Aloitetaanpa näistä erittäin iloisista uutisista: eli Paavosta! Reetta laittoi viikolla viestiä, että Paavo oli osallistunut sorsastuksen avajaisiin 20.8 Reetan veljen kanssa. Yölennon aikana Paavo oli löytänyt kaislikosta haavakon ja veli oli sitten ampunut linnun veteen. Noutomatkaa Paavolle oli kuulemma tullut miltei 30 metriä ja nyt Reetta on sitten ylpeä noutavan lintukoiran omistaja :) Paavo on aikas pätevä.
Lauantaina tunsin olevani maailman epäreiluin ja kurjin koiranohjaaja ikinä. Tulokset TOKO-kokeessa voi sitten ihan arvata jokainen. Itse asiassa armoton vitutus alkoi jo keskiviikkona ja jatkui aina tähän päivään saakka. Syitä lieni monia ja se alkoi vieraasta, jonka piti tulla käymään pe-su, mutta joka viipyikin täällä to-ma eikä flunssakaan saati tuo aina yhtä zen-koulutyö tänään oikein auttanut asiaa. Raisa-parka säälitti, koska se reagoi hurjan voimakkaasti siihen, että olin todella huonotuulinen. Mistään ei siis tullut yhtään mitään ja olis varmaan pitänyt napata pikku-prinsessa syliin kehästä ja viedä se ulottumattomiini ;)
Toinen kun vaan kovasti yritti minua rauhoitella haistelemalla, jäämällä taakse, pitämällä päätä alhaalla ja jopa pissaamalla. Raisa-rassu näytti todella onnettomalta ja tunsin itseni kaiken puolin oikeaksi hirmuksi, vaikken sille pikkuressulle ollutkaan vihainen. Kaikelle muulle kylläkin... Se ei uskaltanut oikein omin luvin minua rauhoittelematta tarttua noutoesineisiin, ruudussa se oli tosi epävarma, luoksetulosta ei tullut yhtään mitään, paikallaolossa yksi ohjaaja myöhästyi usealla minuutilla muiden odottaessa kehässä eikä se ainakaan minun tuultani parantanut, ja Raisa tarjottuaan maahanmenoa useaan kertaa kehässä oli viimein paikalle jätettäessä ihan epävarma eikä varmaan missään vaiheessa ymmärtänyt paikallaoloon jääneensäkään.
Vitutti siis kokeessakin. Ja lopulta tuli väsymys. Mutta käytettiin sentään osa odotusajasta treenaamiseen, jossa sain keskittyä Raisan ja itseni piristämiseen.
Kaisakaan ei ollut sunnuntaina pirteimmillään, kun Remu teki kokeessa nollan lähdettyä taas kolmesti hirven jäljille tehtyään tyypillisesti muuten hyvää työtä. Eikä kait sekään asiaa helpottanut, että kokeessa oli kuulemma oltu kellon ympäri...
Jotkut päivät vois vaan keleta pikakelauksella ja tää viikonloppu laskettakoon niihin. Piste. Vaikka sanotaan, etten päivääkään vaihtaisi pois, niin lauantain olisin voinut vaihtaa parempaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti