lauantaina, lokakuuta 19, 2013

TOKOilua (ja tällä kertaa vähemmän sekoilua)

Olemme päässeet Raisan kanssa HSKH:n TOKO-kurssille, jossa meillä on pätevinä kouluttajina Mirjami Mattila ja Tiina Hyvärinen. Nauroimme Satun kanssa, että HSKH:n walesiedustus on suorastaan loistava, kun kolmasosa EVL-kurssilaista on punavalkoisia spanieleita ;) Kurssikertoja on nyt lokakuussa ehtinyt olla kolme, joten kirjaanpa ylös muistettavat asiat. 

Perusasennot:
Raisa istuu ihan vinoon, jos katson sitä. Jos katson eteenpäin perusasennot ovat yleensä ihan ok. Älä siis katsele koiraa ihan turhan tähden, se vaan hämmentyy ja seuraa katsetta väärään paikkaan. 

Seuraaminen:
Ennen seuraamisliikettä kannattaa ottaa muutaman metrin seuraaminen ja siitä kehut, jolla Raisa herätellään seuruuseen. Muuten alku menee haisteluun ennen kuin neiti tietää mitä on tekemässä. Eli virittely myös seuraamiseen! Vasemmalle käännöksissä neiti usein törmää minuun ja siihen sain ohjeeksi kääntää katseen jo 5 askelta ennen vasemmalle, tästä lyhennetään aikaa muutamaan askeleeseen ennen kisoja. Itse asiassa tänään treeneissä jo muutaman askeleen aikana katse riitti hyvin kertomaan käännöksestä. Palkkaa paljon asiallisista käännöksistä. Raisa voisi käyttää takapäätään paremmin, mutta tällä hetkellä en voi sitä vaatia, kun se on menossa osteopaatille jonkin ilmeisesti selässä olevan hermon jumiutumisen vuoksi. 

Maahanmeno: 
Liikkeiden alussa (paikallaolo, luoksetulon jättö jne) maahanmenot ovat olleet luokattoman hitaita. Niitä on harjoiteltu hetsaamalla lelulla. Ensin teimme tätä avustajan kanssa minun pitäessäni Raisaa pannasta. Nyt onnistuu ihan yksinkin ja ilman kiinni pitoa, kunhan on leikitty ennen perusasentoon tuloa. Ei ehkä edelleenkään salamannopeita maahanmenoja, mutta hurjasti parempia kuin ennen. 

Ruutu:
Muista pitää kriteeristä kiinni äläkä vaivu taas epämääräiseksi ja puolikoomaiseksi! Raisa ei voi tajuta mihin pitäisi mennä, jos palkka tulee milloin mistäkin. Jos harjoitellaan ruudun paikkaa, niin silloin pysäytysksäky vasta sen ollessa varmasti oikeassa kohdassa! Välillä ruudun paikkaharjoittelussa näyttöruutuja ja tee ruutuharjoituksia, joissa Raisa jätetään jonnekin (oikealle, vasemmalle, taakse) ruudun lähelle ja siitä pitäisi juosta ruutuun oikeaan kohtaan.

Tänä syksynä on panostettu treeniseuraan ja kurssin lisäksi olemme käyneet kasvattien kanssa treenaamassa kahtena lauantaina. Viikko sitten mukana olivat Pihla, Dante ja Lotte, tänään Dante ja Heta. Olemme ottaneet erityisesti paikallaoloja ja häiriötreenejä ja Raisa kaipaakin paikalla makaamisessa paljon harjoitusta siinä, ettei se reagoisi muiden ohjaajien käskyihin. Itse paikallamakaaminen on hyvin varma, istumisessa täytyy taas harjoitella varmuutta istumisessa pysymisessä, ettei toinen valu makaamaan. Dante on ihan kisavalmis ja tänään saatiinkin tehtyä kisatreeni, jossa oli seuraaminen, luoksetulo ja hyppy ja siitä vapautus maksalaatikkokipolle. Todella hienoa osaamista, joskin kehään tuloa ja samaa seuraamisen virittelyä kuin Raisalle tulee harjoitella myös pojan kanssa. Lotte onkin kisannut TOKOa jo kesällä kanssani kahden ALO1 verran ja ensi keväänä Sinttu pääsee toivottavasti hakemaan sen kolmannen ykkösen ja TK1-tunnuksen neidille. Hetalla on TOKOssakin ihana vauhti, samon Pihlalla. Toivottavasti vaan ohjaajat jaksavat treenailla pätevien tyttöjen kanssa tokoa agilityn ohella. 

Essikin on alkanut innostua TOKOsta, seuraamiset ovat edelleen hyvin lyhyitä, mutta nyt päästään jo viiden metrin pätkiä ilman, että kontakti putoaa. Tytöllä on tapana alkaa loikkia puolen metriä sivullani katsekontaktisssa, joten nyt ollaan harjoiteltu paljon vain namilla imuttamista ja oikeaa paikkaa sekä perusasentoja ja niissä katsekontaktia. Hyppy alkaa olla aika hyvällä tolalla, pallon kanssa seisominen ja maahanmeno ovat hauskaa, mutta kestoa ei ole vielä jatkettu. Luoksetulo alkaa olla pienellä käsiavulla perusasentoon jo ihan mukiinmenevä. Eiköhän me ensi kesänä päästä kokeisiinkin. Ruutuakin harjoittelimme ja sehän oli hauskaa, kun taas idea muistui mieleen eikä tarttenut juosta enää apuohjaajana toiminutta Viiviä moikkaamaan.

Huomenna onkin Springerspanielit ry:n agilitymestaruudet, joissa on kolme kasvattiani ykkösissä, mutta Raisa ei pääse puolustamaan neljää kertaa voittamaansa mestaruutta, kun sillä on antibioottikuuri syystä, että kyynärpäähän on ilmestynyt tulehtunut talirauhanen eli siis ihan vaan suomeksi jumalaton finni. Ei ole helppoa olla seitsemänvuotias.

Ei kommentteja: