tiistaina, joulukuuta 23, 2014

Toivotus hyvän joulun



Tack också för Tuffsens (Jangas Gotta Go) God Jul-häslning: 


 

maanantaina, joulukuuta 22, 2014

Essin nuorukaiset

Nyt kun viimein jaksan päivitellä syksyn kuvasatoa, niin laitan vielä uusia kuvia Essin Jangas Enttententten nuorukaisista.

   Tässä ensin Jangas Jack-A-Dandy eli Messi 4 kuukauden iässä:
Mystin rintakarvoista on kiva repiä...
Jangas Jack-A-Dandy 4 kk

Onko peitto kutistunut vai pentu kasvanut?
Sitten vielä muutama kuva H-pentueen sisaruksista eli Sandysta ja Ronjasta sekä I-pentueen Sisusta.
Jangas Huller Om Buller
Sandy bikiniasussa talvisessa maisemassa
 
Kaverukset Sisu (J. In Full Swing) ja Ronja (J. Hissun Kissun)


sunnuntaina, joulukuuta 21, 2014

G-pentueen Tuffsen ja Viima

Tänään kisailtiin agilityryhmieni kesken epävirallisissa glögikisoissa pipareita tai glögiä nautiskellen. olin suunnitellut 2-3- luokkalaisille  hieman kinkkisemmän kuvion, 1-luokkalaisilla hieman helpomman ja aloittelevilla Tessalla ja Hannalla 6 esteen oman ratapätkän. Tämän päivän kummatkin kisakierrokset kunnialla selvittivät Roosa ja Kamu eli Jangas Four-Leaf Clover, jotka pääsivät toisella kerralla radan puhtaasti läpi. Kiitos vielä kaikille ryhmäläisille joululahjasta ja mukavasta treenivuodesta!! Nähdään vielä ensi viikolla 30.12 ja ensi vuoden alussa treenit jatkuvat taas tammikuun kahden viikon tauon jälkeen tuttuun tapaan.

   Kuvia on syksyltä päivittämättä, joten pääsen viimein niihinkin. G-pentueesta Viima eli Jangas Gone with the Wind kävi meillä poikkeamassa syksyllä ja Viima onkin suunnitteilla seuraavan pentueen emäksi ensi syksynä. Josko vielä kerittäisiin muutamaan näyttelyyn keväällä. Viima on syksyn taas ollut ahkerassa metsästyskäytössä ja kuuulemma toimii ihan hienosti, joskin toisinaan noutaminen ei ole ihan vahvinta osaamista. Viima on luonteeltaan mitä mainioin tapaus ja sillä riittää moottoria touhuamiseen.

 
Jangas Gone with the Wind
Viima-neiti


Velipoika Tuffsenista eli Jangas Gotta Go sain myös näin joulun alla ihania kuvia. Suurkiitos taas Pialle!!
Jangas Gotta Go
Tuffsen

lauantaina, joulukuuta 20, 2014

Hessun kuvia

Ihanaa! Tänään alkoi hyvin odotettu joululoma :) Joulukuu on mennyt osaltani pitkälti sairaslomalla univaikeuksien ja uupumuksen takia, mutta onneksi olo tuntuu helpottaneen ja vihdoin kolmen kuukauden valvomisen jälkeen näkyy valoa (lue unta) tunnelin päässä... Ja nyt saakin sitten levätä lomaillen pari-kolme viikkoa ja nauttia joulun ajasta. 

   Sain jo aikaisin syksyllä ihania kuvia ja kuulumisia Helsingissä asustavasta teinipoika Hessusta eli Jangas In The Mood. Olisi kiva pitkästä aikaa poikaa ja omistajia nähdäkin, kun vihdoin alkaa omat voimat taas löytyä... Hessu tuntuu olevan vauhdikas ja iloinen veikko, joka on kesällä alkanut varsinaiseksi uimamaisteriksikin. Valitettavasti poika jäi kivesvikaiseksi; mikä hieman kasvattajatätiä harmittaa, kun Hessusta on kasvanut niin koema nuorimies. Kesällä Hessu on saanut nauttia mökkeilyn riemusta ja mikäs olisikaan nuorelle walesilaiselle sitä parempaa elämää. Poika tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa ja on erittäin sosiaalinen kaveri :) 

Tässä ihania kuvia kesältä, kiitos kuvista Sunnalle ja Villelle!!

Jangas In The Mood

Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston

Rantakaisikossa






uimakoulussa

Uimamaisteri - uskotaan!

perjantaina, joulukuuta 19, 2014

Onnea 1-vuotiaille I-pennuille!

Eilen I-pentueen dramaattisesta syntymästä tuli kuluneeksi tasan vuosi. Hertan pikku palleroisista on kasvanut jo isoja walesilaisia. Hyvää syntymäpäivää Sisu, Hessu ja Zelda!
Nuoriso on ehtinyt jo moneen mukaan ensimmäisen vuoden aikana.

 Sisu Jangas In Full Swing on päässyt jo syksyllä eka kertaa metsästysreissulle Jemin mukaan. Haasteena pojalla on ollut yksinolo, mutta nyt sekin on alkanut luistaa. Koirakoulussakin Sisu kävi jonkin kerran syksyn mittaan. 

 Hessu aka Jangas In The Mood onkin paremmin esitelty seuraavassa viestissä. 

Siskotyttö Zelda eli Jangas In Blossom on sijoituksessa ja ehtinyt loistaa näyttelyissä: tuloksena neöjsät näyttelystä. 2x ROP-pentu, PN2-pentu ja PN4 tulos junioriluokasta. Agilityä Zelda treenaa harvakseltaan, mutta on treenimäärään nähden hyvin pätevä kaveri.  
Veljekset kuin ilvekset: Sisu ja Hessu
 
Zelda-sisko

Sisu metsällä
Sisu rantakalliolla poseeraamassa


tiistaina, joulukuuta 16, 2014

Wilmalle ja Riikalle medi-1 luokan voitto :)

Sunnuntaina siskoni Riikka kiirehti meiltä Vantaalta Sebastianin 4-vuotispäiviltä suoraan Lempäälään kisaamaan Wilman eli Jangas Ees-Taas kanssa. Eikä turhaan. Toiselta radalta tuli puhdas rata ja harmittava sekunti yliaikaa, mutta tulos riitti joka tapauksessa medi-1 luokan voittoon! Onneksi olkoon!

sunnuntaina, marraskuuta 30, 2014

Unettoman uupumus

Vihdoin alkaa olo helpottaa ja ajatus taas kulkea. Viimeiset pari kuukautta on olo ollut sellainen kuin tarpoisin upottavassa suossa ja sumussa. Syynä on ollut alkuraskauden väsymys yhdistettynä unettomuuteen eli 4-5 tunnin yöuniin lähes kolmen kuukauden ajalta. Lisäksi kaupan päälle on ollut kolmen viikon flunssa, mukavan elottava olo, päänsärkyä ja pari migreenikohtausta ja bueno - täti on ollut aika pitkälti poissa pelistä. Tai sanotaanko, ettei töiden jälkeen juuri ole riittänyt energiaa muuhun kuin ihan ehdottoman pakolliseen eli Sebastianin kaitsemiseen, koirien lenkittämiseen ja ruoan laittoon (vaikka senkin suhteen on toisinaan menty siitä, mistä aita on matalin). Ja Sebastiankin on saanut hoitaa itse itsenäsä aika monena iltana, kun äiti on simahtanut sohvalle. No, nyt olen saanut nauttia viikon verran jotakuin normaaleista yöunista ja alan taas tuntea itseni ihan ihmiseksi.

   Muistikin tuntui minut kokonaan unohtaneen ja tänä syksynä muisti on lievästi sanoen vuotanut kuin seula eli alan päivitellä blogiin kuvia ja muita hauskoja juttuja, kunhan taas hiljalleen saan aikaiseksi. Voisin laulaa kuin snapsilaulussa konsanaan:

"Minne, jag har tappat mitt minne,
kommer inte ihåg.
Minne, muisti hävis mut minne..."

  Tällä kertaa kyseessä ei ole "alkohål" kuten snapsilaulussa, vaan puhtaasti väsymys...

   Koiraparat ovat päässeet lenkeille, mutta treenaamiseen saatika kisaamisen en ole vain kyennyt ja pahimmillaan ulkoillessa lyhyelläkin kävelyllä tuntui, että kengät on vuorattu lyijyllä. Raisa on kostoksi (eli tylsistymistään) ehtinyt narskuttelemaan digiboksin kaukosäätimen palasiksi ja niin meillä oltiin sitten melkein viikko ilman toosaa, mikä teki tosin varmasti ihan hyvääkin...

   Eilen järjestettiin Springerspanielit ry:n syyskokous ja olen edelleen ensi vuonna jalostustoimikunnassa ja MH-toimikunnassa. Kovasti toivon, että springereiden geenitutkimusrahasto ehdotus menisi kevän vuosikokouksessa läpi, koskapa rodusta on löytynyt mm. munuaisen vajaatoimintaan vaikuttava geeni, jota testattaessa olisi mahdollista estää ainakin suuren osan sairaiden pentujen syntymisestä ja näin ehkäistäisiin nuorten koirien menehtymistä siihen tautiin.

   Hieman kurjalta tuntuu, että olen aikanaan tehnyt muiden muassa hurjan suuren työn leirin ja TOKO- ja agilitytoimikuntien eteen, mutta nyt niiden toiminta on taas loppumassa. Nuorisoleirikin on jäänyt historiaan, mutta Arja kyllä lupautui elvytystalkoisiin kanssani, kunhan Sebastian alkaa olla leirille otettavassa iässä ;).

lauantaina, lokakuuta 25, 2014

Myöhästyneet onnittelut 8-vuotiaille D-veteraaneille!

D-pentuetta ei millään uskoisi jo veteraani-ikäisiksi, mitä tulee käytökseen, mutta koko porukka on jo harmantunut varsin lahjakkaasti. Isäänsä Veikkaan  ja eritoten isänemään Saijaan ovat tulleet. Tämä lauma on ehtinyt koheltaa elämänsä aikana enemmän kuin normaali pataljoona ja rapatessa roiskuu. 17.10 porukka täytti 8 vuotta eli onneksi olkoon Remu, Paavo, Tarmo, Tico, Nuppu, Manteli ja Raisa!

    Eikä ainakaan meitin Raisalta vauhti ole lainkaan hiipunut. Nyt kun olen jo kohta kaksi kuukautta ollut enemmän tai vähemmän puolikuollut ensin flunssan takia ja sitten olemattomien yöunien johdosta (5 tuntia unta ja 3 tuntia sängyssä pyörimistä ei vaan millään riitä! Ja aiheuttaa helposti ihan fyysistä päänsärkyä), on Raisa edelleen näyttänyt millainen Riesa se osaa olla, jos sen kanssa ei treenata. Lenkillä sikaillaan ja kotona syödään lattioilta Sebastianin legot ja kynät ja muut siivoamatta jääneet tavarat (joita tässä väsymyksessä äiti ei vaan saa siivottua). Jos mitään ei tapahdu, niin sitten hakeudutaan viereen vaikka nuolemaan tassuja, kun "näethän, ettei mulla ole mitään muutakaan tekemistä..." Niin, siis niissä tassuissa ei ole mitään vikaa ja nuoleminen tapahtuu vain neitokaisen turhautuessa emännän maatessa keskellä päivää sohvalla yrittäen jahdata kadonnutta untaan.  Yritän hiljalleen taas ryhdistäytyä, jotta saan takaisin sen maailman parhaan treenikaverin, joka on aina innokas ja yrittää ja joka rakastaa kaikkea yhdessä tekemistä ja kärsii vaan laakereilla lepäämisestä.

Poikien kuulumiset voi lukea kunkin omasta blogista kuvineen! Manteli elelee edelleen onnellisesti Turussa Milla-tätinsä kanssa, Tico muutti perheensä kanssa takaisin Helsingin puolelle Vantaalta ja edelleen kaitsee perheen lapsia ja Nuppu sai tämänkin syksyn kulkea Paulin kanssa metsällä ja nauttia koko perheen huomiosta. Myös Paavo on päässyt menestyksellisesti linnustamaan Reetan veljen kanssa syksyn kunniaksi.

maanantaina, lokakuuta 13, 2014

J-pentueen pojat ovat kolmen kuukauden ikäisiä

Olen ollut loputtoman väsynyt viimeisen kuukauden, kun heräilen aina aamuyöstä enkä saa enää nukahdettua. Kuviakin on päivitettävänä roppakaupalla, mutta aloitetaan nyt nuorimmista tulokkaista. Koitan saada myöhemmin viikolla myös Viiman ja Hessun kuvia blogiin. Odotettu syysloma alkaakin keskiviikkona. Ihanaa! 

   Pojat ovat oppivaisia ja innokkaita walesilaisia. Ne ovat jo hieman päässeet tutustumaan agilityyn, Messi oli innostunut lokista hieman turhankin paljon ja ihmisiin sekä paikkoihin on tietysti tutustuttu paljonkin. Sosiaalisia poikia ihmisiä kohtaan ovat kuulemma kumpainenkin. 

   Alla seisotuskuva 12-viikkoisesta Mustikasta. Kiitos Beritille ja Mikalle kuvasta!: 
Jangas Jack of All Trades 12 vk
Ja sitten muutama kuva Messi-veljestä. Kiitos Hennalle kuvista!

Jangas Jack-A-Dandy 12 vk

Messi rannalla

Mystin kainalossa


lauantaina, lokakuuta 11, 2014

Wilmalle eka nollatulos agilitystä!

Wilma eli Jangas Ees-Taas on aloittanut tänä kesänä toden teolla kisauransa siskoni Riikan kanssa ja heillä on mennyt todella hienosti. Tänään tuli todellinen onnistuminen ja Johanna Wütrichin radalta koirakko nappasi Medi-1 luokasta 0 ratavirhettä, aika alle ihanneajan ja sijoitus oli hienosti kolmas!! Näin on siis eka LUVA-tulos plakkarissa :) 

   Onneksi olkoon Wilmalle, Riikalle ja Wilman kanssa treenanneelle Anne-emännälle!

Onnea H-pentueelle 2-vuotispäivän johdosta!

Tänään tulee kuluneeksi jo kaksi vuotta Essin esikoisten eli H-pentueen syntymästä. Ja aika paljon nuorten koirien kuluneeseen vuoteen onkin mahtunut. Onneksi olkoon Epulle, Lennille, Ronjalle, Sandylle, Hetalle, Sofille ja Mimmille syntymäpäivän johdosta!

  Aloitetaanpa sijjoituksessa olevista tyttösistä. Sandy eli Jangas Huller om Buller on ehtinyt vuoden aikaan moneen mukaan. Neiti suoritti MH-luonnekuvauksen, läpäisi spanieleiden taipumuskokeen ja palkittiin SA:lla näyttelyissä. Eikä siinä kaikki: neiti on lisäksi A-lonkkaiseksi kuvattu, silmät terveeksi tarkistettu ja MyDogDna-geenitestattu ja aika erilainen perimältään muihin testattuihin waleseihin nähden. Neiti on täynnä elämäniloa ja tarmoa, aivan mainio pakkaus.

Siskonsa Ronja eli Jangas Hissun Kissun on myös sijoituksessa eikä ole jäänyt paljon pekkaa pahemmaksi: vuoden aikana neiti suoritti MH-luonnekuvauksen (taippari oli jo aeimmin plakkarissa) ja palkittiin näyttelyissä SA:lla ja PN4-sijoituksella. Lonkat kuvattiin A:ksi, silmät terveet ja MyDogDnan mukaan neiti kantaa lievää verenhyytymistä estää geeniä (ei siis vaikuta neidin omaan elämään millään lailla). Kesällä neidillä oli kummallista ihottumaa. Agilityssä Ronja alkaa olla vauhdikas ja innokas menijä. 

Heta eli Jangas Heikun Keikun suoritti siskojen tapaan MH-luonnekuvauksen ja kuvattiin B-lonkkaiseksi sekä tervesilmäiseksi. Heta on vauhdikas menijä agilityssä, joten on sääli ettei emännän elämäntilanne anna periksi treenamiselle. Sain sentään kesällä lainata neitiä agitreeneihin ja se aikas mainio pakkaus! 

Mimmi eli Jangas Hopsansaa asuu Ruotsissa on kunnostautunut eritoten näyttelyissä saaden varaSERTin ja Saksasta CACIBin!! Mimmi kuvattiin A/B-lonkkaiseksi jo viime syksynä. Alla olevassa kuvassa Mimmi osallistuu syystöihin:
Jangas Hopsansaa aka Mimmi
Sofi eli Jangas Hupsis on puolestaan kärsinyt todellisesta epäonnesta koko vuoden. Keväällä sen takana oleva kaksoiskannus tulehtui ja se sai siihen antibiootit, jotka eivät edes auttaneet vaan kannus täytyi poistaa. Valitettavasti antibioottien seurauksena lähes aina tulee muita ongelmia. Muutama viikko sitten tuli TV:stä hyvä dokumentti (Ihminen: mikrobien akosysteemi), jossa sanottiin antibioteista, että ne ovat kuin atomipommi sairauksien hoidossa. Eli samalla tapetaan lukematon määrä hyviä mikrobeja, jonka takia useimmiten koirat päätyvät rapsuttelu/iho-oirekierteeseen. Näin on valitettavasti käynyt Sofinkin kohdalla. Syksyllä se lisäksi allergiatestattiin allergiseksi pölypunkeille. Sofi kuitenkin lonkkakuvattiin tuloksella A, kyynärpäät 0, silmät terveet ja selkä ok.

   Useimmiten tosissaan tuntuu, että allergiatesteissä suurin osa koirista on allergisia juuri pöly ja/tai varastopunkeille, joita joutuu niiden elimistöön koirien kuivaruokien mukana uskomattomia määriä. Jostain syystä olen viime vuosina siirtynyt ruokkimaan koirani kokonaan kotiruolla (kaurapuuroa, kasviksia ja raakaa lihaa, kalaa ja kananmunaa sekä vitamiini-hivenainelisää). 

Lenni eli Jangas Horse Feathers on elänyt kiireistä lapsiperheen elämää talon rakentamisen pyörteissä, mutta ehti silti suorittamaan MH-luonnekuvauksen mahtavan reippaana koirana, palkittiin näyttelyissä EH:llä ja lonkkakuvattiin A-lonkkaiseksi ja silmät todettiin terveiksi. Toivottavasti Lenni on sentään ehtinyt syksyn myötä isännän kanssa metsälle. 

Eppu eli Jangas Heppuli Keppuli on elänyt vauvaperheen rauhallista oloa keväästä asti, mutta ehti sentään lonkkakuviin (A lonkat) ja silmätarkastukseen (terveet silmät). 

    Onnea koko laumalle ja kiitos omistajaperheille koirien hyvästä hoidosta!
  

 




maanantaina, syyskuuta 29, 2014

Lotelle ja Sintulle nollavoitto!

Eilisissä agilitykisoissa E-pentueen siskoksilla meni varsin hyvin- ja Loten tapauksessa myös lujaa. Jangas Elin Kelin Klot eli "Lotte" kisasi emäntänsä Sini-Satu Immosen kanssa Helsingissä HAUn kisoissa Anne Saviojan agilityradalla saaden nollan, joka oli Maksi1-luokan nopein ja niin koirakko sai kiivetä 1-palkintosijalle. Onneksi olkoon pätevälle koirakolle! 

   Tämä oli Loten toinen nollatulos, kun itse kisasin sen kanssa vuosi sitten ekan nollan. Lotte on niin äitinsä tyttö, että sen kanssa kisaaminen oli helppoa Raisan jälkeen. Sinttu on puolestaan saanut harjoitella vuoden verran hyvin nopean koiran kanssa tarkkuutta, varmuutta ja aivan erityylistä ohjaamista kuin hitaamman Tarmo-enon kanssa. Sintulla ja Tarmollakin on kisoista nollatulos, mutta vauhti siskontytöllä on hieman toista. 

   Itse ehdimme mökille puolukoita poimimaan lauantaiksi ja kotimatkalla Tampereelta poikkesimme TamSK:n agilitykisoissa Lempäälässä. Tuomarina toimi Timo Teileri, joka oli suunnitellut kiinnostavat radat, jotka etenivät sulavasti ja olivat silti haastavia. Essin kanssa olimme toista kertaa Maksi-3 luokassa ja siihen nähden olin tuloksiin todella tyytyväinen.  Agilityradalta tuli hylky, kun Essi eli Jangas Enttententten edelleen ymmärtää takaakierrot niin, että se kiertää koko esteen ja niin ollen saa kiellon... Hyppyrata oli paljon parempi ja tulos 0,63 vp. Kolmessa kohtaa olin myöhässä ja ohjaus hieman takkusi, joten ihanneaikaan oltaisiin päästy kohtuu helpolla paremmalla ohjauksella. Toisaalta Essin perusvauhti on tällä hetkellä aika rauhallinen, kun lihaskunto ei ole pentujen jälkeen lähellekään sitä mitä normaalisti, kun keisarinleikkaus haava kesti niin kauan parantua.

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2014

Uskomaton päivä: agilitymestaruudet ja Zelda PN4

Tänään olin ohjelmoinut päiväni aamusta iltaan ja lopputulos oli aika uskomaton. Aamulla kurvasin Järvenpäähän katsomaan Springerspanielit ry:n agilitymestaruuksian 1-luokkia. Valitettavasti tulostaso jäi kinkkisillä radoilla tosi haljuksi (eli hyl koko porukalle), mutta ryhmäläisistäni debyyttiään tehneet Muru ja Jaana olivat napanneet hyppyradalta 10 vp tuloksen.

Tämän jälkeen hain matkaan Zeldan, Adan ja Idan sekä Essin ja suuntasimme auton nokan kohti Hyvinkään ryhmänäyttelyä, jossa Heli Tenson tuomaroi. Oli erittäin miellyttävää huomata, että näyttely oli ihan aikataulussa ja kehään päästiin hyvissä ajoin. Zelda eli Jangas In Blossom täytti kolme päivää aiemmin 9 kuukautta ja debytoi junioriluokassa. Neiti jäi kakkoseksi, koska ei suostunut juoksemaan asiallisesti, vaan kenguruvaihde jäi neidille päälle. Tulos kuitenkin lopulta hienosti Eri2. SA PN4!! Zelda miellytti tämänkin tuomarin silmää niin, että se olisi voittanut junioriluokan, jos olisi suostunut esiintymään eli liikkumaan... 


"Erinomaiset mittasuhteet, sukupuolileima ja luusto. Kaunis pää, hyvät korvat. Kaunis ylälinja. Eturinta ja rintakehä vielä kehityusvaiheessa. Tasapainoisesti kulmautunut. Hyvä turkki ja häntä. Tasapainoiset liikkeet"

  Ada eli Jangas Flower Power osallistui avoimeen luokkaan, palkittiin Erilla ja sijoittui toiseksi kolmen nartun joukosta. Ei siis hullummin sekään :) 


"Erinomaiset mittasuhteet ja sukupuolileima. Sopiva luusto. Toivoisin kauniimpaa huulikaarta. Hyvät korvat. Erinomainen ylä- ja alalinja. Hyvä turkki ja häntä. Hyvät etu- ja riittävät takakulmaukset. Liikkuu riittävällä askeleella"

  Näyttelystä kurvasimme parikymmenen minuutin matkan päähän Järvenpäähän takaisin agilitymestaruuksiin, jotka olivat hieman myöhässä aikataulusta. Ehdimme niin ollen näkemään Pihlan eli Jangas Gale Wind ja Eve Moilasen agilityradan, josta tuli harmittava viitonen puomin alastulosta, kun Eve ei sitä huomannut varmistaa. Aika olisikin riittänyt nollalla kolmossijaan, mutta ei huonosti näinkään. Pihla palkittiin vuoden 2014 agility medi-mestarina!! Hurjan suuret onnittelut!
Eve ja Pihla

  Essi eli Jangas Enttententten pääsi kanssani eka kertaa kolmosluokkaan, kun nousimme juuri ennen neitokaisen mammalomaa ja juuri ehti kulua kymmenen viikkoa poikien syntymästä. Eikä huonosti mennyt meilläkään: 5 vp takaakierron mennessä pitkäksi, kun Essin kiersi koko esteen hyppäämättä sitä ja siitä sitten yliaikaa. Tämä oli lähinnä minun mokani, kun ohjasin tytärtä niin kuin äiti olisi osannut. Essin taidot eivät ihan vielä riittäneet, vaan se olisi kaivannut selkeämpää ohjausta ja tukea. Tämä tulos kuitenkin riitti tänä vuonna Agility-mestarin titteliin!


Agilitymestarit 2014: Tiina ja Essi sekä Eve ja Pihla

    Hyppyrata jätettiin välistä, kun tuntui tärkeämmältä saada konkkaronkka itseni mukaan lukien kotiin lepäämään. Kerrassaan hieno päivä, vaikka hektisyydessään se oli hieman rankkakin. Pihla on ensimmäinen medien mestaruuden voittanut kasvattini ja sen puoleen ensimmäinen kasvattini medi-3 luokassa. Maksien mestaruuden olen sen sijaan voittanut kerran Katin (Sweetie-pie Kathy) kanssan ja neljästi Raisan (Jangas Duck Soup) kanssa ja lisäksi kasvattini Eppu (Jangas Blame The Dog) on voittanut palkinnon kertaalleen Janni Krögerin kanssa. Palkinto jaettiin ensi kertaa vuonna 2003. Essin pojan Mustikan emäntä Berit on voittanut palkinnon aikanaan Kielo-walesin kanssa, joten kenties Mustikkakin aikanaan pääsee kisaamaan kiertopalkinnosta ;) Kuviakin on kamerassa odottamassa...