perjantaina, helmikuuta 04, 2022

Onnea 3-vuotiaille O-pennuille!

Tänään meillä Stig täyttää pyöreitä vuosia ja O-pentue täyttää jo kolme vuotta :)

Onnea Ulle, Lalle, Niilo, Jawa, Osku, Lempi ja Nuoli! 

Kiitos taas omistajille kuvista :) 

 

Jawa (Jangas Old School) ja pikkuveli T-pentueesta


Osku (Jangas Out of Print)

Osku heräili synttäriaamuun

Nuoli vauhdissa


Nuoli eli Jangas Opportunity

Lempi eli Jangas Outlander ottaa rennosti synttärinään

Lalle eli Jangas One Man Band tuiskussa ja tuulessa

Makea kuva Lallesta (kuvaaja: Ursula Heinikoski)


Ulle eli Osmosis Jones


Kivoja virallisia terveystuloksia :)

 Tänään saapuivat viimeisetkin viralliset tulokset ja hyvältä näyttää kokonaisuudessaan :) 

Jangas Rämäpää Penny lonkat A, kyynärät 0 ja selkä LTV0 ja VA0 (eli kaikki priimaa) silmät: ok, lievä distiachis

Jangas Q-hun Kurkottaa lonkat B, kyynärät 0 ja LTV0 ja VA0, silmät ok

Jangas Q-nlilja lonkat C, kyynärät 0 ja LTV1 ja VA0, silmät ok

Jangas Q-luisa Ensi Lempi lonkat C, kyynärät 0 ja LTV0 ja VA0, silmät ok

Jangas Q-rankukka lonkat B ja kyynärät 0, silmät ok

  Kiitos kaikille ja 7.3 jatketaan terveystarkkeja nuorison kanssa, vielä taisi olla pari paikkaa vapaana :) 

Maanantaina oli nelijalkaisilla tyypeillä ihan taju kankaalla


keskiviikkona, helmikuuta 02, 2022

Nopea, nopeampi...

 Täytyy ensin hehkuttaa, että meillä oli niin hauskaa eilen Siirin agilitytreeneissä Pipin kanssa. Neiti on ihan innoissaan, keksittyy hienosti ja irtosi jo kovaa vauhtia esteille. Ihan mahtavaa! Nyt kun saataisiin jumit auki ja sen jälkeen vielä kepit (Sissi ja Pippi katkaisivat pihan kujakepeistä yhden kepin :( ja kontaktit kuntoon, niin alkaisi näyttää hyvältä :) Niin, ja tarttisis saada Pippi mitattua onko se medi vai pikkumaksi. Viimein alkaa tuntua, että ehkä me tänä vuonna voitaisiin uskaltaa kisaamaan...

  Kennelliitossa oli hurjan nopeata toimintaa, kun maanantai-iltana otetuista lonkka- ja kyynärnivelkuvista oli lausuttu jo ensimmäiset eli 

Jangas Rämäpää Penny lonkat A, kyynärät 0 (eli terveet :) 

Tämä oli niin suuri helpotus, koska Windy ontui syksyllä kennelyskästä toivuttuaan pahasti etuosaa ja eläinlääkäri oli kuvannut sen ja pelotteli, että kyynärissä taitaa olla suurta ongelmaa. Toivottavasti ontuminen johtui vain kolmen täydellisen lepoviikon jälkeen tapahtuneesta rasituksesta/revähdyksestä, mutta ainakin kyynärnivel oli ihan priimaa :) Sovittiin, että Windy treenaa keväällä lähinnä rallyä ja hieman yksittäisiä esteitä ja jos edelleen keväällä näyttää hyvältä, niin ulkokentillä pääsee jatkamaan kunnolla agilityharrastusta. Windyn kuusi sisarusta ovat osallistumassa 7.3 yhteistarkkiin.






maanantaina, tammikuuta 31, 2022

Terveystarkeissa

 Tänään oli jännä ilta Vetsoninssa Lotta Axelssonin tutkiessa kolmen sijoitusnartun ja kahden muun Q-pennun silmät, lonkat, kyynärät ja selät.Vielä odotetaan Kennelliitosta virallisia tuloksia, mutta tässä alustavat tulokset:

Jangas Q-rankukka eli "Kerttu" lonkat A, kyynärät 0, silmät ok

Jangas Q-nlilja eli "Minni" lonkat C, kyynärät 0 ja selkä LTV muutos, silmät ok

Jangas Q-luisa Ensi Lempi eli "Usva" lonkat C, kyynärät 0 ja selkä LTV muutos, silmät ok

Jangas Q-hun Kurkottaa eli "Mickey" lonkat B, kyynärät 0 ja selkä ok, silmät ok. 

Jangas Rämäpää Penny eli "Windy" lonkat A, kyynärät 0 ja selkä LTV muutos, silmät ok (distiachis)

Tulokset eivät olleet ihan priimaa, muttei mitään katastrofejakaan. Windyn kyynärätkin olivat ok :) 


Mickey haikailee tyttöjen perään. Kaikilla siskoilla on ollut joulu-tammikuun aikana juoksu.

Mickeyä nauruttaa

Kerttu on aikuistunut syksyn aikana.


Veli on hieman tunkeileva...

Minniä tylsistyttää

Usva meinaa, ettei se ainakaan nukahda, vaikka Windy on jo unten mailla...





Äiti ja tytär

 Netta eli Jangas Kate Reddy oli meillä viime viikon hoidossa tyttärensä Pipin seurana. Ja kyllä olikin kaksikolla hauskaa niiden leikkiessä hippaa, painiessa, vahdatessa puissa piileskeleviä pikkulintuja ja touhuillessa yhdessä. Sohvallekin kaksikko käpertyi lähekkäin, joskaan ei ihan kylki kylkeen. 

Viikonloppu kului lumenluontihommissa eikä sunnuntaiaamuna täältä olisi autolla päässyt poistumaan, vaikka olisi halunnut. Pippi ei päässyt kertaakaan lenkille koko viikonlopun aikana, mutta ulkoili silti vähintään kolme tuntia päivittäin. Sen verran paljon lunta tuprutti ja iso piha hoidetaan meillä vielä lumikolien voimin. Naapureilla onkin vähän isommat apuvälineet: kauhakuormain, pikkutraktori tai lumilinko. Vielä menee näinkin, mutta jossain vaiheessa tarttee miettiä vähän asiaa helpottavaa kalustoa varmaan tähänkin huusholliin. Mutta - ihanaa, että on lunta :) 


Netta ja Pippi ovat ihan samasta muotista

Heitä jo se pallo!


Leikitäänkö?


Pippi suosikkipaikallaan Netan tähystäessä

Eilen aamulla olikin lunta turputtanut hieman enemmän



sunnuntaina, tammikuuta 16, 2022

Flunssa on lusittu

 Mahtavaa! Huomenna pääsee töihin. Koronaflunssa tuli ja meni lievänä ja nyt on tukkoinen nenäkin jo ollutta ja mennyttä. Rokotukset tuntuvat toimivan, kun en meinannut edes tajuta tällaisen perusflunssan olevan koronaa... 

Olo oli koko ajan varsin pirteä eli sairastaessa tuli tehtyä useampi tilkkupeitto, yhdet villasukat, neulepaidan päättelyä, walesien vuosikirjojen 2020 ja 2021 narttujen tulosten  kirjoittaminen  jalostustoimikunnan raportti, kolme teams-kokousta, yksi etäluento, luettua aika monta kirjaa ja käveltyä hiljaiseen tahtiin lähipellolla kaukana muista kanssakulkijoista. Nyt kaipaa jo seuraakin! Pöppis on ollut vähällä touhulla ja aika rasittava, mutta onneksi taas arki koittaa. 

Sissi piti eilen koulua eläimilleen: 




sunnuntaina, tammikuuta 09, 2022

Tositoimissa jäljellä

 Miika oli päivittänyt kasvattien ryhmään jo joulukuussa, että Lyyli eli Jangas Kajsa Kavat oli päässyt tositoimiin peuran jäljille: 

"Tänään pääsi Lyyli tositoimiin jäljestämään. Eilen illalla löytymättä jääneen haavakon jäljet löydettiin aamulla ja äkkiä koiran haku ja perään. Useampi kilometri kuljettiin jälkien perässä ja verta oli pudonnut tasaiseen tahtiin. Lopulta edellä mennyt peura käveli passimiesten eteen ja saatiin se pois kitumasta. Ilman Lyyliä oltaisiin vieläkin etsimässä jälkiä." 

  Hyvää työtä Lyyli ja Miikka ja ainakin Windy-tytär seuraa hienosti mamman tassunjäljillä, kun ekasta MEJÄ-kokeesta tuli AVo1 huippupisteillä :) 






perjantaina, tammikuuta 07, 2022

Uusi vuosi

 Uutta Vuotta on kohta eletty jo viikko, vaikka ei tämä nyt ihan ruusuisesti alkanut. Stig altistui koronalle joulukuun vikalla viikolla ja sairastui lievään flunssaan uuden vuoden kunniaksi. Oma pankkikorttini meni umpeen vuoden vaihteessa ja uusi on kateissa - vaikka olen mielestäni etsinyt kaikki "hyvä tallet". 

Tiistaina treenattiin Metten ja Mickeyn sekä Janninan ja Usvan kanssa hallissa rally-tokoa ja uusimisia ja nuo ovat niin päteviä, että toivoisin saavani koirakot alokasluokkaan jo maaliskuun kisoihin :) Saman illan agilitytreenit Pipin kanssa menivät Siirin ohjauksessa tosi kivasti. Lyhyitä pätkiä, mutta miten innostunut, motivoitunut ja itsevarma pieni Pöppis olikaan :) Jäi tiistaista ihan kuningatarolo. 

Jotta ei voisi ihan leijailla, niin samana iltana alkoivat Sissin flunssaoireet ja seuraavana aamulla minulla, Sebastian on ollut vain hieman nuutunut. Sissi on jo terve, itsellä nousi kuume eilen illalla ja oli muutaman tunnin tosi kurja olo, muuten ihan pystyssä ja olen pihallakin ollut lyhyitä aikoja. Toisaalta onpahan aikaa istua koneella ja hoitaa yhdistyshommia, kun paljon muutakaan ei jaksa ja toipilaslapset saavat kerrankin luvan kanssa ylittää normaalin ruutuajan. 

Lunta on tulla tupruttanut siihen malliin, että puolikuntoisuudesta huolimatta on rehkitty ulkona lumitöissä, mutta onneksi lomalla on voinut tehdä pienissä erissä. Siinä kun alkuloma oltiin joka päivä luistinradalla tai pulkkamäessä, ollaan nyt oltu vain kotosalla. Mutta mikäs hätä tässä valmiissa maailmassa :) Ulkona on käsittämättömän kaunista, lapset voivat laskea mäkeä talon vieressä ja Pippi voi juosta pari päivää lähinnä omalla pihalla. 

Puppe (Suvimetsän Brad Pitti) ja poikansa Lalle (Jangas Onee Man Band) kuva: Ursula Heinikoski

Ruska (Jangas Tingeling) pääsi julukuussa Lappiin



perjantaina, joulukuuta 31, 2021

Vuosi lähestyy loppuaan

Vuosi 2021 alkaa olla taputeltu. Muutaman tunnin päästä vuosi vaihtuu seuraavaan. Tähän aikaan on tapana muistella kulunutta vuotta ja voin vain todeta tämänkin vuoden olleen loppujen lopuksi varsin onnistunut. 

Oma perhe ja koti kullan kallis. Stigin kanssa olemme hioituneet vuosien varrella varsin hyväksi tiimiksi ja lapset ovat mainioissa iässä (nyt jo 11- ja 6-vuotiaat). Jos toki näin on mielestäni aina. Työkaverini totesi aikanaan viisaasti: "Alla åldrar har sin charm" ja tämän voin huoletta allekirjoittaa. 

Korona on toki varjostanut vuotta, mutta omalta osaltani se ei ole aiheuttanut suurtaakaan huolta. Rokotusten jälkeen maskit ja visiirit lähinnä ärsyttävät ja syöhän se naista, jos päätä kivistää koko työpäivät virukselta suojautumisen takia, etenkin kun lukiessa omikronin tyypillisiä oireita rokotetuille toteaa, ettei liene suurta merkitystä tuleeko päänsärky ja kurkkukipu viruksen vai maskin/visiirin takia ;) Toisaalta tässäkin on kiitollisuuden paikka, onneksi on rokotukset ja viruksen evoluutiokin alkaa seurata normaalia maailmankulkua muuttuen hiljalleen helpommin tarttuvammaksi ja vaarattomammaksi. Joskus Marjukka nauroi, että maailma tuntuu turvalliselta, kun se on arvattava. Virukset käyttäytyvät suurilta osin samoin tavoin ja Tiina on aina myöhässä tai vähintään väärässä paikassa ;) 

  Agilityhallimme oli suljettu koko kevättalven aina huhtikuun loppuun saakka ja yhdistyksen sisäiset riidat johtivat koko hallituksen eroon. Toukokuussa lupauduin HSKH:n puheenjohtajaksi, vaikka kylmäsihän se päätä. Jotakuin kunnialla kait hommasta on suoriuduttu, kun olen ensi vuoden vielä jatkoajalla. 

Pakollisen treeni- ja kouluttamistauon aikana iski paremman puutteessa neuloosi, jonka ansiosta tein seitsemän villapaitaa suunnilleen yhtä monessa viikossa. Kesällä innostuimme Sissin kanssa tekemään Pikko Njuschin ohjeen mukaan tilkkupeittoja pennuille. Kirjojakin on luettu taas iso kasa niin lapsille kuin itsellekin. Opuksia on ollut laidasta laitaan Auschwitzhin tautuoijasta, Miten ollaa piittaamatta paskaakaan, Idiootit ympärilläni (jonka olin lukenut jo pitkälle pari vuotta sitten), Neiti Etsivistä ja Maija Poppasesta romanttiseen hömppään ja Keksijöiden kuninkaaseen. Niin - ja saatiinhan me firma uusimaan sähköt vanhalle puolelle, ettei tarvitse pelätä, että talo pärähtää palamaan aataminaikuisten (pikkuisen liioiteltu, tarkoitan oikeasti vuotta 1955) sähköviritysten takia. 

 Vapaaehtoistyötä on tullut tehtyä vuoden aikana muutenkin reippaasti: Marjukan (ja Hanna&Hennan) kanssa Springeri-lehden teko on aina yhtä inspiroivaa, vaikka arvostaisin jos inspiraatio iskisi hieman aeimmin ennen deadlinea. MH-luonnekuvaus saatiin vuoden tauon jälkeen järjestettyä ja jalostustoimikunnassakin on perusasiat hoidettu. Kenttätalkoita Ojangossa tuli ahkeroitua parikymmentä tuntia, viimeksi eilen oltiin koko perheen voimin siirtämässä esteitä sisälle lumesta (joka yllätti?). Nyt on lumitöiden ja talkoilun jälkeen kaikki lihakset hellinä, mutta nukuinpa aamulla yhdeksään saakka, mitä ei tapahdu montaakaan kertaa vuodessa - etenkään kun menin nukkumaan normaalisti kymmenen-yhdentoista maissa. 

Olen saanut kasvatteja äärettömän kivoihin koteihin ja tämän vuoden moninaiset naurut olen saanut kiitos kasvattien ja niiden omistajien. Q-kkelit ja Riiviöt ovat ihan oma lukunsa, mutta kyllä monesti on on ollut hauskaa S- ja T-pentueiden sekä vanhempien kasvattien ansioista. Olen saanut onnekseni kouluttaa ja treffailla pentuja pihalla viikoittain, joten tunnen itseni todella onnekkaaksi saadessani seurata noiden hassujen kasvattamieni nelijalkaisten taivalta pennusta vanhukseksi. 

Vaikka koronan takia moni asia on peruttu, on kuitenkin paljon tullut kivoja tuloksia vuoden aikana. 

Pipin kanssa selvitimme hypokoirien käyttätymistesti (HKT) ja saimme liivit, joiden kanssa pitäisi vaan nyt ryhdistäytyä treenaamaan, kun saatiin uusia hypolappuja pakkaseen. Uskaltauduimme myös ensimmäisiin koiratanssikisohin, jotka menivät varsin kivasti - tästä on hyvä jatkaa! Synttärilahjaksi pari päivää sitten sain Stigiltä uuden matkalaukun edellisen hajonneen korin tilalle... Saimme myös kokeilla itselleni käytännössä ihan uutta lajia eli vepeä. Pippi on opettanut minulle monta asiaa ja olen saanut todeta, että olen vain luullut osaavani jotenkin kouluttaa koiria ;) 

Taippareissa kävi monta pätevää kasvattia. Q-kkeliporukasta kaikki yhtä lukuunottamatta osallistuivat ja niistä vain Camoulla hyväksytty tulos jäi vaikean rannan päähän. Seitsemän selvitti kokeen ensi yrittämällä: J. Q-hun Kurkottaa, Q-lemma Komia, Q-ppa Punaisena, Q-makoira, Q-luisa Ensi Lempi, Q-nlilja ja Q-rankukka. Myös Jangas Pygmalion selvitti taipparin ensi yrittämällä. 

Mejässä Windy eli Jangas Rämäpää Penny teki huiman debyytin saaden Avo1-tuloksen 48 pisteellä! 

Rally-tokossa J. Legend of Zelda palkittiin hyväksytyllä tuloksella alokasluokassa. 

Agilityssä N-pentueen emä Doniol High Five to Jangas eli Femma nousi Kirsin kanssa pikkumaksien 2-luokkaan. 

MH-luonnekuvauksen suorittivat J. Pomperipossa i Monismanien, J. Pygmalion, J. New Tricks, J. Never Worry, J. Nonesuch ja J. Old School. 

Näyttelyissä Iines eli J. Legend of Zelda ja poikansa Laki eli J. Q-lemma Komia palkittiin vara-SERTillä ja siskot Usva (J. Q-luisa Ensi Lempi) ja Minni (J. Q-nlilja) palkittiin ERIllä. R-pentueesta J. Rapunzel ja J. Raya and the Dragon olivat ROP-pentuja, J. Risto Reipas VSP-pentu ja myös siskot J. Rämäpää Penny ja J. Rivo-Riitta palkittiin KP:llä. 

R-pennuista neljä ehti myös SmartDog-pentutestiin. 

Nuoriso-osasto on käynyt epävirallisissa kisoissa, joissa Minni, Mickey ja Molly ovat pärjänneet hienosti. Tällä menolla meillä on paljon uusia walesikisaajia niin agilityssä kuin rally-tokossakin :) 

Ei vuosi tietystikään ole ollut vain aurinkopaistetta ja elämään kuuluvat valitettavasti myös vastoinkäymiset kuten Windyn etujalan ontuminen (kyynärnivelessä vikaa, virallinen tulos saataneen helmikuussa). Vuoden aikana oli aika hyväsellä rakastetut lähes 15-vuotias Paavo (J. Dirty Harry), 12-vuotias Tara (J. Enni-Menni), 10-vuotiaat Piko (J. Field Fennel) ja Nelli (J. Fleur-de-Lis),  9-vuotiaat Ronja (J. Hissun Kissun) ja Heta (J. Heikun Keikun) sekä vasta 6-vuotias Messi (J. Jack-A-Dandy). Onneksi nämä punavalkoiset saivat elää hyvän elämän rakastettuina perheenjäseninä. 

Pentuiloakin vuoteen mahtui, kun tammikuu temmellettiin R-pentueen kanssa, maalis-huhtikuussa kävimme moikkaamassa viikoittain S-pentuetta Tuusulassa ja heinäkuun viime päivinä päivänvalon suljettujen luomiensa läpi näki T-pentue. Olisin toivonut Nemolle pentuja joulukuun alkuun, mutta onneksi meillä on Stig (toisinaan myös  järjen ääni), joka oli sitä mieltä, että neljä pentuetta vuoden sisällä oikeuttaa pidempään pentutaukoon. Tämä oli hyvä ratkaisu ja nyt odotetaan entistä suuremmalla innolla seuraavaa pentuetta loppukesään/syksyyn, kun toivottavasti saan lainata Pipin siskoa Hallaa (Jangas Pomperipossa i Monismanien) jalostukseen :) 

Tulkoon uusi vuosi uusine hauskuuksineen, haasteineen, paskoine päivineen, iloineen ja karvoineen kaikkineen :) Onnea itse kullekin seuraavaan vuoteen!


sunnuntaina, joulukuuta 26, 2021

Leppoisaa tapaninpäivää

 Tänään pääsimme Pipin kanssa treenaamaan koiratanssia siskoni ohjauksessa TamSK:in hallille ja oli oikein hyvän mielen treenit. Pippi sai aluksi haistella mielin määrin, kunnes rentoutui ja teki aivan esimerkillisesti hommia :) 

Tässä vielä kasvattien ihania joulukuvia, kiitos kaikille! 

Toffe joulupukin apulaisena



Nala (Jangas Raya and the Dragon)

Riitta (Jangas Rivo-Riitta)


Minni (Jangas Q-nlilja)

Dinjo (Jangas Rapa-Ripa)


Lili (Jangas Nitty-Gritty)


hania joulukuvia,  kiitos kaikille! 


perjantaina, joulukuuta 24, 2021

Hyvän joulun toivotus!

 Toivotamme oikein onnellista,  tunnelmallista ja iloista joulua! Aaton aattoa vietettiin vielä agilitytreeneissä, tosin hieman pienemmällä porukalla :)