut taas pitkästä aikaa ulkoruokintaan Remu-veljen innoittamana, Raisa kiittää veljeä ;)

Mitäs on tehty agilityn suhteen? Raisan (Jangas Duck Soup) kanssa on taas kerrattu kontakteja ja lisätty itsenäisyyttä, vaikka keinun kanssa tarvitsee taas harjoitella namikipolla niin, että neiti tekee kontaktit loppuun saakka minun ollessani kaukana sivulla tai takana. Keppejä on treenattu myös ja neiti tekee ne itsenäisesti jopa niin, että kävelen sitä vastaan ja lopussa olen siis keppien toisessa päässä selkä koiraan päin. Myös sivuetäisyyttä on ihan säännönmukaisesti lisätty niin, että väliin voi jäädä useampi metri ja esimerkiksi putki. Lisäksi otettiin kertausta takaakiertojen suhteen. Hertta (Jangas Forget-Me-Not) on aivan ihanan kontaktinhakuinen ja hyvin keskittyvä Nupun sulopullero, joka on minulla sijoituksessa. Torstaina katsottiin yksittäisten esteiden suorittamista ja nyt on tarkoitus lisätä varmuutta ja itsenäisyyttä - ihan koko ajan ei tarvitse katsoa silmiin! Hertalla alkoi jo ensimmäinen juoksu, mutta josko sen sijaan tokoiltaisiin ensi viikolla, kun tulee taukoa agilitystä, jos Riinalla on aikaa :) TOKOon neidillä olisi selkeästi taipumuksia. Sijoituksessa oleva Lotte (Jangas Elin Kelin Klot) puolestaan treenasi vinokepeillä itsenäisiä pujottelun sisäänmenoja ja kuuden kepin pujottelua ja se sujuikin varsin hyvin kummaltakin puolelta esteiden ollessa suorassa linjassa pujottelun päissä. Tänään harjoiteltiin kahtatoista suoraa keppiä ja se menikin varsin hyvin. Käsi tarvitsi olla tukena (suorana sivulla, ei liikkeessä) ja vauhti maltillinen, mutta kyllä ne kepit alkavat olla aikas valmiit. Lisäksi Sanna ja Lotte harjoittelivat takaakiertoja, jotka alkoivat sujua heti kun Sannan hylkäsi tavan, jolla ehtii ohjata Wadea, mutta Lotte on jo metrien päässä siinä vaiheessa... Myös A:n ja keinun kontaktia vaihvistettiin vauhdista. lotte on hurjasti aikuistunut ja pysyy hienosti kontaktissa. Siitä on tulossa erittäin pätevä liitäjä. Sanna on harjoitellut paikallaolotkin hyvää malliin :) Tokoiluakin on jatkettu Lottiksen kanssa: seuraamista, luoksetuloa, paikallaoloa, liikkeestä seisomista, hyppyä ja maahanmenoa. Lotte on varsin pätevä ja alkaa keskittyä varsin hyvin tokoiluun. Tyttö rakastaa leikkimistä äitinsä tavoin.

Sitten siihen Raisan tokoiluun, voittajaluokan 1-tulos on nyt kesän tavoitteena ja sitten syksyllä EVL:n. Saas nähdä täyttyykö tavoitteet. Ainakin Raisu on kovasti talven tauon aikana aikuistunut ja rauhoittunut, vaikka suoritukset hoidetaan edelleen vauhdilla. Totesimme tänään Riitan kanssa, että Raisa muistaa tauosta (tai tauoista) huolimatta liikkeet kokonaisuuksina, mutta juuri ne yksityiskohdat kaipaavat nyt hiomista.

Paikalla makaaminen:

Tänään onnistui ryhmässä paikallamakuu 6 koiran kanssa rivissä hienosti, aika oli noin 2-3 minuuttia ja ohjaajat piilossa. Riitta häiriköi koiria EVL:n tyyliin. Raisa oli rauhallinen ja totteli käskyt asiallisesti, vaikka ne suoritettiin EVL:n tyyliin yksitellen maahan käskien ja yksitellen perusasentoon istuen suorituksen päätteeksi. Lisää treeniä, vaikka oikein hyvältä näyttää taas. 

Seuraaminen:

On mielestäni varsin hyvän näköistä, vaikka välillä perusasennot kokeessa hieman leviävät, joskus kontakti herpaantuu pieneksi hetkeksi tai sitten sekoan sukissani. Eritoten täytyisi harjoitella liikkeenohjaajan kanssa niin, että joudun kuuntelemaan ohjeita, miettimään oikeata ja vasenta sekä askeleita. Se on se suurin este kokeissa yli 8 pisteen tulokseen. Itse alan pohtia pienessä päässäni, että kumpikohan nyt mahtoi olla vasen ja meninköhän jo kaksi vai kolme askelta... liikkeistä tulee epävarmoja ja se näkyy tietysti heti myös Raisan liikkumisessa.

Liikkeestä istuminen:

Ylipäätään ihan hyvin, mutta istumiset saisivat olla hieman nopeampia. Talvella oli ilmeisesti joku jumi selässä, koska kaikki istumiset olivat tuskaisen hitaita. 

Luoksetulo:

Raisa on olevinaan niin kovin pätevä, että osaa koko liikkeen ulkoa kuin omat varpaansa. Se siis saattaa laukata pysähtyäkseen sitten ilman käskyä napakkaan seisomiseen. Ja maahanmenoon. Eli nyt paljon läpijuoksuja niin, että palkkaan jo laukalla liikkeelle lähdöstä. Ei palkkaa noista omista hidasteluista tai pysähdyksistä. Pysähtymisharjoituksia taas tolppaa kiertämällä. 

Ruutu:

Tänään huomattiin, että tarvitaan paljon harjoituksia kentällä, jossa on muita merkkejä, kapuloita ja muuta sälää. Tunnarikapulat meinaan voittivat ruudun tänään ollessaan matkalla ruutuun mennessä. Oikeaa paikkaa ruudussa tulee nyt vahvistaa täsmäharjoituksissa lyhyeltä matkalta hiljalleen taas matkaa lisäten. Annan edelleen Raisan korjata itsensä oikeaan kohtaan ilman ylimääräisiä käskyjä. Lisäksi välillä näyttöruutuja ja välillä voi palkita ruudusta käteen repimään lelua Hannan ohjeiden mukaan. Koematkalta ongelmanani on nähdä, onko Raisa hyvin ruudussa. Nyt treeneissä menen Raisan perässä sitä palkkaamaan lähemmäs, kunnes alan itsekin pikkuhiljaa hahmottaa sen sijoittumista ruutuun. Lisäksi pidennän taas aikaa, joka täytyy seisoa paikallaan ruudussa ennen palkkaa. Sinänsä ruutu löytyy hyvin, sinne laukataan ja Raisa tekee töitä etsiäkseen oikeata paikkaa ruudun sisällä. Paikallaoloja ruudussa täytyy huomattavasti vahvistaa (etenkin liikkurin kanssa), koska pätevä pikku-spanieli tietää täsmälleen, missä kohtaa kutsutaan luokse seuraamaan. Miksi siis odottaa käskyä? Alkaa tuntua, että Raisan voi kohta lähettää kehään ihan yksikseen. Toinen kun osaa ihan omatoimisesti jo liikkeet ilman käskyn käskyä ;)

Esineeseen tarttuminen ja noutoesineiden pitäminen:

Noutokapulaan tarttumista vahvistetaan taas palkkaamalla lelulla heti tarttumisesta. Tätä aluksi lentävän esineen kanssa, sitten lähellä paikallaan olevan esineen kanssa ja lopuksi pitkältä matkalta paikallaan olevan esineen kanssa. Nämä ongelmat ovat itse aiheutettuja, kun kielsin neitiä tarttumasta laippoihin (tyhmä, tyhmä minä!!), sen siitä saa kun treenaa vain itsekseen pitkiä aikoja. Koirahan rakastaa kaiken kantamista noin niinkuin muuten. Sain siitä ihan turhaan epävarman kieltämisellä. Lisäksi harjoitellaan lähinnä kotosalla tunnarikapulan pitämistä pureskelematta ja puisen noutokapulan suussa pitämistä ja perusasentoon tuomista pureskelematta. Syksyllä aloitettua pylvääm kietämistä kapula suussa jatketaan edelleen.

hyppynouto:
Perusnouto menee ihan hyvin, palautus voisi olla nopeampi. Vielä on harjoiteltavaa vinoissa heitoissa (yleensä Raisa onnistuu suorittamaan silti liikkeen oikein), edellä mainitussa nopeassa tarttumisessa ja palautuksen vauhdissa. Ja täytyy edelleen olla tyytyväinen ettei se varasta ja palkita myös pysymisestä toisinaan.


metalliesineen nouto:
Vauhti takaisin tulessa ja nopea tarttuminen työn alla. Itse metalli on usein helpompi kuin puinen kapula, en ole meinaan koskaan kieltänyt metalliin tarttumisesta ja sitä on kannettu jo pentulaatikossa :)


tunnistusnouto:
Aloitettiin taas keväällä muutaman kerran piilottamalla kapulaa ruohon alle, sitten puhtaiden kapuloiden kasaan ruohon alle ja tänään Raisa selvitti ongelmitta liikkurin kanssa koemaisen noudon. Tosin luovutuksen otan vain kehuen namikäteen, ei oteta mitään riskejä pureskelun kanssa tässä vaiheessa, vaan harjoitellaan sitä ihan erikseen. Lisäksi pitäisi harjoitella enemmän liikkureiden kanssa ja vähemmän hajustetulla kapulalla. Nyt olen käyttänyt yhtä ja samaa taskussa ollutta kapulaa. 


kauko-ohjaus:
Raisa tekee varsin innokkaasti ja tekniikka aika hyvin hallussa, mutta (niin se kuuluisa mutta) nyt muutetaan tekniikkaa hieman niin, että seisomisesta istuminen tapahtuisikin aavistuksen etujalkoja peruuttaen. 


Lisäksi EVL:n ohjattua noutoa on harjoiteltu seuraavasti:
Olen ohjannut Raisan merkille käden kanssa ja yllättäen se onkin oppinut juoksemaan oikeaoppisesti merkille ja menee sinne jo noin 5 metrin päästä. Aika näppärää, kun osaaminen tuli minulle ihan yllätyksenä. Suunnat ovat hyvin hallussa. Nyt pitäisi vahvistaa merkkiä erikseen ja liikkeen yhteydessä sekä kapuloiden hakemista niin, että laitetaan yhden tai kahden kapulan sijasta kaikki kolme kentälle. Hyvin tehty pohjatyö tuntuu olevan neidillä hyvin muistissa. Merkiltä ruutuun lähetyksiä on tarkoitus myös jatkaa. 


EVL:n paikalla istumista tehtiin myös tänään:
en mennyt piiloon, mutta aika oli se kaksi minuuttia koko porukan ollessa rivissä. Raisa pysyi hyvin istumassa ihan kalkkiviivoille asti, mutta liukui makaamaan ohjaajien palatessa jo rivin luo... Lisää treeniä ja myös piilotreeniä tämän liikkeen suhteen.

Remulle TOKOsta ALO3-tulos

Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen tokoilivat lauantaina 7.5 kokeessa pitkästä aikaa ja tuloksena oli ihan hyvä kolmostulos 139 pisteen kera. Muut liikkeet olivat menneet hienosti, mutta viimeisenä tehdyt liikkeestä seisominen ja hyppy menivät valitettavasti nollille. Tuomarina Lempäälässä toimi Ilkka Stén. Tästä on hyvä jatkaa uusiin koitoksiin nyt, kun paikallaolo sujuu kympin arvoisesti :) Remun blogista voi lukea tarkemman koekertomuksen.

Taippari- ja metsästystreenit aurinkoisessa kevätsäässä :)

Eilen vietettiin pitkä päivä Espoossa nauttien keväauringosta ja mukavasta seurasta. Ihan ensimmäiseksi suuren suuri kiitos meitin "puuha-peteille" Paulille, Niinalle, Lauralle, Viiville, Jannille ja tiskaaja-Tiinalle! Sebastian kiittää saamistaan lakanoista, lampusta yms Remon perhettä ;) Toivottavasti saan Jannilta jossain vaiheessa kuvia, kun oma kamera vietti taas latuaikaa laukun pohjalla, kuten niin monesti ennenkin.

Odotellessa voi nauttia auringosta majalla

Päivä aloitettiin jakamalla porukka kahteen ryhmään. Osa lähti ensin laahausjäljelle Niina ja minun mukaani ja toinen porukka hakuharjoitukseen Paulin kanssa. Välissä ruokailtiin nakkikeitolla ja pannarilla. Ruokailun jälkeen F-pentueen naperot pääsivät  Laura- ja Viivi-vampyyrien käsiin, kun niistä otettiin verinäytteet Hannes Lohen geenitutkimusta varten. Iltapäivällä vaihdettiin ryhmät toistapäin Niinan ja Jannin vetäessä läpi loput jäljestykset.  Päivän lopuksi käytiin vielä uimareissulla Sorlammilla. Päivän mittaan nähtiin monia todella hienoja jäljestyksiä, täytynee järjestää seuraavaksi MEJÄ-treenit... Haussa oli kuulemma suuria eroja, mutta kukaan ei pelännyt ampumista ja eritoten Fannylla ja Remolla oli kuulemma tosi hieno haku :)

Oli kiva nähdä niin paljon nuoria kasvatteja samalla kertaa, kiitos että jaksoitte tulla! Toivottavasti kaikki osallistuvat myös taipumuskokeisiin kesällä/syksyllä!

Jangas Fir Tree "Remo" 8 kk

Mukana olivat: Nuppu (Jangas Dolce Vita), Pauli, Riikka, Silja ja Joonatan, Niina, Tiina ja Janni, omat koiramme Kati ja Raisa, minä, Stig ja Sebastian, Ella (Jangas Elli-Velli), Tiina ja Teemu, Dante (Jangas Even-Stevens) ja Viivi, Pipsa (Jangas Easy-Peasy) ja Mika, Fanny (Jangas Field Poppy), Janne, Päivi, Samuel ja Sara, Hertta (Jangas Forget-Me-Not) ja Riina, Ada (Jangas Flower-Power), Johanna, Jouni, Ida ja Kia, Kamu (Jangas Four-leaf Clover), Roosa, Marko ja Anna-Maria, Remo (Jangas Fir Tree), Kari, Marjatta ja Sakari sekä Piko (Jangas Field Fennel), Remu (McTwister's Red Remus) ja Jaana. Kiitos vielä kaikille mukavasta päivästä!

Tulevia taipumuskokeita ilmoittautumisohjeineen:
http://www.spanieliliitto.fi/tapahtumat/taipumuskokeet.htm 


Kokeet täyttyvät monesti nopeasti, joten kannattaa ilmoittautua pikapuoliin. Ja mieluiten niin, että ehtii vielä tarvittaessa ilmoittauttua syksyllä toiseen, jos ei jostain syystä eka kerralla menekään taippari läpi ;)


2.6. Laitila (Sakke, Wilma)
18.6 Kovjoki (Fanny)
13.7 Kouvola (Tara, Hertta)
23.7 Loppi (cockerspanielit etusijalla, pääsy voi olla hankalaa)
24.7 Kokemäki Springeripäivät (Piko, Remo, Aksu)
13.8 Oitti (Ella, Pipsa, Essi, Dante, Hani, Ada, Kamu, Kaspian)

13.8 Petäjävesi (Nelli)

20.8 Kouvola

24.8 Marttila

24.8 Heinola

27.8 Turun ymp

27.8 Renko

28.8 Kouvola

28.8 Espoo

10.9 Sastamala

Dante ja Viivi nousivat agilityssa Maxi-2 luokkaan!!

Dante eli Jangas Even-Stevens  ja Viivi Koivunen saivat tänä iltana kolmannen nollatuloksensa Maxi-1 luokasta ja näin ollen heidät nähdään seuraavan kerran kakkosluokassa. Agilityradan Vantaalla kisatuissa iltakisoissa tuomaroi Esa Muotka ja aika riitti nollatulokseen, vaikka kontakteille Dante pysähtyi käskystä asiallisesti ja keinun ja puomin suoritukset olivat muutenkin tavan omaisempaa hitaammat. Onneksi kyseessä on muuten sukkela koirakko ;) Lämpimät onnittelut ekasta SERTistä hyvin ylpeältä kasvattajatädiltä :D

Lauantain taipparitreenit lähestyvät

Tervetuloa Jangas-kasvattien taipumuskoe- ja metsästyskoulutukseen

lauantaina 7.5.2011

Paikkana on Suur-Helsingin spanielikerhon maja Espoon Oittaalla. Osoite on Aurinkoniityntie 10, Espoo. Seuratkaa Oittaan leirintäalueen kylttejä Kehä 3:lta ja leirintäalueen ohi ajettuanne Aurinkoniityntie on toinen risteys vasemmalle. Aurinkoniityntiellä ajaessa tien vasemmalla puolella on kyltti majalle, joka löytyy pienen hiekkatien päästä. Seuraavasta linkistä löytyy kartta majalle: http://www.kolumbus.fi/anitta.lindblom/shsk/kartta.htm

Kouluttamassa ovat Nupun isäntä Pauli Sarsama, Veikka-vaarin emäntä Niina Lindqvist ja kasvattajatäti Tiina Janka. 

Majalle voi saapua aamusella 9.30 jälkeen, paikalle voi hyvin saapua tuntia myöhemminkin. Iltapäivästä lopetellaan neljän viiden aikaan.

Ruokana on nakkikeittoa ja pannaria hillolla (myös laktoositon ja gluteeniton vaihtoehto). 

Jaetaan koirakot treeneissä kahteen ryhmään, jotta ei tarvitse odotella kovin paljoa. 

Ryhmä A (Kamu, Kaspian, Piko, Hertta)	Ryhmä B (Ella, Dante, Remo, Fanny)
klo 10-11.30 jäljestys (Tiina&Niina)	klo 10-11 sosiaalisuus, noutaminen ja laukauksesta pysähtyminen & laukaukseen totuttaminen (Pauli)
klo 11.30-12.30 sosiaalisuus, noutaminen ja laukaukseen totuttaminen (Tiina & Niina)	klo 11-12.30 haku (Pauli)
12.30-13.30 Ruokailu & teoria	12.30-13.30 Ruokailu & teoria
13.30-15 haku (Pauli) 14-15 verinäytteenotto Hannes Lohen tutkimusta varten (Laura ottaa F-pentueen koirista)	13.30-15 jäljestys (Niina & Tiina) 14-15 verinäytteenotto Hannes Lohen tutkimusta varten (Laura ottaa F-pentueen koirista)
15-16.30 uintireissu Sorlammille	15-16.30 uintireissu Sorlammille

Juoksuaikaiset (Ada, Pipsa) voivat saapua majalle kahden maissa, niin ne pääsevät poikien suoriuduttua tehtävistään jäljelle ja harjoittelemaan hakua. Halutessaan voi paikalle tulla jo aiemmin, kunhan vaan hyvälle tuoksuvat tytöt ovat autossa. 

Etukäteen kannattaa tutustua taipumuskokeen sääntöihin: http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/FCA3131D-9B85-4864-A742-7E67BA46F212/0/spanielisaannotA6.pdf

Mukaan kannattaa varata sään mukaiset varusteet ja eritoten kumisaappaat sekä paljon iloista mieltä :) Kannattaa varata mukaan myös vesipullo, koska majalla on vain pesuvettä/vettä koirille ja ruokailuun varattua vettä. Otattehan mukaan myös 5 € niin saadaan majan vuokra katettua. 

Myös  Wilma ja Hani ovat edelleen lämpimästi tervetulleita mukaan. Ryhmiin mahtuu kyllä vielä.

Kati täyttää tänään 13 vuotta :)

Kati eli Sweetie-pie Kathy täyttää tänään kolmetoista vuotta. Teräsmummo on edelleen hyvässä kunnossa ja odottaa saavansa syntymäpäivänsä kunniaksi paljon ruokaa. Josko me saataisiin illalla kasaan maksalaatikko-nakki-kakku ;) Täytyyhän syntymäpäivää nyt sentään juhlistaa, etenkin kun on niin perso ruoalle kuin Katinka. Ikä ei mummelista paljon näy, monesti ihmiset ihmettelevät, että onko toinen koiristamme todellakin vanhus - jaa niin kumpi muka?!

Saihan sen kakun sentään illalla... tuumii Kati

Teimme Katin kanssa aikanaan sopimuksen, että se eläisi vähintään 13-vuotiaaksi. Nyt kun tuo merkkipaalu on saavutettu, toivoisin vielä saavani muutaman vuoden lisää Katin kanssa. Toisaalta eipä tähän mennessä ainakaan ole ollut juuri vaivoja: 4-5-vuotiaana leikattiin pahanlaatuinen kasvain ja muutama nisäkasvain ja 11,5-vuotiaana oli pissatulehdus, siinä Katin sairastelut koko iältä. Agilityaikana tietysti pienen nartun selkää oli hierotettava, kun alle 45-senttisen hyppelyt 65 cm korkeilla esteillä rasittivat selkää ja muita lihaksia. Nyt vanhemmiten kuulo on muuttunut erittäin valikoivaksi ja pedillä tuhistessaan mummo ei kuule eikä meinaa herätä oikein mihinkään. Se ei todellakaan nuku enää koiranunta.

Kati on ollut aivan erikoislaatuinen pieni koira. Se on tarkka vaistoamaan mielentilojani, se on todella hyvä lukemaan koiria, vaikka vanhemmiten pennut ovatkin sen mielestä usein rasittavan vilkkaita ja ruoan hankkimisessa sekä varastamisessa se on aivan haka. Se on rodussaan edelleen ainoa kaikissa koelajeissa palkittu koira: metsästyskokeissa (SPME useita AVO3), Agilityssä 7 SM-nollaa Maxi-3 luokassa, TOKOssa voittajaluokassa, MEJÄssä (AVO1) ja näyttelyissä (SERT, useita ROP-vet). Lisäksi Kati on MH-luonnekuvattu vuonna 2005 (tuolloin MH-sääntöjä ei ollut vielä hyväksytty Suomessa, mutta kuvaus suoritettiin Ruotsin sääntöjen mukaan). Kati on 8 pennun ylpeä emä, 10 pennun mummo ja 17 pennun isomummo.

Kolmetoista Hurraa-huutoa Katille syntymäpäivän kunniaksi! 

Katiska pääsi syntymäpäivänsä kunniaksi tyttärentyttärentyttären Hertan (Jangas Forget-Me-Not) kanssa agilityradalla verestämään vanhoja muistoja. Aika hienosti mummeli liitää ollakseen noinkin iäkäs:
http://www.youtube.com/watch?v=JuomTI5EnRI 
http://www.youtube.com/watch?v=hvY_Y9Td5s0

Harryn tusinapäivät :)

Harry eli Fin Mva Micarobian Harry, walesilainen herrasmiesvahvistuksemme, tuo suloinen jäyhä jököttäjä, vietti tänään 12-vuotias syntymäpäiväänsä matkoilla, kuten niin monet tärkeät henkilöt konsanaan. Tällä kertaa lomamatka suuntautui kesämökillemme. Koiraskoira on edelleen hyvässä vedossa, viihtyy mökillä juoksemassa, lenkkeilee ahkerasti, syö hyvin ja nauttii elämästään, vaikka kroonistuneen anaalirauhastulehduksen takia se kastroitiin viime syksynä. Muuta kremppaa Hurja Harrilla ei sitten ole ollutkaan lukuunottamatta polven ristisiteiden loukkaantumista aikanaan, tosin nekin paranivat vuosia sitten. Sir Harry on ylpeä neljän pennun (Jangas B-pentue) isä, 7 pennunpennun (Jangas D-pentue) isoisä ja 17 pennunpennunpennun (Jangas E- ja F-pentueet) isoisoisä.

Paljon onnea Harry the Hurricane :D

Dantelle ja Viiville toinen nollatulos agilityssa!!

Dante aka Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen menestyivät taas hienosti eilen Kari Jalosen agilityradalla. Puhtaalla nollaradalla koirakko sijoittui kaiken lisäksi toiseksi 33 koirakon joukosta. Tämä oli juuri kaksi vuotta täyttäneen Danten ja ohjaaja-Viivin toinen LUVA-tulos Maxi-1 luokasta eli seuraavan nollan saatuaan he nousevat jo kakkosluokkaan. Sydämelliset onnittelut! Ollaanks vähän ylpeitä teistä ;)

Pitkäperjantaina Fanny eli Jangas Field Poppy ja Päivi osallistuivat match show:n, jossa he sijoittuivat sinisten kolmanneksi 38 koiran joukosta. Alkukehässä olleesta parista tuli lopulta punaisten 1. Hienoa!

Kevät tulee ja sekä Ada että Pipsa ovat aloittaneet juoksunsa näin kevään korvalla. Meillä on siis tavallista pienempi porukka treeneissä. Tänään pääsi pitkästä aikaa Lottekin radalla ja se tuntuu talvitauon aikana mietiskelleen agilitya ja pujottelua, kun oppimista tuntuutapahtuneen ihan issekseen. Dante meni illan treeneissäkin aivan mielettömän hienosti. 

Viime sunnuntaina Lotte palkittiin Sipoon näyttelyssä EH:lla, kun neiti ei heti tykännyt antaa tuomarin käsitellä vaikka lämpeni sitten. Isänsä on selvästi jättänyt ihmisiä kohtaan hieman varautuneita luonteita, mutta onneksi totuttamalla taas asia helpottuu jossain määrin. 

Itse reissailimme pääsiäisen Tampereella ja Maalahdessa koirien kanssa. Kati meinasi taas tuttuun tyyliinsä, ettei se välitä automatkailusta, vaan mieluummin jäisi omakotitaloon joko Maalahteen tai Tampereelle kuin astuisi jalallaankaan autoon. Jouduin taluttamaan sen remmissä ja se näytti taas aivan pahoinpidellylltä pieneltä koiralta. Raisa puolestaan varmisti Maalahdessa mukaan pääsynsä odottamalla viimeisen puoli tuntia auki olevassa takakontissa...

Piko ROP-pentu ja Ada VSP-pentu :)

Tänään järjestettiin pentunäyttely Helsingin messukeskuksessa PetExpon yhteydessä ja Nupun pennuista peräti kuusi pääsi osallistumaan. Tuomarina toimi Hannele Jokisilta. Tänään 7-kuisista naperoista voiton vei Jangas Field Fennel eli Piko. Toiselle sijalle tullut Jangas Four-leaf Clover eli Kamu-veli palkittiin myös kunniapalkinnolla. 

Tytöistä paras tänään oli Jangas Flower Power eli Ada, josta tuli lopulta VSP-pentu. Myös sisarukset palkittiin KP:lla ja järjestys oli seuraavanlainen: 2. Jangas Fleur-de-Lis "Nelli", 3. Jangas Field Poppy "Fanny" ja 4. Jangas Forget-Me-Not "Hertta".

  Myös kasvattajaluokka, jossa esiintyivät Piko, Kamu, Ada ja Nelli palkittiin KP:lla. Tässä luokan arvostelu: "Tasainen ryhmä, lupaavia tyypillisiä pentuja. Hyvät rakenteet, oikeanmalliset päät. Liikkeissä suurella osalla vielä puutteita."

Ravaamista ja seisomista saa edelleen harjoitella toki, mutta hyvin naperot jo jaksaoivat esiintyä. Kiitos kaikille, että jaksoitte tulla mukaan ja onnittelut :)

Lisäilen arvostelut, kunhan saan ne. Tässä kuvat naperoista:

Koko lauma kasassa: Fanny, Hertta, Kamu, Piko, Nelli ja Ada.

ROP-pentu Jangas Field Fennel "Piko"

VSP-pentu Jangas Flower Power "Ada"

Pikon arvostelu: "Erinomainen tyyppi, oikeamallinen uroksen pää. Hyvä kaula & tyypillinen selkälinja.
Lupaava eturinta. Riittävästi kulmautunut edestä + takaa. Hyvä luusto. Oikeanmallinen hyvä runko. Erinomainen karva & kaunis väri. Hieman lyhyet takaliikkeet. Edestä liikkuu hyvin."


Adan arvostelu: 
"Erinomainen tyyppi. Mukava nartun pää. Riittävästi kulm. ed. ja takaa. Lupaava eturinta. Hyvä luusto. oikean mallinen runko. Turhan suora selkälinja seistessä. Erinomainen ja reipas luonne. Kaunis karva ja väri. Liikkuu hyvin kun haluaa. Luokassa paras narttu."

2. KP Jangas Four-leaf Clover "Kamu"

2. KP Jangas Fleur-de-Lis "Nelli"

3. KP Jangas Field Poppy "Fanny"

Fannyn arvostelu: 

"Erit. narttumainen kokonaisuus, hyvin narttumainen
pää, turhan lyhyt kuono-osa, hyvä kaula + selkälinja. Riittävästi kulm. ed., hyvin takaa. Sopiva luusto ja runko. Erinom. luonne. Esiintyy erit. hyvin. Hyvä karva. Vielä hieman kapeat liik. ed. + takaa.
Sivusta liikkuu hyvin."

4. KP Jangas Forget-Me-Not "Hertta"

Hertan arvostelu: 

"Erittäin narttumainen kokonaisuus. Turhan selvät kulmakaar. ja pyöristyvä kallo-osa. Hyvä selkälinja. Kiit. kulmautunut edestä ja takaa. Hyvä luusto.  oikeanmal. runko. Hyvä karva ja väri. REipas luonne. Liikkuu  erittäin hyvin."

Ada ja Kamu näytelmässä :)

Ada (Jangas Flower Power) ja Kamu (Jangas Four-Leaf Clover) suorittivat tänään hienosti näyttelydebyyttinsä nuorten emäntiensä esittäminä Lohjan pentunäyttelyssä, jossa tuomarina toimi Leia Rekola-Walden. Tänään pennut joutuivat tyytymään toisiin sijoihin vanhempien ja kehittyneenpien pentujen vetäessä pidemmän korren, mutta mikä tärkeintä: pentujen hännät heiluivat ja Ida ja Roosa esittivät pennut jo varsin hienosti. Harjoitusta toki tänään 7 kuukautta täyttäneet pennut luonnollisesti vielä tarvitsevat, mutta pennut olivat reippaita ja jaksoivat hienosti keskittyä esiintymiseen ja kehässä juoksemiseen. Arvostelut olivat varsin mukavat, ja saanen ne ja kuvia jossain vaiheessa. Lähdimme koko perheen voimin näyttelyä seuraamaan, valitettavasti vain oman kameran akku meni ja hyytyi kesken kaiken. Oli kiva seurata pentujen esiintymistä ja huomata kuinka harjoittelu tuottaa tulosta. Meno pentukatraan ensimmäisissä näyttelytreeneissä helmikuussa oli ihan toista ;) Eilen sisarukset olivat Nelli-siskon kanssa meillä Niinan osaavissa käsissä trimmissä ja käyttäytyivät pöydällä trimmattavina tosi kauniisti. Iso kiitos taas Niinalle vaivannäöstä!

Kuvia Kamusta:

Kamu ja Roosa kehässä

Tässä vielä Adan arvostelu:

"Keskivahva pikkunarttu, jolla miellyttävä pää. Hyvä kaula, riittävästi kulmautuneet raajat. Sopiva runko. Lyhyt, pysty lantio. Liikkuu riittävällä askelmitalla, mutta kaipaa kehätottumista. Hyvä turkki ja iloinen luonne."

Ada ja Ida kehässä

Parin viikon päästä mennään sitten isolla porukalla seuraavaan koitokseen :)

Tulevia tapahtumia :)

Nyt on taas saatu kovasti suunniteltua kevään ohjelmaa ja kasvateille onkin tiedossa kaikenlaista mukavaa :) 

Ihan ensimmäiseksi Springerspanielit ry:n sivuilla on uusi terveyskysely, jossa kartoitetaan eritoten vuosina 2001, 2006 ja 2009 syntyneiden walesien terveydentilaa. Ne, jotka eivät vielä ole täyttäneet lomaketta D- ja E-pentueiden koirista voivat käydä täyttämässä sen seuraavassa osoitteessa: http://www.springerspanielit.com/terveyskyselyt/wss_terveyskysely.html

Ennen lomakkeen täyttöä tarvitsee vain tarkistaa koiran rekisterinumero ja virallinen nimi joko rekkarista tai KoiraNetistä . Lomakkeen täyttämisessä ei pitäisi kestää muutamaa minuuttia kauempaa. 

1.4 trimmi-ilta F-pentueen naperoille luonamme. Lindqvistin Niina lupautui trimmaamaan ja opettamaan asiaa :) Aloittelemme kello 18 aikoihin.

16.4 pentunäyttely Helsingissä, johon toivottavasti melkein kaikki F-pentueen naperot omistajineen saivat ilmoittauduttua.

7.5. järjestetään taipparitreenit Espoossa, tämä koskee siis lähinnä E- ja F-pentueita. Nupun metsästystä aktiivisesti harrastava isäntä Pauli Sarsama tulee opastamaan haku-harjoituksessa, lisäksi koirat pääsevät harjoitteleman fasaanin riistajälkeä, uimista, noutamista ja tottelevaisuutta. Toivottavasti kaikki vielä taipparissa käymättömät pääsisivät mukaan! Ilmoittautukaahan mahdollisimman pikaisesti kasvattajatädille. Vuokran kattamiseksi kerätään 5-10 euron maksu ja tarkoitus on järjestää keitto- ja pannariruokailu majalla.

21-22.5 MH-luonnekuvaus ja mukaan E-pentueesta ovat ilmoittautuneet Sakke, Dante, Lotte, Wilma, Pipsa, Ella ja Essi. Toivottavasti myös Tara ja Hani pääsevät, tosin aika siirtyy sunnuntaille, kun lauantain kuvaus on jo täyttynyt. MH-ilmoittautuminen

2.6 järjestetään HSKH:n agilitykisat Vantaalla. Toivottavasti kaikki ryhmissä treenaavat kasvatinomistajani pääsevät kisaamaan tai ainakin talkoilemaan.

5.6 Karkun näyttely on taas perinteinen päänäyttelymme. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan, jotta saataisiin myös kasvattajaryhmä ja/tai Raisan jälkeläisryhmä. Kerätään taas nyyttäripöytä ja vietetään kiva päivä Karkussa :) Näyttelyn sivut löytyvät täältä: http://www.springerspanielit.com/karkkupm/karkku2011.htm

21-24.7.2011 Springeripäivät Kokemäellä Jo perinteeksi muodostuneet Springeripäivät pitävät sisällään taas niin TOKO-, agility-, metsästys-, taippari- ja MEJÄ-koulutusta. Torstaina ja perjantaina on mahdollisuus osallistua viralliseen MH-luonnekuvaukseen ja sunnuntaina viralliseen taipumuskokeeseen. Lisäksi tietysti mukavaa yhdessäoloa ja mukana on iso liuta kasvatin omistajia on taas talkooväen riveissäkin :)

syksyllä 2011 Metsästyskoulutusviikonloppu. Syksyllä on tarkoitus järjestää metsästyskoulutusviikonloppu Korppoossa Pauli Sarsaman lupautuessa kouluttamaan. Mahdollisuus käytännön metsästystilanteessa harjoitteluun istutetuilla fasaaneilla.

Piko VSP-pentu!

Piko eli Jangas Field Fennel osallistui elämänsä toiseen näyttelyyn saaden taas kunniapalkinnon. Jaana uskaltautui tällä kertaa itse kehään Pikoa esittämään ja hienostihan se menikin, kun Piko oli VSP-pentu. Onneksi olkoon Jaana ja Piko! Kiitos taas Aino Väyryselle kauniista kuvista.

Tässä vielä Pikon hieno arvostelu, tuomarina toimi Pia Itkonen.

"Elämänonnea pursuava nuorimies, joka selvästi nauttii päivästään.
Lupaava pää ja ilme. Hyvä kaula ja oikea ylälinja. Hyvä hännän
kiinnitys. Hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Lupaava eturinta. Kaunis
väritys. Oikea karvanlaatu. Liikkuu halutessaan hyvin."

ROP-pentu Bejamac Second To None ja VSP-pentu Jangas Field Fennel

Pentujen agilitykoulu

Tänään taas jatketaan F-pentujen treenejä ja sain viimein päiviteltyä kotisivuille ensimmäisen (vielä keskeneräisen version) Pentujen agilitykoulusta. 

Tähän mennessä olemme harjoitelleet vain joka toinen viikko ja osittain tottelevaisuutta ja näyttelykäyttäytymistä, joten edistyminen on ollut hidasta, mutta toisaalta hitaasti hyvä tulee. 

Tähän mennessä olemme harjoitelleet seuraavia asioita:

- suoran putken suorittaminen kutsuttuna, oikealta ja vasemmalta puolelta ohjattuna sekä hieman vinoista kulmista

- hieman mutkalla olevan putken suorittaminen

- puomin alastulo

- keinulaudalla keinuttelu

- aidan hyppääminen kutsuna ja lähetyksenä

- aidan takaa kiertäminen

- renkaan suorittaminen kutsuttuna

- ratapätkinä aita ja putki sekä putki ja aita
- kolmen aidan sarja eteenlähetyksenä namikipolle

- paikallaolo esteen takana
- tänään vuorossa oli pussin harjoittelu luoksetulona ja pojat oppivat jo asian hienosti, vaikka pussin suu oli maassa
- uutena esteenä harjoiteltiin myös pituutta, jonka harjoittelu vaatii vielä jatkotreeniä, jottei koskaan ponnattaisi palikoiden päälät vauhtia

Hauvat ja vauva

Viikonloppuna Sebastian-vauvamme täytti kolme kuukautta ja aika tuntuu kuluneen aivan hetkessä. En ole tainnut blogiin kirjoitellakaan yhteiselosta vauvan ja koirien kesken. Kati tuli kotiin heti saapuessamme sairaalasta ja kuittasi vauvelin haistelemalla sitä muutamaan kertaan. Raisa oli ensimmäisen viikon Tampereella hoidossa ja mennessämme sinne jouluksi se oli äärettömän kiinnostunut pienestä uudesta perheenjäsenestä. Joka kerta kun poika oli hoitopöydällä oli myös Raisun pää pöydällä. Aina kun lapsi inahti, juoksi Riesanen ensimmäisenä katsomaan mitä tapahtui. Nykyisin Sebastian kuuluu jo kalustoon, mutta yhä vauvalle voi tuikata märän pusun poskelle (tai yritämme ohjata pusut kädelle) ohimennessä lapsen ollessa sitterissä ja naperon itkiessä Raisa liitää huolestuneena paikalle ja tulee meitä hakemaan, jos olemme sen mielestä liian hitaita liikkeissämme. Ulkona koirat ovat tottuneet vaunulenkkeilyyn nopeasti. Koitankin (poikkeuksena viimeiset flunssaiset viikot) käydä päivällä kunnon vaunulenkillä toisen hauvelin kanssa ja illalla lenkkeillään koko perheen voimin uudestaan ellei sitten toinen meistä aikuisista lähde metsään koiria juoksuttamaan.

Ihan lähekkäin

Toistaiseksi yhteiselo on sujunut todella leppeästi, mutta saa nähdä miten jatkossa käy, kun poikamme alkaa liikkua, tarttua karvoihin ja kulkea perässä. Tällä hetkellä Raisa sietää Sebastianilta paljon enemmän kuin muilta (= vierailta) lapsilta. Pojan kelliessä lelukaaren alla lattialla saattaa Raisa mennä makoilemaan jalkopäähän eikä yhtään hermostu potkivista jaloista, päinvastoin tuntuu nauttivan elämästään saadessaan olla lähellä. Raisa on muutenkin ylimmäinen kakkadetektori, joka ilmaisee vaipassa lymyävät kakat erityisellä tarkkuudella. 

Tässä muutamia kuvia arjesta: 

Lapsenvahti Raisa...

aina palveluksessa

Katikin kiinnostuu välillä vauvasta

Kiitos Kamun perheelle kivasta unipuvusta
ja Toivolan perheelle nallesta (vilkaiskaapa nallen paidan kuvaa) :)

Fanny kyläilemässä

Ilmajoella asuva sijoituksessa oleva Fanny eli Jangas Field Poppy kävi perheineen meillä tänään kylässä. Fannysta on kasvanut kaunis ja hyvin käyttäytyvä neitokainen :) Se muistuttaa mielestäni paljon Nuppu-äitiään. Vierailuun kuului myös pakollisen trimmaus- ja seisotussessio eli kasvattajatäti kiusasi taas pientä naperoa. Sisarukset Piko, Ada ja Kamu on puolestaan ilmoitettu näyttelyyn maalis-huhtikuun vaihteessa.

Jangas Field Poppy "Fanny" 6 kk

Onnea 2-vuotiaille E-pennuille!

Tänään tulee jo kuluneeksi kaksi vuotta Raisan pentueen syntymästä - niin se aika rientää! Juuri nuo pikkunaperot tassuttelivat täällä ilonamme :) Onnea itse kullekin karvatassulle ja kiitos kaikille omistajaperheille koirien hyvästä etten sanoisi loistavasta hoidosta.

 Hienoa pesue tästäkin on kuoriutunut ja paljon on ehditty tehdä kahden vuoden aikana:

Jangas Eager-Beaver eli "Sakke" asuu Pirkkalassa Hakalan perheessä. Sakke kuuluu niihin ihaniin maailmaa syleileviin tyyppeihin, jonka näkeminen saa hymyn huulille: sen mielestä kun kaikki ihmiset ja melkein kaikki koirat ovat aivan ihania tyyppejä. Siiri-tyttö on innostunut Saken kanssa näyttelyistä ja he sijoittuivat neljänneksi Karkussa yli kymmenen koiran junioriluokassa saatuaan ERIn. Hyvin Siirillä ja Sakella on mennyt jatkossakin näyttelyissä, lisäksi he harjoittelevat omaksi iloksi agilityä ja TOKOa. Pentuluokassa Sakke palkittiin VSP-pentuna. Syksyllä Sakke kunnostautui sorsametsällä isännän kanssa. Terveyspuolikin on reilassa ja lonkat kuvattiin C:nä ja silmät terveet.

Sakke- komea sorsakoira

Jangas Even-Stevens eli "Dante" aloitti emäntänsä Viivin kanssa agilityn kisauran heti 18-kuisena hienoin tuloksin: ensimmäinen hyppynolla on jo plakkarissa virallisista kisoista! Dante ja Viivi käyvät viikoittain agilitytreeneissä ja edistyvät hurjaa vauhtia. Lisäksi Dante oli VSP-pentu ja on saanut EH:n näyttelyistä, se on perusterve, BC-lonkkainen ja tervesilmäinen.

Dante - komea nuori poika

Jangas Elin Kelin Klot eli "Lotte" on minulla sijoituksessa ja asuu Sannan luona. Lotte ja Sanna ahkeroivat viime kesänä läpäisten taipparin, lisäksi Lotte oli PN4 näyttelyssä.Pentuluokassa Lottis oli aikanaan ROP-pentu, sillä on A lonkat ja terveet silmät. Lotte treenaa agilitya aktiivisesti ja on sairaan nopea ;)

pikku-Lotte

Jangas Elli-Velli eli "Ella" elää Tiinan ja Teemun seurana aktiivista koiran elämää ja on päässyt harjoittelmaan niin agilitya, TOKOa, MEJÄä kuin metsästystottelevaisuutta ja noutoakin vuoden aikana. Ella on Tiinan ohjaamana palkittu agilityn möllikisoissa nollatuloksella, näyttelyissä EH:lla ja ollen VSP-pentu, A-lonkkainen ja tervesilmäinen.

Ella tutustui kanijälkeen jo pikkuneitinä

Jangas Easy-Peasy eli "Pipsa" on kasvanut kauniiksi ja taitavaksi agilitykoiraksi. Mika-isännän kanssa he ovat saneet lupaavia tuloksia agilityn möllikisoissa, Pipsa on palkittu VSP-pentuna ja se on B-lonkkainen ja tervesilmäinen. Pipsasta ei vauhti lopu :)

Pipsa kaunokainen (kuva: Mika)

 Jangas Enttententten eli "Essi" loistaa myös agilityssa Markus-isännän kanssa: tuloksena jo möllikisoista hieno nollatulos! Lisäksi Essikin on A-lonkkainen ja tervesilmäinen.

Suloinen Essi

Jangas Ees-Taas eli "Wilma" asuu sijoituksessa Tampereella Mansikkamäen perheessä ja on aivan mainio pakkaus. Wilmakin treenaa viikoittain agilityä ja se on palkittu näyttelyissä EH:lla ja ROP-pentua. Wilmalla on myös A-lonkat ja terveet silmät. Taipparin läpäisy jäi valitettavsti metristä kiinni Wilman jätettyä riistapukin rantaveteen hieman liian kauksi emännästä...

Wilma noutamassa vedestä

Jangas Enni-Menni eli "Tara" on suloinen pienikokoinen walesilainen, joka asuu Toppisen perheessä Kouvolassa. Tara nauttii elämästä ja eritoten perheen pojilta saamastaan huomiosta. Tarakin on lonkkakuvattu ja A-lonkkainen.

pikku-Tara sylissä

Jangas Eye-Popper eli "Hani" asuu Oreniuksen perheessä Pirkkalassa. Suloinen Hani nauttii saunomisesta ja metsässä samoilusta. Valitettavasti aikanaan sijoituksessa olleella tyttösellä on yksi ylösnoussut varvas, joten jalostuskäyttöön siitä ei ole. Hani on ainoana pentueesta vielä terveystarkastamatta.

pikkuinen Hani

Onnea vielä kerran kaksivuotiaille ja toivottavasti seuraavastakin vuodesta tulee yhtä antoisa näitä vipeltäjiä seuratessa!

Nokineniä ja rusoposkia

Kasvateistani kahdella on hauskasti ruskeat posket, jotka antavat koirille tosi veikeän ilmeen. Ilokseni sain Remosta eli Jangas Fir Tree hauskoja kuvia viime viikolla. Pikku-Remo muutti syksyllä Turenkiin metsästystä harrastavaan Heikkisen perheeseen. Tässä näitä ihania otoksia: 

Sakarin sylissä

Syötävän suloinen

3 kk ikäinen napero harjoittelee seisomista

Remo nauttii mitä ilmeisimmin saunomisesta, kuten muutama muukin kasvattini. Ainakin E-pentueen Hani (Jangas Eye Popper) on ollut innokas saunoja. Aikoinaan Kati ja Harrykin istuivat saunassa, mutta enää vanhukset eivät jaksa vaivautua kuumaan. 

Ylälauteilla lepäilemässä

Ottipa saunominen koville

Viime viikon tiistaina kävimme Sebastianin kanssa moikkaamassa Saria, Sarin Leevi-poikaa ja punaposkista Ticoa eli Jangas Dirty Dancing. Ticon tuppukarva johtuu sterilisaatiosta, vaikka nykyään selkäkarva alkaa taas olla hyvä eli eiköhän ne kylkien pitkät karvat hiljalleen siistiydy... Tico ja Leevi ovat aika soma pari, Tico suhtautuu leevin halauluihin varsin pitkämielisesti. 

Ticoliini

soma ruskeaposki

 Tiistai-iltana sairastuinkin itse flunssaan, jota poden edelleen. Torstaina Nupun isäntä Pauli kävi ilokseni Nupun pentuja kouluttamassa ja he saivat opetella metsästyskoulutuksen alkeita eli toisin sanoen niitä taitoja joita jokainen kotikoirakin tarvitsee: kontaktinottoa, luoksetuloa, paikallaoloa, metsässä kontaktin pitämistä ja istumista. Kamu ja Roosa olivat kuulemma erityisesti loistaneet Kamun pysyttyä pitkään paikallaolosta ja tultua siitä hienosti luokse :) Nuppu oli kuulemma ollut aivan innoissaan pentuja tavatessaan ja pennut olivat hyörineet äitinsä ympärillä vähintään yhtä ilahtuneina. Kiitos kaunis Paulille ja Riikalle!