Zelda lähti sateenkaarisillalle veljen perässä

 Sain Sisusta suru-uutisen keskiviikkona ja eilen Zelda-sisko lähti veljensä kanssa lähes samaan aikaan eilen perjantaina. Tässä Jan-isännän kaunis muistokirjoitus Zeldasta: 

Zelda eli Jangas In Blossom

18.12.2013-6.2.2026

Kiitos, rakas ystäväni, kun jaoit pitkän elämäsi kanssani. Olit uskollisin ja parhain Zelda ikinä. Olit aina reipas suorittaja, sinuun pystyi luottamaan aina tiukan paikan tullen. Taipparit hoidit upeasti aikoinaan, vaikka siinä saikin jännittää kovasti, kun jätit ensimmäisen riistapukin veteen. Toisella kertaa sitten päätit ottaa skaban tosissasi ja kopata pötkylän mukaasi sieltä. Sinulla oli pienestä pennusta pitäen oma, vahva tahto ja teit selväksi, jos jokin asia ei ollut mieleesi. Et ollut kuitenkaan millään muotoa hienohelma, vaan varsinainen tättähäärä (Tiina-kasvattajaa lainatakseni). Rakastit vieraita ja uusia ihmisiä. Jaksoit hullutella ja peuhata vaikka kuinka, jopa vanhoilla päivilläsi. Sinulla oli selkeä huumorintaju. Satoi tai paistoi, nautit melkein aina ulos lähtemisestä. Talvi oli ylivoimaisesti suosikkivuodenaikasi, sillä lumessa sai kieriskellä (kuten tänäänkin teit) ja lumen alta saattoi löytää monenlaisia hautautuneita aarteita. Olit riemusta soikeana, kun pääsit viimeiselle yhteislenkitykselle. Olit viimeiseen asti utelias: vielä tänäänkin tutkiskelit isovelikissallesi saapuneen paketin huolellisesti läpi. 

Zeldan viimeiset viikot eivät olleet enää iloisia. Hammaslääkärin retku poisti ison määrän hampaita Zeldan ensimmäisellä (ja viimeisellä) hammaslääkärikäynnillä, mikä johti monenlaisiin komplikaatioihin. Esimerkiksi syömisestä tuli vaikeaa ja ruokinnat piti hoitaa pääsääntöisesti ruiskun avulla. Myös salaperäinen vaiva, joka välillä näkyi takajalkojen pettämisenä, paheni, eikä typy enää päässyt aina helposti omin voimin ylös maasta sinne kaaduttuaan. Myös erikoinen muodostuma, jota epäilin kasvaimeksi, oli kasvanut kokoa ja saattoi aiheuttaa kipua. Zelda ei näyttänyt kipua ulospäin, mutta yleinen heikkous ja vaisuus yhdistettynä syömisen vaikeuteen kasautuivat ja vaikka olisin jaksanut tätä ”omaishoitajana” toimimista pidempäänkin, se ei olisi ollut oikein Zeldaa kohtaan. 

Tänään oli hyvä päivä lähteä. Kauniissa pakkassäässä reipas, iloinen ja hetkittäin jopa energinen Zelda oli ihan omassa elementissään. Kiitos ihanalle Viikin pieneläinklinikalle, joka hoiti kaiken arvokkaasti, nopeasti ja tehokkaasti.

Zelda eli Jangas In Blossom (18.12.2013-6.2.2026)

Sisu in memoriam

Sisun emäntä Taina kirjoitti koskettavan muistokirjoituksen Sisusta: 

Sisu, Jangas In Full Swing
18.12.2013
4.2.2026

Moneen voi varautua, mutta suruun ei. Meidät suru yllätti tänään puolen päivän aikaan, kun Sisun sydän lakkasi lyömästä. Eilisen hän oli huonovointinen, mutta vielä jaksoi ulkoilla, tänään nukkui pois niin nopeasti, etten minäkään aivan ehtinyt paikalle. Onneksi Sisulla oli viimeiseen hengenvetoon saakka isäntänsä vierellään.

Vaikkei kuoleman syystä ole varmuutta, niin se on varmaa, että Sisu eli hienon koiranelämän; sai juosta vapaana metsässä, viettää kesiä saaressa, olla kaikkien kaverina, mökkeillä monessa hienossa paikassa, hömpöttää paljon, uida saavuttamattomien vesilintujen perässä, leikkiä pallolla, syödä appelsiineja ja olla lähes kaiken aikansa ihmisiään lähellä.

Kun Sisu syntyi, se puski ainoana pentuna tiensä maailmaan omin avuin. Ehkä sen vuoksi sen piti olla muutenkin aina ensimmäisenä joka paikassa: tunkemassa kaikista ovista sisään, syöksymässä rappusia, ensimmäisenä autossa ja veneessä, lenkkipolulla etukuonona. Tänään Sisu lähti samanlaisella vauhdilla.

Meille jäi suuri ikävä, mutta myös elävät muistot hassusta koirasta, jonka kanssa jokainen päivä elettiin in full swing. 

Onnea 12-vuotiaille Sisulle ja Zeldalle!

 Onnea I-pentueen Sisu eli Jangas In Full Swing ja Zelda eli Jangas In Blossom 12-vuotispäivän kunniaksi!

 Zelda onkin Y-pentueen emänemänemänemä. 

Sisu

Onnea 10-vuotiaalle I-kolmikolle!

 Onnea 10- vuotiaille Sisulle, Hessulle ja Zeldalle! Kylläpä vuodet vierivät nopeaan... 

Sisu eli Jangas In Full Swing

Onnea veteraani-ikäiselle I-pentueelle!

 8 vuotta sitten vietin pitkän unettoman yön Hertan pentujen syntyessä. Ihanat tyypit Hessi eli J. In Full Swing, Hessu eli Jangas In the Moid ja Zelda-sisko eli J  In Blossom saavuttivat tänään jo veteraani-iän. Onnea hauskalle kolmikolle! 

Sisu

Hessu tapasi sukulaispojan Topin syksyn aikaan

Onnea 7-vuotiaille Zeldalle, Sisulle ja Hessulle!

 Seitsemän vuotta sitten tämä päivä alkoi hurjasti eläinlääkärissä, jossa Hertta keisarinleikattiin ja pääsimme aamukuudelta kuuden pennun kanssa puolikuolleena kotiin. Joulun alusesta muodostui aikamoisen rankka, kun puolet pentueesta menehtyi pitkittyneen synnytyksen jälkeen, mutta onneksi kolme kullannuppua kasvoi hauskoiksi aikuisiksi ja alkaa jo lähestyä veteraani-ikää. Suuret onnittelut Sisulle, Hessulle ja syksyllä mummuksi tulleelle Zeldalle! 

Sisu

Onnea Sisu, Hessu ja Zelda!

Kuusi vuotta sitten meillä oli hurja yö, jonka aamun sarastaessa palasimme kotiin Hertan (J. Forget-Me-Not) ja kuuden vastasyntyneen pennun kanssa. Ensimmäisinä päivinä kuitenkin puolet pennuista menehtyi ja vain vahvimmat jäivät eloon ja iloksemme. Onnea jo kuusivuotiaille Sisulle, Hessulle ja Zeldalle ja Jangas I-pentueelle!

Tässä Hertan  pentutrio viikon ikäisinä palleroina

  Zelda puolestaan sai kolme vuotta sitten oman pentueensa eli L-pentueen seitsemikon :)

Vuoden 2013 joulukortti näytti tälle :)

Jippii Iiit 5 v!

Eilen 18.12 I-pentueen hurjasta syntymästä tuli kuluneeksi viisi vuotta! Ja tuntuu, että juuri vietimme eläinlääkärissä unetonta yötä Hertan pentujen kohtalosta huolien. Onneksi kuitenkin kolme hauskaa pentua säilyi hengissä ja viettivät eilen syntymäpäiviään eli onneksi olkoon Sisu, Hessu ja Zelda!

Sisu eli Jangas In Full Swing (Taina-emännän ottama kuva)

Onnea Sisu, Hessu ja Zelda!

Onnea I-pentueen eilisen syntymäpäivän kunniaksi :) Kolmikko täytti jo neljä vuotta!

Tainan ottama kuva päiväsankari-Sisusta (Jangas In Full Swing)

Itse olen potenut jo viikon verran flunssaa ja nyt alkuviikon kotona. Voimat ei riitä mihinkään ja koko ajan väsyttää. Toivottavasti sentään jouluksi tervehtyisi.

Kauniita sukulaisia

I-pentueen isä Charlie eli FI&BY MVA Mawredd Chwrae Teg oli saanut kahden maan muotovalion arvon nimensä eteen. Onnea!

Kuvassa Mawredd Cchrae Teg nuorena poikan vuonna 2013

Kevin eli Llon Helygen sisarukset olivat pärjänneet hienosti Cruftsin näyttelyssä: sisar Llon Blodyn Ymenyn oli rotunsa paras pentu ja veli Llon Derwen Dar at Gwynmarren oli luokkansa paras urospentu.

Tässä vasemmalla Kevinin sisko ja vieressä ROP- ja VSP-koirat.

Cruftsin tulokset löytyvät seuraavasta linkistä:
http://crufts.fossedata.co.uk/Breed.asp?ShowYear=2017&GroupID=GUN&ScheduleID=142

Aino kuvasi taas Cruftsissa ja luokissa sijoittuneiden kuvista löytyy niin Kevinin emä kuin veli ja siskokin: https://walesit.kuvat.fi/kuvat/Crufts17+110317/

Laitetaanpa loppuun vielä muutama kuva pentulaatikosta, jossa tytöt kasvavat hirmuista vauhtia ja muistuttavat hylkeitä... Pikku-Täplä painoi jo eilen 566 grammaa eli suunnilleen saman verran kuin pienin Zeldan pennuista kaksiviikkoisena ;) Tänään aloitetaan myös bio sensor-ohjelma.

Kakostytöt unten mailla

Miss Ässä

pikku-Täplä

rantautuneet hylkeet

Pennut kasvavat ihan silmissä

Takaisin arkeen

Tänään Zeldakin palasi kotiinsa ja pentuaitaus siivotaan taas työhhuoneesta pois (tai ainakin lähes tulkoon siivottu, kunhan muovimatto vielä kääritään säilöön). Koti tuntuu samaan aikaa ihastuttavan ja haikean tyhjältä ja hiljaiselta. Tosin kuumeinen Sissi on huolehtinut siitä, että äidillä riittää touhua.

Pentujen matka uusissa kodeissa on alkanut hyvin ja ne ovat sopeutuneet hyvin uusin kuvioihin :)

Palataan vielä hetkeksi pentutunnelmiin, kun osa kuvista oli jäänyt kaikessa kiireessä laittamatta blogiin:

Larry (James), Salama (Salma), Legend (Aimo), ylärivissä lilla-Zelda (Iines), Link (Nemo), alarivissä Lemming ja Lara

Lara

Legend

Lemming

Ines (lilla-Zelda)

Nemo (Link)

Ulkoilemassa 10.1

F-pentujen isä, I-pentujen ja Femman isoisä sekä  L-pentujen isoisoisä (e.e.i) Ranskan tuonti Masi eli Button Nose d´Ann Cambris oli siitynyt autuaammille metsästysmaille 10,5 vuoden iässä:
http://riemuidiootit.blogspot.fi/2017/01/dragonfly-catcher.html

Varsinainen jännitysnäytelmä

Tällä kertaa saatiinkin synnytyksestä aikamoinen trilleri, kun peräti kaksi pentua halusi luurata ihan väärässä asennossa...

  Aloitetaanpa kuitenkin alusta. Siinä kun valvoin toissayön Sissi-tyttäremme takia ei viime yökään kulunut paljon unisemmissa tunnelmissa, kun Zelda petasi hieman kahden aikaan ja sen jälkeen siirryin varmuuden vuoksi torkkumaan työhuoneeseen pentulaatikon äärelle, jottei ruova vaan suvaitsisi synnyttää pentujaan meitin sängyn alle, kuten alkoi jo näyttää.

Zelda esikoisena kanssa

Juuri kun olisi ollut aika lähteä kuskaamaan Sebastiania esikouluun alkoi varsinainen ponnistusvaihe ja tehokkaiden supistusten saattelemana syntyi ensimmäinen urospentu ja kaksikymmentä minuuttia myöhemmin narttupentu.

Ensimmäinen tyttönen

Sen jälkeen suppareita ja istukka kyllä tuli, muttei pentua. Muutenkin meinasi hieman hermo mennä pikku-Sissiin, joka hermostui kun ei saanutkaan seistä pentulaatikossa ja hetken Sebastiania tietokonepelin kanssa autettuani tyttö seiso pentu käsissään. Onneksi Zelda on ihan mielettömän kiltti ja herttainen ja pentukin oli tukevassa otteessa vahingoittumattomana. Kävimme moneen kertaa ulkona juoksemassa: välillä lasten kanssa, välillä kahdestaan Sissin huutaessa perään. Kylmänhiki iski jo ja pelkäsin synnytyksen keskeytyneen sirkuksemme takia. Onneksi sain ajan eläinlääkäriin Sipooseen puoli kahdeksi ja lähdimme sinne. Oksitosiinin avulla pikkuinen urospentu syntyi Marjan avustuksella, vaikka se oli aivan vika-asennossa eikä olisi ihan itsekseen kyllä ulos päässytkään. Heti perään syntyi taas narttupentu.

Tässä vaiheessa Stig pääsi paikalle ja minun oloni hieman helpottui, kun Sissi alkoi olla taas aika mahdoton halutessaan pitää pentuja kädessä. Isä vei lapset välipalalla eivätkä pojankaan verensokerit olleet vielä kerenneet liian alas.

Tämän jälkeen otettiin röntgenkuva, jossa näkyi vielä kolme pentua ja niistä ensimmäinen tosi erikoisessa asennossa pää ja kroppa kummatkin kohti emän mahaa. Kunnon ponnistuksen eivät saaneet aikaan muuta kuin vesien puhkeamisen, joten päädyttiin kesiarinleikkaukseen - onneksi! Pentu olikin näet päätynyt sukeltamaan toiseen kohdunsarveen, kun kroppa oli toisessa sarvessa ja pentu oli näin ollen kylkitarjonnassa eikä olisi todennäköisesti millään päässyt pinteestä. Niinpä leikkurista tuli vielä kaksi urosta ja yksi narttupentu. Loppusaldo oli siis neljä urosta ja kolme narttua.

Loppu hyvin? Kaikki hyvin?

  Nyt on aikamoisen uupunut olo. Kaksi lasta, kaksi virheasentoista pentua ja pitkä päivä ovat vieneet mehut. Nyt pitäisi vielä jaksaa auttaa noita pienimpiä pentuja hyville tisseille, onneksi kaikki ovat terhakoita ja osaavat itse imeä. Huoli on kuitenkin vielä pienimmissä ja etenkin uroksesta, joka oli pinteessä ensimmäisenä ja oli imenyt sikiövettä kiduksiinsa. Vielä kun jaksaisi muutaman päivän tukea pieniä, niin sitten pääsee töihin lepäämään- vai mitenkäs se nyt olikaan?

Olen ihan selkästi oman elämäni herra - tai siis rouva - tai ehkä renki tai kenties aputyttö tai... ainakin väsynyt. 

Jännitys tiivistyy...

Viimeinen vuorokausi ennen pentujen syntymää on aina jännittävä. Tällä kertaa jännittää hieman tavallista enemmän, koska Zeldan sisarusparven syntyminen ja alkutaival oli aikanaan todella dramaattinen (siitä kertomus löytyy joulukuulta 2013).

61 vuorokautta tiineyttä jo takana

Toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin ja eilen saatiin hankittua uusi kuumemittari aiemman hukuttua.  Tänään Zeldan lämmöt ovat hiljalleen laskeneet aamun 37,4 asteesta päivän 36,8 asteeseen ja nyt illan 36,5 asti. Niinpä laitoimme illalla pentuhuoneen valmiiksi ja Zelda on päässyt usein ulos masua tyhjäämään. Lähtölaskenta on siis alkanut ja toivoisin pentujen syntyvän huomenna päivän aikana, jolloin olisi mahdollista helposti kääntyä eläinlääkärin puoleen, mikäli kaikki ei menekään ihan toiveiden mukaan. Zelda on hyvin rauhallinen ja on vain pari kertaa hieman jalallaan kuopaissut petaamisaikeissa. Masu on jo hieman tukalan kokoinen.

Reippaalla mielellä

Nyt on tyttö siistitty synnytystäkin ajatellen

Zelda ottaa rennosti

Näyttää kelpaavan tulevalle mammalle

Aamu aloitettiin rämpimällä vesisateessa Raisan kanssa hallille, jossa Riesa oli ihan loistava: kierto-ohjatut ja ruutu sekä eteenlähetys onnistuivat kaikki hienosti. Nyt tehtiin kierto-ohjattua sekä palasina että kokonaisena liikkeenä, tsekattiin kertaalleen kaukot (tosi napakat vaihdot, saattoipa toki hieman liikkua), eteen lähetystä 15-20 metrin päähän ja ruudun paikkaa noin kolmen metrin päästä niin, että olin levitellyt hanskoja ja muita härpäkkeitä häiriöksi - ei mennyt Raisu lankaan tällä kertaa!

Zeldan odotusaikaa osa 3

Zelda eli Jangas In Blossom saapui meille lauantaina ja masu on kovasti kasvanut ja pientä liikettä voi pinkeästä mahasta ihon läpi tunnustella. Zelda on sopivasti rauhoittunut ja sopeutui laumaan ihan uskomattoman hyvin. Nälkä olisi koko ajan, mutta valitettavsti paljoakaan ruokaa ei mene alas kerralla. Naudan maha tuntuu tällä hetkellä maistuvan parhaiten.

57 vuorokautta kasassa

Tämäkin otos on sunnuntailta

Maanantaina 58. vuorokausi astutuksesta

Trimmausta odotellessa

Pentujen kasvattaminen kohdussa on väsyttävää touhua