maanantaina, helmikuuta 26, 2018

Ruokinnan vaikutus koiran geenitoimintaan



Jatketaanpa samaa sarjaa Springeri-lehdessä julkaistuista artikkeleista. Saimme kuulla vuoden 2017 KoiraExpossa staffordshirenbullterriereillä tehdystä ruokinta- ja atopiatutkimuksesta. Tutkimusta esitteli Johanna Anturaniemi, joka väittelee vuoden kuluessa tohtoriksi maa- ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta Helsingin yliopistolla. Anna Hielm-Björkman valotti taustaa kertomalla ruokintakyselyn perusteella saatuja aiempia tuloksia atopiasta. 

------------------------------------
Ensin muutaman termin määrittely:
Geenitoiminta on prosessi, joka johtaa geenistä tuotteeseen eli DNA:sta RNA:ksi ja siitä edelleen proteiinin valmistukseen.
Epigenetiikka tutkii kuinka ympäristö vaikuttaa geeneihin niiden metylaation kautta. Itse geeneissä ei tapahdu muutoksia, vaan geenien ohjautuvuus muuttuu: eri geenit aktivoituvat tai hiljenevät. Nämä muutokset siirtyvät myös jälkeläisille.
Nutrigenomiikka tutkii kuinka kaksi eri ruokavaliota vaikuttaa joko samaan yksilöön tai kahteen hyvin samantapaiseen yksilöön. Tässä tutkitaan ruoan vaikutusta koko genomin toimintaan.
Nutrigenetiikka tutkii, kuinka sama ruokavalio vaikuttaa kahteen erilaiseen (esimerkiksi eri rotuiseen) koiraan. Tällöin tutkitaan miten erilainen geenitoiminta vaikuttaa esimerkiksi erilaisten ruoka-aineiden tai vitamiinien imeytymiseen.
Metabolomiikka tutkii tietyssä näytteessä esiintyvien aineenvaihduntatuotteiden määrää.
--------------------------------------

Ennen kuin uutta tutkimusta aletaan tehdä, kokoaa tutkimusryhmä yhteen aiempia tietoja ja tutkimustuloksia. Vasta sen jälkeen lyödään lukkoon tutkimuskysymys, joka määrittelee mitä tutkitaan ja millä keinoin. Kerrotaanpa tässäkin hieman taustoja tälle tutkimukselle. Tiedetään, että ruoasta saadut ravintoaineet vaikuttavat geenitoimintaan joko suoraan (kuten sinkki), aineenvaihdunnan kautta (D-vitamiini) tai vaikuttaen viestinvälitykseen (rauta). Esimerkiksi D-vitamiini vaikuttaa tutkitusti yli tuhannen geenin toimintaan. 

Mitä on atopia? 

Atopia tarkoittaa taipumusta herkistyä tavallisille ympäristössä oleville allergeeneille. Atoopikon iho on rakenteeltaan poikkeava: ihon pintasolukko laskee helposti toisaalta kosteuden karkuun ja toisaalta monet ärsykkeet ihoon. Myös ihon rasvakoostumus on poikkeava. (lähde: Allergialiitto)
Atopiaan todennäköisyyttä lisäävät tutkitusti mm. valkoinen väritys (yli 50 % valkoista väriä altistaa atopialle), liian hygieeninen ympäristö, mikäli kyseessä on talouden ainoa koira ja jos emä on atoopikko (kyseessä oli olla joko geeni tai nutrigenomiikka). Tutkimusten valossa iho-ongelmiin vaikuttaa osaltaan perimä, mutta suurta vaikutusta on myös sillä, että koira saa altistua erilaisille mikrobeille. Tähän auttaa se, että koira saa ulkoilla paljon pihalla, kodissa on muita koiria ja se saa tavata ulkonakin muita lajitovereita. Ruokintakyselyn perusteella atopia on kummallekin springerirodulle tavallista: englanninspringerit olivat prosentuaalisesti 9. kaikista roduista (30,8 % vastanneista atooppisia) ja walesinspringeri 11. (28,9 %). Ruokintakyselyn tutkimukseen oli otettu mukaan vain rodut, joista oli tullut vähintään 40 vastausta. 

Monikin seikka tekee tämän ongelman tutkimisen hankalaksi. On tutkittu, että atopiaa on monen tyyppistä kuten ruokinnasta riippuvaa, ruokinnasta riippumatonta, perinnöllistä jne. Ruotsissa vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa raakaruokaa imetysaikana syövillä emillä oli vähemmän atooppisia pentuja ja yli 20 % raakaruokaa pentuna ja nuorina syöneillä koirilla oli vähemmän atopiaa. Myös eri asuinpaikoilla (taajamissa enemmän kuin maaseudulla) ja syntymän vuodenajalla (syksyllä/talvella syntyneillä oli enemmän atopiaa) oli merkitystä. Moni kokee raakaruoan auttaneen koiransa ongelmiin (eritoten vatsa- ja iho-ongelmiin) ja esimerkiksi raakaruokaa valmistavan MUSH:n vapaamuotoisessa asiakkailleen tekemässään kyselyssä suurin osa vastanneista koki ruoan helpottaneen koiransa aiempia ongelmia. Raakaruoka näyttää jossain määrin suojaavan korva- ja varvasvälitulehduksilta. 
 Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan raakaruokaa imetysaikana syövillä emillä oli vähemmän atooppisia pentuja.



Raakaruokaa vai kuivamuonaa?

Atopia on tavallinen ongelma staffeilla ja niinpä sitä haluttiinkin tutkia tarkemmin ruokintaa ja geenitutkimusta yhdistäen. Tutkimukseen osallistui 46 koiraa, joissa oli sekä atooppisia että terveitä. Puolet koirista sai syödä raakaruokaa ja toinen puoli kuivaruokaa noin viiden kuukauden ajan. Ruoissa oli havaittavissa muun muassa seuraavia eroja: raakaruoka sisälsi tuskin lainkaan hiilihydraattia (5 %), jota oli puolet kuivaruoassa sekä raakaruoan käsittely rajoittuu pilkkomiseen, sekoittamiseen ja pakastamiseen, kun kuivaruoka oli lisäksi kypsennetty ja säilytetty pidempiä aikoja huoneenlämmössä. Myös ruokien rasvakoostumuksissa oli hieman eroa. 

Koirista tutkittiin laajasti niin veri-, iho-, virtsa- kuin ulostenäytteitä sekä ennen että jälkeen tutkimuksen. Kahdeksan koiraa valittiin ruokintakokeilun lopussa RNA-sekventointiin koko genomin laajuisesti. Näistä puolet oli syönyt raakaruokaa ja puolet kuivaruokaa. Tutkittaessa kahdella eri ohjelmalla raakaruoka- ja kuivaruokaryhmää löydettiin useita eri lailla toimivia geenejä, joista seitsemän geeniä löytyi kummallakin ohjelmalla. Näistä tärkeimpiä olivat seuraavat geenit: 

PIGR Tämä geeni säätelee tulehdusta välittäviä aineita: IgA auttaa suolen immuunipuolustusta, jolloin ihon suojakuorikin pääsee toimimaan paremmin eikä tulehdus pääse niin helposti läpi ihosta. Tämän geenin toiminta oli korkeampi raakaruokaa syöneellä ryhmällä. Tulos oli sikäli looginen, että proteiinin aliravitsemuksen on jo aiemmissa tutkimuksissa todettu laskevan tämän geenin toimintaa. Raakaruokaa syömisellä oli siis tulehdusta estävä vaikutus tämän geenin avulla. 

CBS Myös tämän geenin toiminta vähentää tulehdusta ja geeni toimi tehokkaammin raakaruokaa syövillä koirilla.  

ASS1 vaikuttaa arginiini-aminohappoon, joka puolestaan vaikuttaa typpioksidin tuotantoon.
Vaikutusta oli myös sikäli, että raakaruoka paransi geenin (NO) toimintaa, joka auttaa ihosoluja erilaistumaan eikä ihosolujen määrä lisäänny liian nopeasti, jolloin tulehdustilat vähenevät. 

MRRF (mitochondrial ribosome recycling factor) on elintärkeä mitokondrioiden toiminnalle, jotta ne pystyvät tuottamaan energiaa (ATP) soluille. Myös tämän geenin toiminta oli lisääntynyt raakaruokaa syövässä ryhmässä.

Ruokinta vaikuttaa monin tavoin geenitoimintaan

Geenitoimintaa yleisesti tutkittaessa voitiin todeta, että kuivaruokaa syöneillä oli 856 eri lailla toimivaa geeniä, kun raakaruokaryhmässä niitä oli vain 80 kappaletta. Funktionaalisissa analyyseissa raakaruokaa syöneillä atoopikoilla tulokset yhdistettiin toimivaan linoliinihapon aineenvaihduntareittiin, tehokkaampaan tulehdusvasteeseen ja hiilihydraattiaineenvaihduntaan. Useamman geenin toimintaan voitiin yhdistää positiivisiin vaikutuksiin kuten leukotrieenin tuottamisen estyminen (estää tulehdusta) ja prostaglandiini E1, joka estää tulehdusta estäessään veden haihtumista iholta. Kuivamuonaa syöneille atoopikoilla aktiiviset geenit voitiin yhdistää reumaan, suolistosairauksiin, syöpään, allergiaan, karvojen ja ihon kehityksen toimintaan ja rasva-aineenvaihduntaan.  Nämä sairaudet on aiemminkin yhdistetty atooppisiin koiriin. Kuivamuonaa syöneillä koirilla veren kolestroli nousi estäen pitkäketjuisten rasvahappojen kuljetusta iholle, jolloin ihosta jää puuttumaan veden haihtumista estävä kerros. Tämä johtaa taas kerran tulehduksiin.  Raakaruokaa syöneillä kolestroli oli puolestaan aavistuksen laskenut, mutta se ei ollut tilastollisesti merkittävä muutos. 
 Raakaruoka aktivoi ihon immuunipuolustusta usealla tavalla. Pentuina ja nuorina raakaruokaa syöneillä koirilla on todettu olevan vähemmän atopiaa.

Metabolomiikka-tutkimuksissa otettiin näytteet 20 staffista ja niissä todettiin kuivaruokaa syöneille suurempi määrä homokysteiiniä ja raakaruokaa syöneillä puolestaan enemmän aineita, jotka vaikuttavat tulehduksia estävästi ja DNA:n metylaatioon positiivisesti vaikuttaen. Metylaatio vaikuttaa geenin toimintaan epigenetiikan mekanismein säätäen geenin vaikutusta pienemmäksi tai suuremmaksi ja voi osaltaan myös korjata mutaatioita. Kohonneet homokysteiiniarvot veressä on yhdistetty muun muassa krooniseen munuaissairauteen, Alzheimerin tautiin ja verisuonitauteihin ihmisillä. 

 Ruokavaliolla on mahdollista vaikuttaa geenien toimintaan ja sitä kautta myös koiran terveyteen.


Hyvä suolistofloora

Hyvä suolistofloora on tärkeä niin ruoansulatuksen, immuniteetin kehityksen, suoliston epiteelisolujen kasvun ja erilaistumisen kuin ruoan fermentaation eli käymisen ja pilkkomisen takia. Runsas ja laajakirjoinen suolistofloora on terveen koiran merkki. Raakaruokaa syöneillä bakteerifloora oli laajakirjoisempi ja niillä oli tasaisemmin erityyppisiä bakteereja kuin kuivaruokaa syöneillä (enemmän firmicutes- ja vähemmän bacteroides- ja fusobakteereja). Eri raaka- tai kuivaruokaa syöneillä koirien mahan bakteerisisältö vaihteli jonkin verran. Atopia ei muuta suolistoflooraa, mutta ruokinta muuttaa.

-------------------------------------------------------------
Ruokavalio
-       -   vaikuttaa geenitoimintaan koko elimistössä!
-       -   vaikuttaa eri tavalla fysiologisesta tilasta riippuen.
-       -   vaikuttaa eri tavalla erilaiseen perimään.

Ruokavaliolla on mahdollista vaikuttaa geenien toimintaan ja sitä kautta myös koiran terveyteen. Tiineysaika on todennäköisesti erittäin tärkeä ajankohta. 

Raakaruoka aktivoi ihon immuunipuolustusta usealla tavalla ja aktivoi ihon vasta-aineenvaihduntaa atooppisilla koirilla.
------------------------------------------------------------------








lauantaina, helmikuuta 24, 2018

Jameksen kuvia

Viikolla näin pitkästä aikaa L-pentueen Torstia, mutta Anja on puolestaan laittanut hauskoja kuvia Jameksen eli Jangas Leisure Suit Larry touhuista alkuvuonna!
Sissi-tyttäremme harrastuksena on kantaa keittiön matto olohuoneeseen ja James harrastaa kotonaan samaa 
 Liekö noilla kahdella jokin telepaattinen yhteys?

Lumi - tuo ihana elementti!

Lahjapaketti alkuvuoden kunniaksi..

ja siellä ihana peti :) Kyllä spanielia naurattaa!

Hoidossa olleen lapinkoiran kanssa oli kivaa olla myös "yksin kotona"


perjantaina, helmikuuta 23, 2018

Onnea hauskalle K-pentueelle 2-vuotispäivänä!

Kaksi vuotta sitten syntyivät Viiman seitsemän natiasita, joista on kasvanut hauskoja ja vauhdikkaita touhuilijoita. Aivan mainio pentue! Onnea syntymäpäivän johdosta Taavi, Toivo, Korppu, Netta, Lyyli, Elsa ja Kaneli :)

Kulunut vuosi on mennyt tyyppien kanssa vauhdikkaasti: Elsa, Korppu ja Netta ovat päässeet harrastamaan agilityä ja hieman rally-tokoa, Lyyli ja Taavi metsästystä, lopun kahden viettäessä kotikoiran eloa ja oloa.
Korppu

Lonkkakuvissa tulokset olivat tosi kivoja eikä selkämuutos LTV:kään ollut pnneksi kellään:
J. Knight of Can-A-Lot eli "Korppu" A, silmät ok
J. Kate Reddy eli "Netta" A silmät ok
J. Kajsa Kavat eli "Lyyli" A silmät ok
J. Kiss And Make Up eli "Elsa" A silmät ok
 
Kaikki edellä mainittua ja velipoika "Taavi eli J. Karlsson på Taket suorittivat lisäksi taipumusjkokeen ekalla yrityksellä. Toivo ja Kaneli pääsevät toivottavasti tänä vuonna sekä taippariin että lonkkakuviin :) Näiden tulosten lisäksi Netta ja Korppu palkittiin EH:lla ainoissa näyttelyissään ja Elsa H:lla.

Taavia naurattaa
Synttärisankaritar Lyyli

Elsa ja Netta taipparissa
 Kaikien kaikkiaan oikein onnistunut toinen vuosi pentueella - onnea siis kolmannelle ikävuodelle!



keskiviikkona, helmikuuta 21, 2018

Torsti kylässä

Tänään oli hauska nähdä pitkästä aikaa 1-vuotiasta Torstia eli Jangas Lemming. Torsti on kiltti ja hauska kaveri, joka tykkää lapsista ylen kaiken kasvettuaan Aaro-pojan kanssa yhdessä. Meillä oli hauskaa lasten ja Torstin kanssa pellolla touhuillessa :) Hiihtolomaviikko on ollut varsin mukava, vaikka pidempään reissuun ei päästykään, kun Raisalla ja Essillä on juoksu pahimmillaan (lue parhaimmillaan).

Tässä muutama kuva lumisista maisemista:
Heitä jo se keppi!

Lumienkeleitä ja pusuja!


Tänne se keppi jonnekin katosi... kaivan vaikka Kiinaan saakka!

maanantaina, helmikuuta 05, 2018

KoiraExpoa koko viikonloopu

Kulunut viikonloppu kului taas tiukasti peppu penkissä, kun pääsin Vantaalla järjestettyyn KoiraExpoon kuuntelemaan taas kerran laadukkaita luentoja.

Tämän viikopnlopun kiinnostavimpiin luentoihin kuului SmartDog eli koiran kognitiivisten ominaisuuksien testaaminen, joka tuntui hyvin kiinnostavalta luonteen ja koulutettavuuden testaamiseen MH-luonnekuvauksen ohella. Siinä kun MH-luonnekuvaus kertoo hyvin koiran luonteenpiirteistä liittyen arkuus-rohkeusakseliin ja leikkisyyteen, kertoo tämä puolestaan ihmisen eleiden lukemisesta, ongelmanratkaisukyvystä, impulsiivisuudesta - harkitsevaisuudesta ja muista koulutettavuuteen liittyvistä ominaisuuksista. Nämä kaksi testiä/kuvausta antavat yhdessä varmasti hyvinkin kattavan kuvan koirasta.

   Niina lupailikin Keviniä mukaan ja olisi hauska saada myös joku sijoitusnartuista mukaan kevään/kesän mittaan, niin saisi lehteenkin jutun yleisesti ja kokemuksista oman koiran kanssa.

Lisäksi Helsingin yliopiston koiratutkimus ja tutkimusten pohjalta esitellyt aiheet ruokinnasta, nivelrikosta ja ruokinnan vaikutuksesta olivat taas erittäin mielenkiintoisia.

  Näiden teemojen lisäksi kuuntelin muutaman luennon viestinnästä ja Pekka Hyysalo kertoi varsin traagisen selviytymistarinansa niin koskettavasti, että itse kullakin vierähti kyynel poskelle. Monesti tuntuu uskomattomalta mihin tahdonvoimalla ja sisulla pääsee, vaikka eteen tulleet esteet olisivat kerta kaikkiaan musertavia.

   Oli hienot luennot - kiitos Kennelliiton tulevaisuustoimikunnalle!!

  

perjantaina, helmikuuta 02, 2018

Välimuotoinen lanne-ristinikama



Olemme toimittaneet Springeri-lehteä Marjukan ja Hennan kanssa jo vuodesta 2015 ja sinne on tullut vuosien varrella kirjoitettua paljonkin artkkeleita. Josko olisi aika julkaista osa niistä myös blogissa. Suuri osa käsittelee jalostusta, luonnetta tai terveyttä, koska ne kiinnostavat aiheina ja siitä syystä tulee hakeuduttua monestikin niistä aiheista kertoville luennoille. Tulevakin viikonloppu vietetään taas KoiraExpon merkeissä mielenkiintoisilla luennoilla!

Onko koirasi saanut ”selkämuutos”-lausunnon lonkkakuvien yhteydessä? Kyse on todennäköisesti seuraavasta… 

Välimuotoinen lanne-ristinikama

Voittaja 2014-näyttelyssä jalostusagronomi Lea Mikkola oli luennoimassa lonkkaniveldysplasian ja välimuotoisen lanne-ristinikaman tiimoilta tehdyistä tutkimuksista. Tästä voit lukea luennon pääkohtia koskien välimuotoista lanne-ristinikamaa.
Kyseessä on koiran lantiossa oleva epämuodostuma, jossa lanne- ja ristinikama ovat liittyneet yhteen tai pahimmillaan on syntynyt yksi ylimääräinen nikama. Tätä muutosta on tutkittu vasta hyvin vähän ja vasta viime vuosina on aloitettu laajemmat tutkimukset. Tämä vika altistaa lanne-ristiluuliitosalueen aikaiselle rappeutumiselle, mikä voi aiheuttaa kipuja takaselkään tai pahimmillaan takaraajojen halvausoireita. Vakavana tämä vika on siis koiran rampauttava, hyvin kivulias ja saattaa pahimmillaan johtaa nuoren koiran lopetukseen. Lievimmät poikkeamat eivät vaikuta koiran elämään millään tavoin. Tällä hetkellä tehdään geenitutkimusta eritoten saksanpaimenkoirilla ja geenilöytöjen toivotaan auttavan ymmärtämään myös ihmisten vastaavien sairauksien syntyä.

Perinnöllinen ja synnynnäinen vika

  Välimuotoinen lanne-ristinikama eli lyhennettynä LTV on perinnöllinen ja synnynnäinen vika. Toisin kuin esimerkiksi lonkkaniveldysplasiaan ei tämän vian syntymiseen voi ympäristö, ruokinta tai koiran lihavuus vaikuttaa millään tavoin, vaan synnynnäinen vika näkyy jo syntymättömillä pennuilla. Periaatteessa alle luovutusikäiset pennut voitaisiin jo kuvata ja tämä vika diagnosoida, mutta se ei tietenkään ole järkevää kustannussyistä eikä pennun hyvinvointia ajatellen (rauhoitus on aina riskialtista).
   Suomen Kennelliitossa selkäkuvia on alettu virallisesti lausua 1.6.2013 alkaen ja nämä poikkeamat luokitellaan asteikolla LTV1-LTV4, jolloin 1 on lievin ja 4 vakavin aste. Symmetriset ja epäsymmetriset lanne-ristinikaman muutokset näkyvät yleensä lonkkakuvissa ja niistä tulee tieto omistajille erillisenä paperina, jossa lukee ”selkämuutos”. LTV4 eli vakavin aste ei aina näy lonkkakuvissa, koska koiralla yksi ristiluun nikamista on muotoutunut lannenikamaksi. Koiralla on siis yksi ylimääräinen nikama, joka voidaan todeta vain selkäkuvissa. Näin vakava muutos saattaa johtaa kivuliaaseen välilevytyrään. Reagointi näihin muutoksiin on hyvin yksilöllistä, mutta LTV altistaa mm. lanne-ristiluualueen aikaiselle rappeutumiselle ja on pahimmillaan hyvin kivulias. LTV1 on puolestaan hyvin pieni muutos, joka ei yleensä vaikuta koiran elämään. Ongelmana tämän sairauden suhteen on se, että näitä on tutkittu vasta vähän aikaa eikä kunnon tutkimustuloksia vielä ole. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että lonkkaniveldysplasia ei olisi suorassa yhteydessä tähän muutokseen. Toki niillä vaikuttaisi olevan sellainen yhteys, että LTV aiheuttaa vinoa lantiota ja se saattaa rasittaa toista lonkkaa enemmän ja lonkkien epätasainen rasitus saattaa puolestaan aiheuttaa ongelmia toisessa lonkassa.
Kyseessä on ainakin kohtalaisen periytyvä vika, ensimmäisissä tutkimuksissa on todettu heritabiliteetiksi eli periytymisasteeksi ainakin 0,3. Saksanpaimenkoirilla jopa 30 % kuvatusta Suomen populaatiosta omaa jonkin asteisen välimuotoisen lanne-ristinikaman, joista suurin osa on tosin lievintä laatua ja noin 5 % on vakavampia LTV2-4. Jalostuksessa suositellaan ainoastaan vaikeampiasteisten koirien karsimista jalostuksesta.

 Mantelilla todettiin vuoden ikäisenä lonkkakuvien yhteydessä vakavampi LTV. Lähes 11-vuotiaana syöpään kuollut koira kärsi elämänsä aikana kahteen kertaan useamman viikon kivuista, mutta oikealla liikunnalla ja hoidolla Manteli pystyi elämään muuten normaalia koiran elämää. 

Geenitutkimus menossa

Geneettistä taustaa ei ole vielä tutkittu juurikaan ja tällä hetkellä tutkimus on meneillään Helsingin yliopistossa. Siellä tutkitaan LTV:n geneettistä taustaa koko perimän laajuisen assosiaatioanalyysin avulla. Näytteiden keruu on aloitettu alkuvuodesta 2014 ja jatkuu edelleen. Tällä hetkellä on saatu muutama kymmeniä koiria, joilla on LTV2-4. Tutkimusta tehdään erityisesti saksanpaimenkoirilla, mutta kaiken rotuisten koirien verinäytteitä kaivataan. Keväällä 2015 on alkamassa tutkimus, jossa kerätään lisää tietoa sairauden rakenteesta ja LTV:n mahdollisesta yhteyksistä muihin lanne-ristiluunalueen ongelmiin ja kerätään tietoa sairauden geneettisen taustan tutkimuksiin. Oireilevien koirien verinäytteiden luovuttamisesta voi olla yhteydessä Hannes Lohen geenitutkimusryhmään: http://www.koirangeenit.fi/

Terveyskyselyvastauksia springerspanieleista kaivataan

 Kaipaisimme terveyskyselyn vastauksia eritoten koirista, joilla on todettu välimuotoinen lanne-ristinikama tai ne ovat saaneet ”selkämuutos”-lausunnon lonkkakuvien yhteydessä. Olisi tärkeä saada kartoitettua, kuinka moni koirista oireilee ja kuinka moni elää oireettomana (lievemmän) muutoksen kanssa.  Ainoastaan koiran omistajien avulla voimme kartoittaa tilannetta ja jakaa sitten tietoa edelleen kasvattajille ja koiran omistajille. Terveyskyselyn voi täyttää Internetissä osoitteessa:




Julkaistu Springeri-lehdessä 1/2015.