Paavo ja Elvis ovat tämän viikon Reetan kanssa nuorisoleirillä ja siellä Paavo on kuulemma hienosti jäljestänyt niin kanin laahausjälkeä kuin verijälkeäkin. Eikä uiminenkaan ja nouto vedestä ole tuottanut mitään ongelmia edes hankalasta rannasta.
Lähdimme eilen Oittaalle Espooseen myös siskolikkojen kanssa reenaamaan ja Paavoa tapaamaan. Niina veteli puppea pitkin pusikoita ja Raisa oli ekassa risukossa sitä mieltä, ettei homma ole yhtään kivaa. Sen jälkeen Tico ja Manteli selvittivät jälkensä nopeasti ja tarkasti. Lopuksi otin Raisan kanssa vielä toisen lyhyen laahausjäljen ja nyt se menikin varmasti, vauhdikkaasti ja jälkitarkasti. Luoja yksin tietää, mitä senkin tättähäärän päässä aina liikkuu. Nauroimme, että Raisu halusi vaan jäljestää kahteen otteeseen. Peuran sorkkaakin Raiku kantoi innokkaasti ja ottipa limaisen pupunkin suuhunsa. Kaikkea kun pitäisi pienen walesin kantaa.
Rannalle lähtiessämme tyttötrio yllätti taas positiivisesti. Nuotopukki veteen, walesi loikalla perään ja pukki rannalle. Näin ainakin Katin, Ticon ja Raisan kanssa. Manteli toisti samaa kaavaa muuten, mutta eka kerralla se haroi pukkia tassulla suun avaamisen sijaan. Niinpä harjoittelimme pari kertaa Ticon vesilelun noutamista eikä sen jälkeen riistapukkikaan tuottanut hankaluuksia. Kaikkien neljän kakaran onkin siis tarkoitus osallistua taipumuskokeeseen syksyllä.
Paavo on menossa näyttelyyn ja niinpä sitten trimmasimme sen vielä leirillä iltapuhteiksemme. Siitä on kasvanut oikein komea nuori mies. Manteli joutuikin tänään saksien kynsiin viikonlopun näyttelyn takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti