I-pentueen karikkoinen alku on jatkunut, kun tänä aamuna kaksi heikkoa pentua menehtyi. Mr Green oli mitä ilmeisemmin saanut synnytyksessä sikiönestettä keuhkoihinsa ja menehtyi ensimmäisenä aamulla. Pian sen perään meni pienen pieni peukalo-Liisa. Epäilen, että saamme heittää pian hyvästit myös pikku-Lassille (185 g), joka sai tänään jonkinlaisen jäykistyskohtauksen. Päivitys: pikku-Lassi antoi periksi ja löytyi kuolleena pentulaatikosta illalla.
Hertta ja pennut (Lassi etujalkojen välissä)
Kolme muuta ovat senkin edestä pirteitä, tissittelevät, makaavat aina yhdessä, liikkuvat tehokkaasti ja ovat sanalla sanoen normaaleja puolentoista vuorokauden ikäisiä pentulaisia. Tänään hankittiin uusi vaaka, kun edellinen oli joutunut siihen kuuluisaan "hyvään talteen". Isommat pennut painavat kohtuullisen normaalit 342g (Sisu), 294 g (Tripla) ja 253 g (Laila).
Hertta ja pienokaiset
ylhäältä: Laila, Tripla ja Sisu
Olen ollut koko syksyn flunssassa ja meillä on koulussa useammallakin todettu mykoplasmaa. Toivottavasti syynä ei ole mokoma bakteeriloinen, joka olisi tarttunut minusta. Täytynee mennä itse tutkimuksiin. Todennäköisesti syy ei kuitenkaan koskaan selviä. Olen ollut tähän mennessä hyvin onnekas eikä meillä ole kuollut/lopetettu pentuja kuin normaalien synnytyksen yhteydessä ja niitäkin vain yksi kappale kolmessa eri pentueessa (B-pentueessa yksi tassustaan epämuodostunut pentu, C-pentueessa kuollut kehityksessä kesken jäänyt pentu ja G-pentueessa ihan terveen näköinen, mutta puolen tunnin sisällä kuollut pentu, joka ei koskaan alkanut hengittää kunnolla). Synnytykset ovat olleet kokonaisuudessaan todella helppoja, Raisalla oli vain yksi virheasentoinen pentu, mutta sitä ennen viisi pentua syntyi runsaassa kahdessa tunnissa. Wilma ja Essi synnyttivät ja hoisivat itsenäisesti esikoisena nisälle ennen kuin ehdin edes herätä. Pentueet ovat olleet kokonaisuudessaan varsin suuria (yleensä 6-9 pentua, pienimmät pentueet 4 pentua) ja kaikki ovat kehittyneet hyvin ja olleet terhakoita alusta saakka. Kaipa tämäkin läksy kasvattajana on vain hyväksyttävä ja annettava luonnon hoitaa omansa parhaalla tavalla. Ehkä tänä talvena oli tarkoitus, että pääsemme hieman helpommalla pentujen hoidon suhteen.
Voi kurjuuksien kurjuus! Minulla on tippa jos toinenkin silmissä pienten pentujen takia, mutta niinhän se taitaa mennä että luonto hoitaa niin kuin hoitaa, ja se meidän pitää hyväksyä. Toivotaan että loppupentue saa kerättyä voimia - ja uskon että niitä tarvitsee myös kasvattaja. Tsemppiä ja jaksamista!
Voi kuinka surullista... Juuri illalla kerroin lapsille ja Terolle että blogistasi luin Hertan synnytyksestä - ja että kaikki ei ollut mennyt ihan niin kuin parhaimmissa kuvitelmissa. Olen pahoillani, otan osaa. -tuulia
Voi ei, pienet enkelipennut <3 Tsemppiä ja jaksamista, toivotaan että loput kolme vahvistuvat ja jaksavat kaikkien kuuden edestä, kunnon pisamanaamaisten pikku riiviöiden tavoin :)
5 kommenttia:
Voi kurjuuksien kurjuus! Minulla on tippa jos toinenkin silmissä pienten pentujen takia, mutta niinhän se taitaa mennä että luonto hoitaa niin kuin hoitaa, ja se meidän pitää hyväksyä. Toivotaan että loppupentue saa kerättyä voimia - ja uskon että niitä tarvitsee myös kasvattaja. Tsemppiä ja jaksamista!
Surullista :( Onneksi kuitenkin edes osa on pirteitä ja hyvinvoivia. Tsemppiä ja jaksamista niin sulle kuin pennuille!
Voi kuinka surullista... Juuri illalla kerroin lapsille ja Terolle että blogistasi luin Hertan synnytyksestä - ja että kaikki ei ollut mennyt ihan niin kuin parhaimmissa kuvitelmissa. Olen pahoillani, otan osaa. -tuulia
Voi ei, pienet enkelipennut <3 Tsemppiä ja jaksamista, toivotaan että loput kolme vahvistuvat ja jaksavat kaikkien kuuden edestä, kunnon pisamanaamaisten pikku riiviöiden tavoin :)
Kauheaa. Luen näitä blogipäivityksiä vasta nyt töissä, kun viikonloppu oli kovin kiireinen. Huh.
Lähetä kommentti