Pitkästä aikaa jaksan päivitellä pentujen kuulumisia. Kuvissa yllä Remu ja Raisa, ikää 4 kuukautta. Kiitos Kaisalle kuvista!
Raisa on kasvanut oikein toimeliaaksi nuoreksi walesineidoksi, joka kantaa kaikkea vastantulevaa. Metalliesineetkin ovat mitä mukavimpia leluja. Kaikki tulee myös ilokseni syliin saakka. Treenaamisen suhteen olen ollut todella laiska, mutta silti nouto, luoksetulo, istuminen, maahanmeno, seuraaminen ja lyhyt paikallaolo onnistuvat ihan hyvin. Agilitesteitä Raisa on päässyt pariin kertaan ihmettelemään. Putket (myös mutkalla) ovat yleensä helppo nakki, A-este matalana versiona meni hyvin, puomin alastuloa on reenattu, kaksi matalaa estettä 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden onnistui ja yleisesti Raisuli jaksaa hienosti seurata minua hallilla. Remmissä kulkiessa vauhtia tuntuu olevan hiukan liikaa ja valitettavasti mummulta on peritty into haukkumiseen... kukaan ei ole täydellinen. Pahantekoonkin Riesa on päässyt: kyläpaikassa se irrotti palmun kukkapurkista ja levitteli mullat pitkin olohuoneen mattoa. Kerran neitokainen yritti soittaa velipoikaa kylään, valitettavasti vaan D ja T menivät hieman sekaisin, eikä Raisu arvannut, ettei puhelinluettelosta löydy T niin kuin Tarmo vaan S niin kuin emäntä Sinttu... Kotona on syöty perintökenkiää, juhlakenkää (joka oli saatu suljetusta kaapista) ja x kappaletta sukkia ja alusvaatteita on kannettu ympäri kämppää. Olohuoneen verhot on Riesan mielestä erittäin mukavat, etenkin jos ne ovat suussa. Tästä syystä elämme ilman verhoja vielä toistaiseksi. Riesa-ripakinttu on erittäin sosiaalinen tapaus, jonka mielestä yksinolo on ihan tyhmää ja turhaa. Onneksi se kuitenkin suostuu jäämään päivisin karsinaansa. Raisa tykkää kovasti lapsista ja kyläillessämme kummityttöni luona se leikkii innolla lähes 2-vuotiaan kukka-tytön kanssa. Ja uskomattoman kiltisti Raisu jaksaa olla pienen kanssa.
Remu on Raisan Tampereella asuva veli, jota ollaan nähty muutaman viikon välein. kakaroilla on aina mahdoton vauhti päällä keskenään ja tietysti tavattoman hauskaa. Sisaruksissa tuntuu olevan paljon samaa, joskin Remu on päässyt tutustumaan agilityhalliin, hevosiin ja moniin muihin mielenkiintoisiin asioihin. Kaisa ja Jarkko jaksavat hymyhuulin seurata vauhdikkaan pikku-walesin keksintöjä.
Tarmo, Nuppu ja Tico ovat käyneet Raisan ilona leikkimässä melkein viikoittain. Tarmo on jo iso poika, joka jaksaa hienosti keskittyä seuraamiseen ja uuden oppimiseen. santtu-sedän kanssa niillä on kuulemma kova meno päällä. Nuppu viihdyttää perheen lapsia Siljaa ja Joonatania olematta silti liian raju. Se muistuttaa mielestäni paljon Katia kontaktinhakuisuudessaan ja ahneudessaan. Pentu oppi varastamaan ruokia pöydältä, mutta onneksi tabasco-leivät tekivät tehtävänsä ja varastelu loppui lyhyeen. Nupulla on tällä hetkellä punkkarikausi menossa ja komea punk-tukka pystyssä pentu touhuaa kaiken päivää. Tico on yhä samanlainen veijari kuin vauvanakin. Se on lähes sisäsiisti, eikä vauhdista ja omista tempauksista liene koskaan puutetta Tico-tuhmeliinin kanssa :)
Paavo muutti Elviksen seuraksi pohjoisempaan ja hyvin tuntuu heilläkin menevän. Pojat tulevat hyvin tiomeen keskenään ja Reetan mukaan pikku-Paavo on enoaankin oppivaisempi.
Manteli tuntuu olevan aika tärpästikkeli, joka keksii äidilleenkin tekemistä. Nenäpunkit riivasivat alkuvuodesta niin äitiä kuin tytärtäkin. Täplä kuulemma jaksaa kuuliaisesti leikittää tyttöään useaan kertaan päivän aikana.
