Ollaan taas vaihteeksi saatu tavata sisarusparvea kunnolla Raisan kanssa. Muutama viikko sitten Nuppu vietti meillä aikaa koko työviikon ja on se vaan edelleen yhtä herttainen ja vauhdikas olento. Hömppäliisa on ilmoitettu näyttelyynkin ;)
Viime viikonloppuna Kaisa ja Remu olivat meillä yökylässä Henna ja japsi-Roopen kanssa agilityn MM-kisojen tiimoilta. Lauantaina pimeyden laskeuduttua ja kellon lähetessä yhdeksää lähdimme vielä Raisan, Remun ja Ticon kanssa treenailemaan Ojankoon. Kolmikko alkaa olla jo tosi taitavia agiliidossa ja kuin samasta muotista: lähdössä joutuu ohjaaja olemaan tosi tarkkana, jotta ne onnistuu, rataa suoritetaan vauhdikkaasti ja intoa piisaa. Ohjaajat ei vaan aina meinaa pysyä perässä. Sinttuakin tavattiin sunnuntaina MM-kisatunnelmissa, vaikka Tarmokin oli tietty joutunut jäämään kisoista kotiin... MM-kisat olivat henkeäsalpaavan jännittävät ja mukavassa seurassa päivä kului tosi nopeasti.
Lisäksi ollaan Raisan kanssa taas treenailtu jonnin verran tokoa ensi viikonlopun kisoja silmällä pitäen. Agilityssä aloitettiin viikko sitten Oreniuksen Juhan kurssi, jolla saan harjoitella ahreasti minulle niin vaikeita valsseja ja vekkejä ;) Raisa-parka, kunnäiskällä on kaksi vasenta jalkaa. Hiki virtasi treeneissä ja kunto meinas kerta kaikkiaan loppua kesken. Vaatettakin taisi olla liikaa päällä. Tänään käytiin vielä aamusella tekemässä samaa rataa, jolloin päästiin se kohtuuhyvin kokonaan läpi ja kyllä taaskin sai hikipääsä juosta, vaikka heitin välistä vaatetta pois... Samalla tokoiltiin ja harjoiteltiin eritoten ruutua, jossa seisten malttaminen ruudussa ei edelleenkään ole Raisan vahvin laji ruutu ja sen keskikohta löytyy kyllä hyvin. Hyppynouto on viime aikoina sujunut tosi hienosti ja seuraamisetkin tuntuvat parantuneen. Myös istumiseen on tullut varmuutta, mutta luoksetuloista liikkeelle lähtö on hieman epävarmaa. Kaukoja pitäisi muistaa jumpata taas ahkerasti.
tiistaina, syyskuuta 30, 2008
sunnuntai, syyskuuta 21, 2008
Raisalle 5-tulos kolmosluokasta
Tänään jatkettiin agiliitoa kolmosluokassa Kari Jalosen aikas mukavilla radoilla.
Eka rata meni ihan haahuiluksi: Raisalla oli kyllä vauhtia, mutta itse olin niin jäljessä ja ponneton, että oikein hävetti. Rimoja lenteli, Raisa ehti liirata hetkeksi radalta, teki pari väärää rataa ja niin edelleen. Siis hyllytavaraa. Ja harjoittelun kohteita tuli paljon:
* välistävetoja, esteelle työntöjä ja vedätyksiä niin, että rimat pysyy ylhäällä
* keppikulmiin hurjasti lisää varmuutta ja osaamista (työn alla)
* puomilta tiukat käännökset sivuun, vaikka edessä olis toinen este
* lähdöt ekana, kun Riesa on huutanut rataantutustumisen ajan pylväässä kiinni
* käännösten, käskyjen ja yleensä ohjauksen ajoituksessa on vielä paaljon parannettavaa
* eikä ne kontaktitkaan edelleenkään voi olla liian hyvät tai varmat, hyllyn jälkeen tosin pysäytin kunnolla odottamaan kontaktipinnoille
Toka rata oli hyppis ja siitä tuli 5 vp, ja nolointa on etten tiedä mistä. Olettaisin, että pienestä törmäyksestä Riesan kanssa, kun mun valssi oli aika pahasti myöhässä. Mutta saattoihan joku rimakin tippua, kun valssit on edelleen mitä on ja niiden takia olin hetkittäin kääntyneenä koirasta poispäin. Aika oli -4,17 eli ihan ok, vaikka muutama pitkä kaarros tuli matkalla ja kepeille vein tässätellen ja nenästä, koska päätin, että piruvie nyt me mennään varmasti ja kunnolla eikä sähelletä kolmatta kolmosten rataa, vaikka lähdetään ekana ja Riesa käy kierroksilla. Tosin Raisuli karkas lähdöstä, joten lähdössä pysymisiä pitää taas vahvistaa. Toisaalta tämä oli viikonlopun neljäs rata, eikä se ainakaan auttanut asiaa. Keppien päässä valssasin eikä se häirinnyt koiraa. Paljon on vielä oppimista, mutta on se Raippa aika näppärä.
Nyt kun Raisa pääsi kolmosiin voin keskittyä kiusaamaan Ticoa ja Tarmoa ohjaajineen kisoihin. Ja sama koskee myös taitavaa mamma-koiraa Täplää ja näppärää nuorta ohjaajaa Amandaa...
Eka rata meni ihan haahuiluksi: Raisalla oli kyllä vauhtia, mutta itse olin niin jäljessä ja ponneton, että oikein hävetti. Rimoja lenteli, Raisa ehti liirata hetkeksi radalta, teki pari väärää rataa ja niin edelleen. Siis hyllytavaraa. Ja harjoittelun kohteita tuli paljon:
* välistävetoja, esteelle työntöjä ja vedätyksiä niin, että rimat pysyy ylhäällä
* keppikulmiin hurjasti lisää varmuutta ja osaamista (työn alla)
* puomilta tiukat käännökset sivuun, vaikka edessä olis toinen este
* lähdöt ekana, kun Riesa on huutanut rataantutustumisen ajan pylväässä kiinni
* käännösten, käskyjen ja yleensä ohjauksen ajoituksessa on vielä paaljon parannettavaa
* eikä ne kontaktitkaan edelleenkään voi olla liian hyvät tai varmat, hyllyn jälkeen tosin pysäytin kunnolla odottamaan kontaktipinnoille
Toka rata oli hyppis ja siitä tuli 5 vp, ja nolointa on etten tiedä mistä. Olettaisin, että pienestä törmäyksestä Riesan kanssa, kun mun valssi oli aika pahasti myöhässä. Mutta saattoihan joku rimakin tippua, kun valssit on edelleen mitä on ja niiden takia olin hetkittäin kääntyneenä koirasta poispäin. Aika oli -4,17 eli ihan ok, vaikka muutama pitkä kaarros tuli matkalla ja kepeille vein tässätellen ja nenästä, koska päätin, että piruvie nyt me mennään varmasti ja kunnolla eikä sähelletä kolmatta kolmosten rataa, vaikka lähdetään ekana ja Riesa käy kierroksilla. Tosin Raisuli karkas lähdöstä, joten lähdössä pysymisiä pitää taas vahvistaa. Toisaalta tämä oli viikonlopun neljäs rata, eikä se ainakaan auttanut asiaa. Keppien päässä valssasin eikä se häirinnyt koiraa. Paljon on vielä oppimista, mutta on se Raippa aika näppärä.
Nyt kun Raisa pääsi kolmosiin voin keskittyä kiusaamaan Ticoa ja Tarmoa ohjaajineen kisoihin. Ja sama koskee myös taitavaa mamma-koiraa Täplää ja näppärää nuorta ohjaajaa Amandaa...
lauantaina, syyskuuta 20, 2008
Raisalle nollavoitto ja siirto agilityn kolmosluokkaan :)
Raisa on nyt sitten kolmosluokkalainen tehtyään TAKUTin kisoissa ekalta radan maxi2:n ainoan nollatuloksen, jolla sitten voitimme luokkamme. Raisa pelasti tilanteen pariinkin kertaan, kun emäntä oli vähän kaffella, mutta katsojista näytti kuulemma ihan siistiltä radalta ;) Nyt on sitten vuoden suurimmat tavoitteet agilityn suhteen saavutettu. Tokihan vielä olis springerimestaruus ja vuoden agilityspringeri-kiertopalkinnot, mutta tämä oli se päätavoite :)
Tuomarina toimi kollegiossa Johanna Wütrich ja rata oli mielestäni varsin kiva ja tarpeeksi haastava.
Kisattu ollaan nyt aika tasan viisi kuukautta, ekat kisat oli heti Raisan täytettyä 18 kk huhtikuussa. Ykkösistä saatiin neljä nollavoittoa ja yksi nolla toisella sijoituksella. Kakkosista neljä nollaa ja sijoitukset kahdesti 1., 2. ja 5.Lisäksi sijoituttiin kerran toiseksi 5 vp:n tuloksella.
Kolmosissa startattiin yömyöhällä tuntikausien odottelun jälkeen ja hyvoin piemässä ei itsekään meinannut nähdä esteitä. Tulos oli HYL ja se meni ihan yleisön viihdytyksen piikkiin. Nyt väsyttää...
Tuomarina toimi kollegiossa Johanna Wütrich ja rata oli mielestäni varsin kiva ja tarpeeksi haastava.
Kisattu ollaan nyt aika tasan viisi kuukautta, ekat kisat oli heti Raisan täytettyä 18 kk huhtikuussa. Ykkösistä saatiin neljä nollavoittoa ja yksi nolla toisella sijoituksella. Kakkosista neljä nollaa ja sijoitukset kahdesti 1., 2. ja 5.Lisäksi sijoituttiin kerran toiseksi 5 vp:n tuloksella.
Kolmosissa startattiin yömyöhällä tuntikausien odottelun jälkeen ja hyvoin piemässä ei itsekään meinannut nähdä esteitä. Tulos oli HYL ja se meni ihan yleisön viihdytyksen piikkiin. Nyt väsyttää...
sunnuntai, syyskuuta 14, 2008
TOKOsta Remulle ALO2 ja Raisalle VOI3!
Springereiden TOKO-mestaruudessa Marita Packalénin tuomaroidessa Raisa ja Remu saivat kivat tulokset:
Remu Jangas Direct Action ja Kaisa olivat ekassa kokeessaan. Valitettavasti paikallaolosta Remu lähti neljäntenä koirana noin 10 sekkaa ennen ajan täyttymistä :( Muuten poika tekikin hienoa työtä: 10 pistettä seisomisesta, luoksetulosta ja estehypystä, muut liikkeet kasin pintaan. Yhteensä hienot 155 pistettä ja ALO2 :D Remu teki tosi hyvää työtä ja Kaisa suoritti TOKO-debyytin kunnialla. Eikun vaan seuraavaan koitokseen :) Kun paikallaolo onnistuu, niin Remun on mahdollista saada tosi hyvät pisteet...
Raisa Jangas Duck Soup pysyi paikallaolon hienosti (helpotuksen huokaus viime kokeen ja sen jälkeisen harjoittelun jälkeen) saaden 9 pisettä noustuaan istumaan lopussa ennen käskyä. Seuraaminen ja liikkeestä istuminen ihan hyvin 9p kummastakin. Luoksetulossa hyvä vauhti, pysähdykset ei ihan niin napakat kuin parhaimmillaan: 8,5p. Ruutu meni nollille Raisan vaan haistellessa kehässä: lienikö viime kokeesta jäänyttä paineustumista tai johtuuko tiukoista top-käskyistä ruudussa: jollain tapaa epävarma se kuitenkin oli, vaikka ruutu normaalisti on tytsän mielestä toosi kiva. Hyppynoudosta 9p (pientä haistelua), metallia ei hakenut, vaan haisteli menemään pitkin ruutua 0p. Tunnarista 7p vietyä kapulaa liikkenohjaajalle, joka otti Raisalta metalliesineen sen lopulta kantaessa sen luo ;)Kaukkareista 8p eli ihan ok, tais tarvita yhdessä kohtaa kaksoiskäskyn ja liikkui inasen eteenpäin. Kokonaisvaikutus 8p. Eli yhteensä 218p ja VOI3. Kokonaisuudessa paljon parempi kuin viime koe, mutta pientä haistelua ja haahuilua ja rauhoittelua oli edelleen ilmassa. Tosin metsän siimeksessä olevalla kentällä oli vaan hajuja ja pupun kakkaakin ihan kivasti.
Raisu ja Remu olivat muuten kokeen nuorimmat springerit, vaikka ikää on sentään jo kunnioitettavat 22 kk.
Remu Jangas Direct Action ja Kaisa olivat ekassa kokeessaan. Valitettavasti paikallaolosta Remu lähti neljäntenä koirana noin 10 sekkaa ennen ajan täyttymistä :( Muuten poika tekikin hienoa työtä: 10 pistettä seisomisesta, luoksetulosta ja estehypystä, muut liikkeet kasin pintaan. Yhteensä hienot 155 pistettä ja ALO2 :D Remu teki tosi hyvää työtä ja Kaisa suoritti TOKO-debyytin kunnialla. Eikun vaan seuraavaan koitokseen :) Kun paikallaolo onnistuu, niin Remun on mahdollista saada tosi hyvät pisteet...
Raisa Jangas Duck Soup pysyi paikallaolon hienosti (helpotuksen huokaus viime kokeen ja sen jälkeisen harjoittelun jälkeen) saaden 9 pisettä noustuaan istumaan lopussa ennen käskyä. Seuraaminen ja liikkeestä istuminen ihan hyvin 9p kummastakin. Luoksetulossa hyvä vauhti, pysähdykset ei ihan niin napakat kuin parhaimmillaan: 8,5p. Ruutu meni nollille Raisan vaan haistellessa kehässä: lienikö viime kokeesta jäänyttä paineustumista tai johtuuko tiukoista top-käskyistä ruudussa: jollain tapaa epävarma se kuitenkin oli, vaikka ruutu normaalisti on tytsän mielestä toosi kiva. Hyppynoudosta 9p (pientä haistelua), metallia ei hakenut, vaan haisteli menemään pitkin ruutua 0p. Tunnarista 7p vietyä kapulaa liikkenohjaajalle, joka otti Raisalta metalliesineen sen lopulta kantaessa sen luo ;)Kaukkareista 8p eli ihan ok, tais tarvita yhdessä kohtaa kaksoiskäskyn ja liikkui inasen eteenpäin. Kokonaisvaikutus 8p. Eli yhteensä 218p ja VOI3. Kokonaisuudessa paljon parempi kuin viime koe, mutta pientä haistelua ja haahuilua ja rauhoittelua oli edelleen ilmassa. Tosin metsän siimeksessä olevalla kentällä oli vaan hajuja ja pupun kakkaakin ihan kivasti.
Raisu ja Remu olivat muuten kokeen nuorimmat springerit, vaikka ikää on sentään jo kunnioitettavat 22 kk.
lauantaina, syyskuuta 13, 2008
Raisalle agilitystä tuplanolla, joista toinen nousunolla
Tänään kisattiin Porvoossa kaksi rataa. Ekana agilityradalla tuomarinharjoittelija Mari Nikkilä (meniköhän nimi oikein) ja hyppärillä sitten itse ylituomari Ritva Herrala.
Agilityradalta sellainen varma suoritus kontaktit pysäyttäen. Sijoitus 5. (11 nollaa ja koiria yhteensä 29).
Hyppärillä sain jo lopussa itsekin juosta ja tuloksena taas nolla ja sijoitus 2.!! Eli vielä yksi nousunolla ja päästään kolmosiin...
Torstain treeneissä sain taas valssailla ja edelleen huomaan liikkuvani liian pitkälle esteen lähelle ja takaa kiertämisissä heilauttelin kättä vähän miten sattuu. Takaapuolenvaihdot ja kepeille menot oli olevinaan hankalia, vaikka Raisu kyllä osaisi.
Käytiin vielä eilen illalla treenaamassa Ojangossa kontakteja ja keppejä (eri kulmista sisäänmenot onnistuivat, kunhan muistin juosta ekaa keppiväliä kohti).
Huomenna sitten tokoon kisoja järjestämään ja kisaamaan. Tämän päivän kisat oli pari tuntia myöhässä, joten siellä kului koko päivä ja huomenna vietetään Lahdessa aikaa aamusta iltaan... Kiva taas mennä maanantaina töihin puolikuolleena ;)
TOKOakin ollaan viikolla treenattu: Riitan treeneissä tiistaina harjoiteltiin ruutua, joka alkaa hiljalleen suttaantua. Luoksetulossa Raisa tulee välillä turhan hitaasti (onnettomassa viime kokeessa opittu juttu), joten aina välillä palkkaa suorasta luoksetulosta, välillä pysähdyksistä. Paikallaoloissa ollaan palattu alkuruutuun ja muutaman metrin jäämisiin. Neidistä on tullut näissäkin viime kokeen jäljiltä tosi epävarma... Harmi, koska paikallaolot oli jo pitkään todella varmat.
Torstaina treenattiin myös paikallaoloja springeriporukassa ja saatiin sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ruudun oikeaa paikkaa ja siellä pysähtymistä ollaan hiottu onnistuneesti. Istumiset alkaa oleen varsin varmoja ja noudotkin on hurjasti parantunut, vaikka tunnaria ei juuri ollakaan harjoiteltu viime aikoina. Täytyisi vielä tänään ehtiä ottamaan muutama paikallaolo-harjoitus, mutta tehtävää huomisen kokeen tavaroiden autoon kantamisessa yms. vielä riittää. Toivottavasti ei jää yö lyhyeksi.
Agilityradalta sellainen varma suoritus kontaktit pysäyttäen. Sijoitus 5. (11 nollaa ja koiria yhteensä 29).
Hyppärillä sain jo lopussa itsekin juosta ja tuloksena taas nolla ja sijoitus 2.!! Eli vielä yksi nousunolla ja päästään kolmosiin...
Torstain treeneissä sain taas valssailla ja edelleen huomaan liikkuvani liian pitkälle esteen lähelle ja takaa kiertämisissä heilauttelin kättä vähän miten sattuu. Takaapuolenvaihdot ja kepeille menot oli olevinaan hankalia, vaikka Raisu kyllä osaisi.
Käytiin vielä eilen illalla treenaamassa Ojangossa kontakteja ja keppejä (eri kulmista sisäänmenot onnistuivat, kunhan muistin juosta ekaa keppiväliä kohti).
Huomenna sitten tokoon kisoja järjestämään ja kisaamaan. Tämän päivän kisat oli pari tuntia myöhässä, joten siellä kului koko päivä ja huomenna vietetään Lahdessa aikaa aamusta iltaan... Kiva taas mennä maanantaina töihin puolikuolleena ;)
TOKOakin ollaan viikolla treenattu: Riitan treeneissä tiistaina harjoiteltiin ruutua, joka alkaa hiljalleen suttaantua. Luoksetulossa Raisa tulee välillä turhan hitaasti (onnettomassa viime kokeessa opittu juttu), joten aina välillä palkkaa suorasta luoksetulosta, välillä pysähdyksistä. Paikallaoloissa ollaan palattu alkuruutuun ja muutaman metrin jäämisiin. Neidistä on tullut näissäkin viime kokeen jäljiltä tosi epävarma... Harmi, koska paikallaolot oli jo pitkään todella varmat.
Torstaina treenattiin myös paikallaoloja springeriporukassa ja saatiin sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ruudun oikeaa paikkaa ja siellä pysähtymistä ollaan hiottu onnistuneesti. Istumiset alkaa oleen varsin varmoja ja noudotkin on hurjasti parantunut, vaikka tunnaria ei juuri ollakaan harjoiteltu viime aikoina. Täytyisi vielä tänään ehtiä ottamaan muutama paikallaolo-harjoitus, mutta tehtävää huomisen kokeen tavaroiden autoon kantamisessa yms. vielä riittää. Toivottavasti ei jää yö lyhyeksi.
sunnuntai, syyskuuta 07, 2008
Agilitykisaamista
Tänä viikonloppuna radat meni meidän tasoon nähden tosi huonosti. Ja syy oli ihan vaan ja ainoastaan minussa. Puolikuntoisuus ei ole hyvä lähtökohta: flunssan jälkeen jäänyt tukkoisuus ja nopea väsyminen ei ole reippaan Raisan kanssa hyvä lähtökohta. Lisäksi sain jostain syystä oikean olan lihakset ihan jumiin ja viiltävän kipeiksi. Sunnuntaina ymmärsin hoitaa vaivaa orudis-geelillä ja särkylääkkeillä, jolloin kipu helpotti. Olin aivan puolikuollut rataantutustumisen jälkeen ja tuntui mahdottomalta ajatellakaan heti juoksevansa saati jaksavansa viritellä Riesaa.
Olen aiemminkin huomannut radalle ekana lähtemisen ja maxien aloittamisen olevan meille ylivoimainen juttu. Tänä viikonloppuna kahdella radalla maxit aloitti ja olimme kerran radan ekana, kaksi kertaa kolmantena. Raisa kuumiaa rataantutustumista seuratessaan niin kovin (huutaa mun perään jne), ettei yhdelläkään noista radoista paikallaolo alussa alussa onnistunut kunnolla, kontaktit oli aika hirveää katsottavaa parissa kohtaa ja meille tuli kieltovirheitä esteiltä (!!), lisäksi pujotteluun sisäänmenot tökki. Tosin pujottelun ongelmat varmaan piilee paljolti siinä, että niitä on paljon vaikeutettu viikon aikana tehotreenatessa, jolloin tulee myös epäonnistumisia ja se tuo mukanaan epävarmuutta. Täytyy jatkaa hankalampia harjoituksia, mutta ennen ensi viikon kisoja tehdä parina iltana noita helppoja ja varmoja juttuja ja sitä myöten lisätä Raisan luottoa itseensä ja mun luottoa siihen. Lisäksi mun puolikuntoisuus tekee musta lyhytpinnaisen ja heti virheen jälkeen Raisa menee jotenkin hieman lukkoon mun hermostuessa. Tämä näkyy sitten haisteluna, epävarmuutena ja pahimmillaan A:n harjalta putoamisena ja lentokeinuna.
Ai niin, kisoihin "valmistautuminen" Maarian sairaalassa edellisenä yönä ei ainakaan auttanut asiaa: ystäväni kolmekymppisissä hän kaatui vessassa ja löi päänsä niin pahasti, ettei enää sen jälkeen pystynyt kohdentamaan katsetta tai pysymään pystyssä saati puhunut järkeviä (unohti mm. oman osoitteensa). Päivystyksessä sitten odoteltiin kello kolmeen asti (potilaista saisi aikamoisen komediasarjan) ja olin vasta neljältä kotona ja edelleen hieman huolissaan aivotärähdyksen johdosta. Ennen sunnuntain toista rataa kuulin onnekseni, että kaikki oli kunnossa ja - yllätys, yllätys - ote kisaamiseen oli sen jälkeen ihan toisenlainen.
Siis tää olis taas sitä henkisen valmentautumisen puolta. Vasta viimeiselle radalla päästiin noin kymmenentenä koirakkona, jolloin Raisa odotti autossa, käskytin tiukasti alussa paikallaolon (joka onnistui), kontaktit hurjan tiukoilla huudoilla kunnolla pysähtyen, vain kepeiltä tuli kieltovirhe kun ryysäsin liian pitkälle ja yliaikaa johtuen varmaan lähinnä kepeistä. Yllätys oli suuri, kun meidät kuulutettiin palkintojen jakoon viidennelle sijalle.
Vikasta radasta jäi hyvä mieli ja nyt yritän parantaa itseni ensi viikonlopuksi, niin kyllä niitä kunnon tuloksiakin sitten voi tulla.
Ai niin siis tulokset oli seuraavanlaiset:
LA Allan Hansen: 15 vp ja yliaikaa 12,33 s. Kielto suoraan edessä olevalta esteeltä, pudonnut rima, kepeille meno väärästä välistä ja hidas korjaaminen, rauhoittelua jne. Loppufiilis kaaos.
LA Marco Mouwen: HYL kielto ja putkeen meno, koska etuilin ja tulin Raisan linjalle takaaleikkauskohdassa, muuten hyvä rata ilman virheitä. Tämä oli toka rata, jossa olin sentään ehtinyt katsoa medit ennen radalla menoa, mutta lähtö ekojen joukossa.
SU Marco Mouwen: HYL ihan kauheaa sekoilua. Ahdisti. Niin kisaaminen kuin huolikin. Kannoin Raisan pois radalta loppupuolella ja sitä ennen lappuun oli tullut merkinnät KK5K...
SU Allan Hansen: 5 vp, yliaikaa 4,70s ja sijoitus 5. Siisti, tosi tiukasti käskytetty rata, tiukat pysähdykset ja odotukset kontakteilla, kepeille meno väärästä välistä, hidas korjaaminen, muuten hyvä tunne radalla. Kertaalleen unohdin jo hetkeksi radan, mutta onneksi radalta löytyy numerot Smile
Allan Hansenin ihanneajat oli tiukat, toisella tosi löysät. Mutta Raisan ihanneajan ylitykset tuli kyllä ihan ylimääräisistä kielloista ja korjauksista, ei siis niinkään hitaasta etenemisestä.
Janni ja ranskalaisvahvistus Masi kisasivat myös Maxi1-luokassa saaden kaksi nollatulosta ja sijoittuen luokan 2. ja 1. !! Nyt hekin kisaavat kakkosissa :D
Olen aiemminkin huomannut radalle ekana lähtemisen ja maxien aloittamisen olevan meille ylivoimainen juttu. Tänä viikonloppuna kahdella radalla maxit aloitti ja olimme kerran radan ekana, kaksi kertaa kolmantena. Raisa kuumiaa rataantutustumista seuratessaan niin kovin (huutaa mun perään jne), ettei yhdelläkään noista radoista paikallaolo alussa alussa onnistunut kunnolla, kontaktit oli aika hirveää katsottavaa parissa kohtaa ja meille tuli kieltovirheitä esteiltä (!!), lisäksi pujotteluun sisäänmenot tökki. Tosin pujottelun ongelmat varmaan piilee paljolti siinä, että niitä on paljon vaikeutettu viikon aikana tehotreenatessa, jolloin tulee myös epäonnistumisia ja se tuo mukanaan epävarmuutta. Täytyy jatkaa hankalampia harjoituksia, mutta ennen ensi viikon kisoja tehdä parina iltana noita helppoja ja varmoja juttuja ja sitä myöten lisätä Raisan luottoa itseensä ja mun luottoa siihen. Lisäksi mun puolikuntoisuus tekee musta lyhytpinnaisen ja heti virheen jälkeen Raisa menee jotenkin hieman lukkoon mun hermostuessa. Tämä näkyy sitten haisteluna, epävarmuutena ja pahimmillaan A:n harjalta putoamisena ja lentokeinuna.
Ai niin, kisoihin "valmistautuminen" Maarian sairaalassa edellisenä yönä ei ainakaan auttanut asiaa: ystäväni kolmekymppisissä hän kaatui vessassa ja löi päänsä niin pahasti, ettei enää sen jälkeen pystynyt kohdentamaan katsetta tai pysymään pystyssä saati puhunut järkeviä (unohti mm. oman osoitteensa). Päivystyksessä sitten odoteltiin kello kolmeen asti (potilaista saisi aikamoisen komediasarjan) ja olin vasta neljältä kotona ja edelleen hieman huolissaan aivotärähdyksen johdosta. Ennen sunnuntain toista rataa kuulin onnekseni, että kaikki oli kunnossa ja - yllätys, yllätys - ote kisaamiseen oli sen jälkeen ihan toisenlainen.
Siis tää olis taas sitä henkisen valmentautumisen puolta. Vasta viimeiselle radalla päästiin noin kymmenentenä koirakkona, jolloin Raisa odotti autossa, käskytin tiukasti alussa paikallaolon (joka onnistui), kontaktit hurjan tiukoilla huudoilla kunnolla pysähtyen, vain kepeiltä tuli kieltovirhe kun ryysäsin liian pitkälle ja yliaikaa johtuen varmaan lähinnä kepeistä. Yllätys oli suuri, kun meidät kuulutettiin palkintojen jakoon viidennelle sijalle.
Vikasta radasta jäi hyvä mieli ja nyt yritän parantaa itseni ensi viikonlopuksi, niin kyllä niitä kunnon tuloksiakin sitten voi tulla.
Ai niin siis tulokset oli seuraavanlaiset:
LA Allan Hansen: 15 vp ja yliaikaa 12,33 s. Kielto suoraan edessä olevalta esteeltä, pudonnut rima, kepeille meno väärästä välistä ja hidas korjaaminen, rauhoittelua jne. Loppufiilis kaaos.
LA Marco Mouwen: HYL kielto ja putkeen meno, koska etuilin ja tulin Raisan linjalle takaaleikkauskohdassa, muuten hyvä rata ilman virheitä. Tämä oli toka rata, jossa olin sentään ehtinyt katsoa medit ennen radalla menoa, mutta lähtö ekojen joukossa.
SU Marco Mouwen: HYL ihan kauheaa sekoilua. Ahdisti. Niin kisaaminen kuin huolikin. Kannoin Raisan pois radalta loppupuolella ja sitä ennen lappuun oli tullut merkinnät KK5K...
SU Allan Hansen: 5 vp, yliaikaa 4,70s ja sijoitus 5. Siisti, tosi tiukasti käskytetty rata, tiukat pysähdykset ja odotukset kontakteilla, kepeille meno väärästä välistä, hidas korjaaminen, muuten hyvä tunne radalla. Kertaalleen unohdin jo hetkeksi radan, mutta onneksi radalta löytyy numerot Smile
Allan Hansenin ihanneajat oli tiukat, toisella tosi löysät. Mutta Raisan ihanneajan ylitykset tuli kyllä ihan ylimääräisistä kielloista ja korjauksista, ei siis niinkään hitaasta etenemisestä.
Janni ja ranskalaisvahvistus Masi kisasivat myös Maxi1-luokassa saaden kaksi nollatulosta ja sijoittuen luokan 2. ja 1. !! Nyt hekin kisaavat kakkosissa :D
perjantaina, syyskuuta 05, 2008
Viikon verran treenailua
Alkuviikosta alkoi flunssakin jo helpottaa ja niin pääsimme taas jatkamaan treenailua lähes normaaliin malliin.
Kotosalla ollaan harjoiteltu noutamista, lähinnä nopeata kapulaan tarttumista ja siinä ollaankin hurjasti edistytty, ja nyt Raisa tarttuu ohjatun noudon kapulaan samoin tein niin kotona kuin treenikentälläkin jos kapulan heittää noin seitsemän metrin päähän. Kotona ollaan harjoiteltu myös metalliesineen noutamista ja harjoiteltu ulkona laukkaamista kapula suussa joko niin, että juoksemme kummatkin tai niin, että Raisa tuo minulle kapulan pitkän matkan päästä jättäessäni sen paikalle kapulan ollessa välissämme maassa tai Raisun suussa.
Tiistaina Riitan kurssilla oli kisamainen treeni, jossa tehtiin voittajaluokka ruutuun asti ja lisäksi kaukkarit. Seuraaminen oli taas alussa haahuilua ja haistelua, mutta pina se muuttui varsin hyväksi ja tarkaksi kulkemiseksi. Paljon palkkaa ihan ekojen askeleiden jälkeen, jotta hyvät lähdöt vahvistuvat taas.
Liikkeessä istumisessa Raisan istuminen oli hieman hidas, jonka takia varmistelin turhaan, olis pitänyt vaan jatkaa eteenpäin.
Luoksetulo tosi hieno- kaikki välit laukkaa ja napakat pysähdykset hyvällä ilmeellä ja jatkokäskyjkä odottaen.
Ruutu ihan onnetonta haahuilua. Tylsää.
Kaukkarit takapalkalla periaatteessa hyvin, mutta kahden ekan jälkeen Raisa meinasi jo vaatia palkkaa ja jumitti muutamissa asennonvaihdoissa. Nyt pitäisi harjoitella enemmän 5-8 vaihtoa peräkkäin, jotta palkka ei tule aina ekasta tai tokasta vaihdosta.
TOKOssa ollaan keskitytty ruudun harjoitteluun. Yleensä ruutu löytyy hyvin, mutta valitettavasti seisominen ruudussa on edelleen ihan liian vaikeaa. Lyhyeltä matkalta ja toistot onnistuu, mutta eka kerta ja pitkä matka tuntuu mahdottomalta. Ei kiva. Luoksetuloja ja pysäytyksiä ja seuraamisia heti palkaten ollaan myös harjoiteltu. unohtamatta kauko-jumppaa olohuoneessa ja välillä ulkonakin. Kotona ollaan harjoiteltu usean minuutin paikallaoloja, mutta niitä pitäisi treenata viikko ahkerasti myös ulkona ja muiden koirien lähellä.
Agilitykentällä Ojangossa ollaan käyty useana iltana treenaamassa hieman keppikulmia ja kontakteja, ollaanpa tehty muutama hyppytekniikkatreenikin.
Eilen oli taas Merin agilitytreenit ja siellä oli aiheena kepit. Raisa osaa omatoimisen ja vaihdikkaan pujottelun kummaltakin puolelta, osaa etsiä pujottelun loivista kulmista ja kestää yleensä vedätystä ja valssausta ja takaa puolenvaihtoja. Nyt keskitytään vaikeampiinkin keppikulmiin Jonathan Wattsin metodilla ja lisätään etenemistä ja vaikeusastetta keppien suorittamisessa. Lopuksi harjoiteltiin rengasta ja valssauksia sekä takaa puolenvaihtoja vinosti estettä hypätessä. Rengas onnistui hyvin, muut ohjausjutut voisivat olla vielä sujuvampia.
Kotosalla ollaan harjoiteltu noutamista, lähinnä nopeata kapulaan tarttumista ja siinä ollaankin hurjasti edistytty, ja nyt Raisa tarttuu ohjatun noudon kapulaan samoin tein niin kotona kuin treenikentälläkin jos kapulan heittää noin seitsemän metrin päähän. Kotona ollaan harjoiteltu myös metalliesineen noutamista ja harjoiteltu ulkona laukkaamista kapula suussa joko niin, että juoksemme kummatkin tai niin, että Raisa tuo minulle kapulan pitkän matkan päästä jättäessäni sen paikalle kapulan ollessa välissämme maassa tai Raisun suussa.
Tiistaina Riitan kurssilla oli kisamainen treeni, jossa tehtiin voittajaluokka ruutuun asti ja lisäksi kaukkarit. Seuraaminen oli taas alussa haahuilua ja haistelua, mutta pina se muuttui varsin hyväksi ja tarkaksi kulkemiseksi. Paljon palkkaa ihan ekojen askeleiden jälkeen, jotta hyvät lähdöt vahvistuvat taas.
Liikkeessä istumisessa Raisan istuminen oli hieman hidas, jonka takia varmistelin turhaan, olis pitänyt vaan jatkaa eteenpäin.
Luoksetulo tosi hieno- kaikki välit laukkaa ja napakat pysähdykset hyvällä ilmeellä ja jatkokäskyjkä odottaen.
Ruutu ihan onnetonta haahuilua. Tylsää.
Kaukkarit takapalkalla periaatteessa hyvin, mutta kahden ekan jälkeen Raisa meinasi jo vaatia palkkaa ja jumitti muutamissa asennonvaihdoissa. Nyt pitäisi harjoitella enemmän 5-8 vaihtoa peräkkäin, jotta palkka ei tule aina ekasta tai tokasta vaihdosta.
TOKOssa ollaan keskitytty ruudun harjoitteluun. Yleensä ruutu löytyy hyvin, mutta valitettavasti seisominen ruudussa on edelleen ihan liian vaikeaa. Lyhyeltä matkalta ja toistot onnistuu, mutta eka kerta ja pitkä matka tuntuu mahdottomalta. Ei kiva. Luoksetuloja ja pysäytyksiä ja seuraamisia heti palkaten ollaan myös harjoiteltu. unohtamatta kauko-jumppaa olohuoneessa ja välillä ulkonakin. Kotona ollaan harjoiteltu usean minuutin paikallaoloja, mutta niitä pitäisi treenata viikko ahkerasti myös ulkona ja muiden koirien lähellä.
Agilitykentällä Ojangossa ollaan käyty useana iltana treenaamassa hieman keppikulmia ja kontakteja, ollaanpa tehty muutama hyppytekniikkatreenikin.
Eilen oli taas Merin agilitytreenit ja siellä oli aiheena kepit. Raisa osaa omatoimisen ja vaihdikkaan pujottelun kummaltakin puolelta, osaa etsiä pujottelun loivista kulmista ja kestää yleensä vedätystä ja valssausta ja takaa puolenvaihtoja. Nyt keskitytään vaikeampiinkin keppikulmiin Jonathan Wattsin metodilla ja lisätään etenemistä ja vaikeusastetta keppien suorittamisessa. Lopuksi harjoiteltiin rengasta ja valssauksia sekä takaa puolenvaihtoja vinosti estettä hypätessä. Rengas onnistui hyvin, muut ohjausjutut voisivat olla vielä sujuvampia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)