Agilitytreenausta

Täplä ja Kati - hiukanko ahneita?!

Hiihtoloman ensimmäisestä päivästä nauttiessa voikin hyvin päivitellä kuulumisia perjantain ja lauantain agilitytreeneistä. Perjantain paukkupakkasissa mukana treenaamassa olivat Ella ja Tiina, Lotte ja Sanna, Dante ja Viivi sekä Essi ja Markus. Ja kyllä noista raketeista on tullutkin taitavia! Rengas vaatii vielä harjoittelua, mutta pussi menee jo kuin vanhoilta tekijöiltä. Lopuksi tehtiin myös silmukan mallinen harjoitus, jossa rengas ja pussi olivat radan osina muurin, aitojen ja putkien lisäksi. Kuuden esteen harjoitus oli jo lasten leikkiä ja saatiin useita onnistuneita toistoja. Kaikki nuoret toimivat hienosti, mutta Ellassa näkyi suurin muutos- tyttöhän suorastaan lensi esteiden yli!! Uskomaton tapaus tuo Ella-neitonen nyt kun juoksu ja valeraskaus ovat mennyttä elämää :)

Lauantain paukkupakkasissa käytiin Raisan kanssa Janne Pukkilan vetämissä tehis-treeneissä. Harjoitukset olivat onnistuneet, yllättärn sain taas kommenttia ajoituksesta ja ennakoinnista, kontaktit Raisa teki tosi hienosti ja harjoittelimme uutena asiana putken jälkeen tiukkaa käännöstä, jolloin kerroin jo ennen putkeen menoa "Rrr" ja käsimerkillä, että putkesta tullessa käännytään tiukasti. Tosi hyvät harjoitukset ja lähdettiin hymyssä suin kotiin. Niin, älkää silti luulko, että oltaisiin selvitty koko rataa kerralla, mutta hyviä pätkiä saatiin kyllä onnistumaan.

Loppuun vielä muutamia Nummelinin perheen ottamia agilitykuvia kasvattitapaamisesta tammikuulta. Koitan saada vihdoin loputkin kuvat nettiin. Alussa kuva Katista ja Täplästä, kun kummatkin odottavat innolla herkkuja - istuvathan ne kuin pienet enkelit...

Täplä ja Amanda agilitytreeneissä Männistön päivin johdolla.

Eikös olekin hieno kontakti?!

Täplä-äiti (Jangas Behaving Badly) painattaa

Raisa-tytär (Jangas Duck Soup) pujottelee

Raisa hyppää, taustalla Päivi

Raisalle SERT Virosta :)

Ystävänpäivän kunniaksi lähdettiin Toivosen Lauran, Raisan (Jangas Duck Soup) ja Rommin (McTwister's Red Onion) kanssa Tallinnaan KV-näyttelyyn. Reissu oli oikein onnistunut kaikin puolin, joskin illalla juttujen taso alkoikin olla aika ... korkealentoinen. Laivamatkailu koiruuksien kanssa sujui erittäin rauhallisesti ja näyttelypaikalle Saku suurhalliinpäästiin muutaman pienen pyörähdyksen kautta. Suurhalli tosin ei ollut ihan nimensä veroinen, kun halliin mahtui juuri ja juuri 8 kehää ;) Kaiken kaikkiaan näyttely oli kivasti järjestetty ja 11 ilmoitetusta walesista Raisaa ja Rommia lukuunottamatta koirat olivat virolaisia. Rommi oli VSP ja sai CACIBin ja näin ollen Laura voi anoa sille kansainvälisen muotovalion arvoa ja Raisa oli PN3 ja sai himoitsemamme SERTin :) Nyt vaan tarttis saada vika serti Suomesta, niin neidistä tulisi Fin&Est Mva... Laura esitti tyttösen kehässä ja se esiintyikin ihan asiallisesti. Täytynee alkaa katsella kevään/kesän näyttelykalenteria, josko Laura suostuisi esittämään Riesaa jatkossakin, jos minä puolestaan pääsen Rommin kanssa agilitykisoihin.

Paluumatkalla laiva oli myöhässä ja Länsisatamassa seistiin melkein tunti loputtomassa autojonossa ennen kuin päästiin baanalle kruisailemaan. Juttujen tasosta alkoi pitkä odottelu jo näkyä jatakapuolikin ehti puutua oikein todenteolla. Laivalta laitoin kotiin tekstiviestiä ja kyselin, ostanko sidukkaa vai lonkeroa, niin vastaus kuului "Ja tack". Kamera unohtui luonnollisesti kotiin, joten kuvan kuvaa ei ole koko reissusta. Mutta kivaa oli kuvatodisteiden puutteesta huolimatta :)

Epulle TOKOsta ALO1-tulos :D

Luin ilokseni Jannin blogista uutisia, että Eppu aka Jangas Blame the Dog oli sunnuntaina 31.1. palkittu tottelevaisuuskokeessa alokaluokan 1-tuloksella ja hienoilla pisteilla 191/200 :) Eppu ja Janni oli lisäksi palkittu kunniapalkinnolla. Onneksi olkoon Jannille ja Epulle! Videon iloisesta hännänheilutuksen saattelemasta toiminnasta löytää Jannin blogista (linkki oikealla olevassa valikossa). Tuomarina kokeessa toimi Harri Laisi. Onnea vielä kerran.

Sunnuntaina kisasimme Raisan kanssa yömyöhällä Riihimäen agilitykisoissa, mutta valitettavasti tuloksena oli kaksi hylättyä tulosta, kummallakin kertaa Raisa tuli ulos putkesta... siis häh! Eka kerralla neidin mustaan mutkaputkeen mennessä aloin jo hyvissä ajoin kirittää Raisaa putken jälkeen oikeaan suuntaan, jolloin se ilmeisesti oletti minun halunneen sen pois putkesta ja tavallaan ymmärsin sen mokan, vaikka yleensä saankin huudella mitä tykkään neitokaisen ollessa putkessa ja se pulahtaa ulos hetkessä oikeasta päästä. Toisella kertaa samasta putkessa se oli ilmeisesti epävarma menikö se nyt ihan oikein ja palasi samalla lailla takaisin. Kyllä harmitti, kun etenkin eka rata oli muuten varsin onnistunut ja vieläpä virheetönkin tuota putkikohtaa lukuunottamatta. Raisan kanssa oli tosi kiva kisata ja sitä oli helppo ohjata. Kontaktit maltettiin ottaa ja paikallaolo alussa onnistui. Kepitkin sujuivat taas ongelmitta. Kokonaisuudessaan siis jäi hyvä mieli, vaikka virallisissa tuloksissa ei loistettukaan.

Sain jo pari viikkoa sitten Nummelinin Amandan ja Matildan ottamista kuvista CD:n kotiin, mutta en ole saanut vielä käsiteltyä kasvattitapaamisen kuvia nettiin sopiviksi. Siellä oli kuitenkin paljon mainioita otoksia mukana, joten koitan saada kuvia blogiin lähipäivinä. Paitsi ryhmäpotretit löytyi joukosta myös mm. hauskoja agiliitokuvia.