Fanny ROP-pentu :)

Fanny eli Jangas Field Poppy osallistui tänään toiseen pentunäyttelyynsä Tuurissa, jossa rodun tuomaroi Matti Luoso. Fanny on sijoituskoira ja emäntä Päivi Toivola esitti Fannyn hienosti: neiti palkittiin KP:lla ja oli ROP-pentu!! Onneksi olkoon Fanny ja Päivi :)

Tässä vielä Fannyn hieno arvostelu:
"Hyvän tyyppinen ja hyvin kehittynyt narttupentu. Hyvä pää. Oikea purenta. Ilme saisi olla parempi. Sopiva kaulan pituus. Sopiva luusto. Eturinta ja runko saavat vielä kehittyä. Sopivat kulmaukset. Liikkuu hyvin. Mukava käytös."

Raisasta Rus Mva

Raisa aka Jangas Duck Soup pääsi Viipurin reissuun Toivosen Lauran ja Rommi-walesin (McTwister's Red Onion) kanssa. Reissu ei ollut suinkaan turha, sillä Raisa oli VSP, palkittiin SERTillä ja neitokaisesta tuli näin Fi&Ee&Rus Mva!! Rommi oli ROP ja lopulta RYP-3, sai urosten SERTin ja nyt Rommia voi aiempien valionarvojen (CIB Fin&Lv&Lt&Ee Mva) lisäksi tituleerata myös Rus Mva:ksi. Suuret kiitokset Lauralle Raisan mukaan ottamisesta :)

Raisalle TOKOsta VOI2 ja luokkavoitto :)

Eilen olimme Lempäälässä Tampereen seudun koirakerhon järjestämässä tottelevaisuuskokeessa Raisan kanssa. Tuomarina kokeessa toimi Jari Salokanto. Tuloksena oli 238 pistettä, toinen palkinotsija ja Raisa oli voittajaluokan viidestä koirasta paras tällä tuloksella :) Tällä kertaa emäntä hoiti osuutensa kunnialla, Raisa oli hyvässä vireessä eikä mitään liikettä nollattu! Tässä osasuoritusten pisteet ja kommentit:

Paikalla makaaminen: 9
Ilmeisesti ihan pientä rauhattomuutta, siskoni ei ainakaan huomauttanut mistään selvästi näkyvästä.

Seuraaminen taluttimetta: 9
Hieman välimatkaa pieneltä osin, käännökset vasemmalle tuntuivat taas hieman tahmeilta.

Istuminen seuraamisen yhteydessä: 8
Hieman hidas istuminen (ei mitään uutta auringon alla)

Luoksetulo: 7,5
Hyvä vauhti ensimmäisen pysähdykseen asti, napakat pysähdykset, mutta seisomisen jälkeen ravissa seuraavat pysähdykset. Täytyy jatkaa harjoituksia.

Ruutu: 7
Kaksoiskäsky maahanmenoon ja pientä paikan etsimistä, hieno ruutuun juokseminen, pysyi hienosti paikalla ja tuli laukaten vierelle seuraamaan.

Hyppynouto: 7
Hyppäsi aavistuksen kapulan päälle, epäröi pienen hetken tarttumista ja ravaten takaisin. Lisää tarttumistreeniä ja vauhtia tuomiseen. Mitäs olen itse mennyt aikanaan kieltämään noista laippoihin tarttumisesta sen sata kertaa... tyhmä, tyhmä emäntä!

Metalliesineen noutaminen: 5
Meni ihan hyvää vauhtia kapulalle ja tarttui, mutta irrotti kun kehua ei tullutkaan. Tarttuminen vasta toisella käskyllä ihmettelyn ja mietinnän jälkeen, luoksetulo ravaten. Jatketaan tarttumisharjoituksia, mutta parempaan suuntaan ollaan taas menossa.

Tunnistusnouto: 6,5
Tarkka tutkiminen ja heti suuhun oikea, matkat ravaten reippati ja lopussa pientä mälväystä/asennon korjausta suussa.

Kauko-ohjaus: 6,5
Maahanmeno perusasennosta hieman hidas, kaksoiskäsky ekaan istumiseen, eteni noin 5 cm. Hyvällä ilmeellä ja mielestäni varsin tarkasti, vaikka liikkeenohjaaja menikin sekaisin kesken ja yhdestä odotusajasta tuli tosi pitkä tuomarin kanssa keskustelua odotellessamme...

Kokonaisvaikutus: 8
Raisa oli hyvässä vireessä, muttei säntäillyt :)

Olin tosi tyytyväinen. Pisteitä putosi niistä asioista, joita olen tiennytkin, että meidän pitää viilata, mutta kokonaisuus on paketissa ja me ihan oikeasti osataan jo voivoi-luokan asiat :) Olemme ehtineet treenata tämän vuoden puolella vasta toukokuun ajan kunnolla ja tulos oli näin hyvä.

E-pentue MH-luonnekuvauksessa

Viime viikonloppuna järjestettiin Springerspanielit ry:n MH-luonnekuvaus, johon osallistui peräti 8 koiraa E-pentueen yhdeksästä walesilaisesta. Hienoa!! Vain Hani on siis enää luonnekuvaamatta. Lotten kuvaus jouduttiin keskeyttämään haalarilla, kun neidin mielestä se oli ihan hirveä. Valitettavasti Sannan perheineen oli reissussa eikä kasvattajatätistä ollut tarpeeksi tukea neidille. Muiden tulokset olivat ihan kivat, tosin Raisaan ja sen sisaruksiin verrattuna pennut olivat tulleet enemmän isäänsä pienemmän sosiaalisuuden suhteen (joka näkyi myös suurempina reaktiona haalareilla ja aaveissa) eivätkä ne olleet yhtä leikkisiä kuin äitinsä. Pienempi leikkisyys oli selvästi nähtävissä jo pentutesteissä alle luovutusikäisenä. Sakke puolestaan piti perinnettä yllä kolmannessa polvessa ollen niin kiinnostunut räminälaitteesta, että se kipesi laitteen päälle sitä katsomaan... Saman ovat tehneet myös Veikka-vaari ja Remu-eno.  Laittelen tulokset kotisivuillekin pikapuoliin, mikäli tietokoneeni suostuu armollisesti toimimaan. Se kun on reistaillut enemmän ja vähemmän viime aikoina.

Viikonloppu oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen taas kerran :) Sydämellinen kiitos kaikille osallistuneille!

Ahkeraa treenaamista piitkästä aikaa :)

Talvi ja kevät on mennyt ensin pienen ihmislapsen kanssa elon totutteluun ja toipumiseen (juu raskausaika oli helppo, synnytys oli helppo ja olin hyvässä kunnossa, mutta kyllä se silti oman veronsa vaati), lumet peittivät vaippaansa kaikki kentät, lumien sulaessa kovaa vauhtia istuin päivät tietokoneella springeriyhdistyksen asioita hoitamassa, mutta nyt kevät tulee ja olemme jatkaneet treenaamista tehokkaasti. Olen alkanut pitkästä aikaa pitää treenipäiväkirjaakin. Tosin itseni tuntien se vihko häviää ennemmin tai myöhemmin, joten päivittelenpä tänne ne tärkeimmät asiat. 

Tiistaina oli Ojangossa epikset, joissa oli ryhmillämme talkoovuoro. Minä pääsin (lue jouduin) mikin varteen kuuluttamaan, mutta onneksi Sanna oli tukena ja turvana kanssani. Torstaina käytiin Ojangossa päivällä Hertan, Riina ja Raisan kanssa ja perjantaina Sannan, Waden ja Lotten seurassa, nähtiin vieläpä Janni, Mari ja Kaspianinkin (Jangas Foxglove). Lotte jäikin meille nyt hoitoon viikoksi, kun minun pitäisi viedä se ensi viikonloppuna MH-luonnekuvaukseen Sannan, Samin ja pikkumiehen ollessa juuri silloin reissun päällä.

Tänään oltiin Korrien TOKO-kurssilla Riitan opissa Ojangossa koko päivä. Pikku-Sebastian nukkuu päivällä pitkät päiväunet ja antaa äidilleen kiltisti lakisääteistä harrastusaikaa. Lisäksi Raisa on joutunut taas pitkästä aikaa ulkoruokintaan Remu-veljen innoittamana, Raisa kiittää veljeä ;)

Mitäs on tehty agilityn suhteen? Raisan (Jangas Duck Soup) kanssa on taas kerrattu kontakteja ja lisätty itsenäisyyttä, vaikka keinun kanssa tarvitsee taas harjoitella namikipolla niin, että neiti tekee kontaktit loppuun saakka minun ollessani kaukana sivulla tai takana. Keppejä on treenattu myös ja neiti tekee ne itsenäisesti jopa niin, että kävelen sitä vastaan ja lopussa olen siis keppien toisessa päässä selkä koiraan päin. Myös sivuetäisyyttä on ihan säännönmukaisesti lisätty niin, että väliin voi jäädä useampi metri ja esimerkiksi putki. Lisäksi otettiin kertausta takaakiertojen suhteen. Hertta (Jangas Forget-Me-Not) on aivan ihanan kontaktinhakuinen ja hyvin keskittyvä Nupun sulopullero, joka on minulla sijoituksessa. Torstaina katsottiin yksittäisten esteiden suorittamista ja nyt on tarkoitus lisätä varmuutta ja itsenäisyyttä - ihan koko ajan ei tarvitse katsoa silmiin! Hertalla alkoi jo ensimmäinen juoksu, mutta josko sen sijaan tokoiltaisiin ensi viikolla, kun tulee taukoa agilitystä, jos Riinalla on aikaa :) TOKOon neidillä olisi selkeästi taipumuksia. Sijoituksessa oleva Lotte (Jangas Elin Kelin Klot) puolestaan treenasi vinokepeillä itsenäisiä pujottelun sisäänmenoja ja kuuden kepin pujottelua ja se sujuikin varsin hyvin kummaltakin puolelta esteiden ollessa suorassa linjassa pujottelun päissä. Tänään harjoiteltiin kahtatoista suoraa keppiä ja se menikin varsin hyvin. Käsi tarvitsi olla tukena (suorana sivulla, ei liikkeessä) ja vauhti maltillinen, mutta kyllä ne kepit alkavat olla aikas valmiit. Lisäksi Sanna ja Lotte harjoittelivat takaakiertoja, jotka alkoivat sujua heti kun Sannan hylkäsi tavan, jolla ehtii ohjata Wadea, mutta Lotte on jo metrien päässä siinä vaiheessa... Myös A:n ja keinun kontaktia vaihvistettiin vauhdista. lotte on hurjasti aikuistunut ja pysyy hienosti kontaktissa. Siitä on tulossa erittäin pätevä liitäjä. Sanna on harjoitellut paikallaolotkin hyvää malliin :) Tokoiluakin on jatkettu Lottiksen kanssa: seuraamista, luoksetuloa, paikallaoloa, liikkeestä seisomista, hyppyä ja maahanmenoa. Lotte on varsin pätevä ja alkaa keskittyä varsin hyvin tokoiluun. Tyttö rakastaa leikkimistä äitinsä tavoin.

Sitten siihen Raisan tokoiluun, voittajaluokan 1-tulos on nyt kesän tavoitteena ja sitten syksyllä EVL:n. Saas nähdä täyttyykö tavoitteet. Ainakin Raisu on kovasti talven tauon aikana aikuistunut ja rauhoittunut, vaikka suoritukset hoidetaan edelleen vauhdilla. Totesimme tänään Riitan kanssa, että Raisa muistaa tauosta (tai tauoista) huolimatta liikkeet kokonaisuuksina, mutta juuri ne yksityiskohdat kaipaavat nyt hiomista.

Paikalla makaaminen:

Tänään onnistui ryhmässä paikallamakuu 6 koiran kanssa rivissä hienosti, aika oli noin 2-3 minuuttia ja ohjaajat piilossa. Riitta häiriköi koiria EVL:n tyyliin. Raisa oli rauhallinen ja totteli käskyt asiallisesti, vaikka ne suoritettiin EVL:n tyyliin yksitellen maahan käskien ja yksitellen perusasentoon istuen suorituksen päätteeksi. Lisää treeniä, vaikka oikein hyvältä näyttää taas. 

Seuraaminen:

On mielestäni varsin hyvän näköistä, vaikka välillä perusasennot kokeessa hieman leviävät, joskus kontakti herpaantuu pieneksi hetkeksi tai sitten sekoan sukissani. Eritoten täytyisi harjoitella liikkeenohjaajan kanssa niin, että joudun kuuntelemaan ohjeita, miettimään oikeata ja vasenta sekä askeleita. Se on se suurin este kokeissa yli 8 pisteen tulokseen. Itse alan pohtia pienessä päässäni, että kumpikohan nyt mahtoi olla vasen ja meninköhän jo kaksi vai kolme askelta... liikkeistä tulee epävarmoja ja se näkyy tietysti heti myös Raisan liikkumisessa.

Liikkeestä istuminen:

Ylipäätään ihan hyvin, mutta istumiset saisivat olla hieman nopeampia. Talvella oli ilmeisesti joku jumi selässä, koska kaikki istumiset olivat tuskaisen hitaita. 

Luoksetulo:

Raisa on olevinaan niin kovin pätevä, että osaa koko liikkeen ulkoa kuin omat varpaansa. Se siis saattaa laukata pysähtyäkseen sitten ilman käskyä napakkaan seisomiseen. Ja maahanmenoon. Eli nyt paljon läpijuoksuja niin, että palkkaan jo laukalla liikkeelle lähdöstä. Ei palkkaa noista omista hidasteluista tai pysähdyksistä. Pysähtymisharjoituksia taas tolppaa kiertämällä. 

Ruutu:

Tänään huomattiin, että tarvitaan paljon harjoituksia kentällä, jossa on muita merkkejä, kapuloita ja muuta sälää. Tunnarikapulat meinaan voittivat ruudun tänään ollessaan matkalla ruutuun mennessä. Oikeaa paikkaa ruudussa tulee nyt vahvistaa täsmäharjoituksissa lyhyeltä matkalta hiljalleen taas matkaa lisäten. Annan edelleen Raisan korjata itsensä oikeaan kohtaan ilman ylimääräisiä käskyjä. Lisäksi välillä näyttöruutuja ja välillä voi palkita ruudusta käteen repimään lelua Hannan ohjeiden mukaan. Koematkalta ongelmanani on nähdä, onko Raisa hyvin ruudussa. Nyt treeneissä menen Raisan perässä sitä palkkaamaan lähemmäs, kunnes alan itsekin pikkuhiljaa hahmottaa sen sijoittumista ruutuun. Lisäksi pidennän taas aikaa, joka täytyy seisoa paikallaan ruudussa ennen palkkaa. Sinänsä ruutu löytyy hyvin, sinne laukataan ja Raisa tekee töitä etsiäkseen oikeata paikkaa ruudun sisällä. Paikallaoloja ruudussa täytyy huomattavasti vahvistaa (etenkin liikkurin kanssa), koska pätevä pikku-spanieli tietää täsmälleen, missä kohtaa kutsutaan luokse seuraamaan. Miksi siis odottaa käskyä? Alkaa tuntua, että Raisan voi kohta lähettää kehään ihan yksikseen. Toinen kun osaa ihan omatoimisesti jo liikkeet ilman käskyn käskyä ;)

Esineeseen tarttuminen ja noutoesineiden pitäminen:

Noutokapulaan tarttumista vahvistetaan taas palkkaamalla lelulla heti tarttumisesta. Tätä aluksi lentävän esineen kanssa, sitten lähellä paikallaan olevan esineen kanssa ja lopuksi pitkältä matkalta paikallaan olevan esineen kanssa. Nämä ongelmat ovat itse aiheutettuja, kun kielsin neitiä tarttumasta laippoihin (tyhmä, tyhmä minä!!), sen siitä saa kun treenaa vain itsekseen pitkiä aikoja. Koirahan rakastaa kaiken kantamista noin niinkuin muuten. Sain siitä ihan turhaan epävarman kieltämisellä. Lisäksi harjoitellaan lähinnä kotosalla tunnarikapulan pitämistä pureskelematta ja puisen noutokapulan suussa pitämistä ja perusasentoon tuomista pureskelematta. Syksyllä aloitettua pylvääm kietämistä kapula suussa jatketaan edelleen.

hyppynouto:
Perusnouto menee ihan hyvin, palautus voisi olla nopeampi. Vielä on harjoiteltavaa vinoissa heitoissa (yleensä Raisa onnistuu suorittamaan silti liikkeen oikein), edellä mainitussa nopeassa tarttumisessa ja palautuksen vauhdissa. Ja täytyy edelleen olla tyytyväinen ettei se varasta ja palkita myös pysymisestä toisinaan.


metalliesineen nouto:
Vauhti takaisin tulessa ja nopea tarttuminen työn alla. Itse metalli on usein helpompi kuin puinen kapula, en ole meinaan koskaan kieltänyt metalliin tarttumisesta ja sitä on kannettu jo pentulaatikossa :)


tunnistusnouto:
Aloitettiin taas keväällä muutaman kerran piilottamalla kapulaa ruohon alle, sitten puhtaiden kapuloiden kasaan ruohon alle ja tänään Raisa selvitti ongelmitta liikkurin kanssa koemaisen noudon. Tosin luovutuksen otan vain kehuen namikäteen, ei oteta mitään riskejä pureskelun kanssa tässä vaiheessa, vaan harjoitellaan sitä ihan erikseen. Lisäksi pitäisi harjoitella enemmän liikkureiden kanssa ja vähemmän hajustetulla kapulalla. Nyt olen käyttänyt yhtä ja samaa taskussa ollutta kapulaa. 


kauko-ohjaus:
Raisa tekee varsin innokkaasti ja tekniikka aika hyvin hallussa, mutta (niin se kuuluisa mutta) nyt muutetaan tekniikkaa hieman niin, että seisomisesta istuminen tapahtuisikin aavistuksen etujalkoja peruuttaen. 


Lisäksi EVL:n ohjattua noutoa on harjoiteltu seuraavasti:
Olen ohjannut Raisan merkille käden kanssa ja yllättäen se onkin oppinut juoksemaan oikeaoppisesti merkille ja menee sinne jo noin 5 metrin päästä. Aika näppärää, kun osaaminen tuli minulle ihan yllätyksenä. Suunnat ovat hyvin hallussa. Nyt pitäisi vahvistaa merkkiä erikseen ja liikkeen yhteydessä sekä kapuloiden hakemista niin, että laitetaan yhden tai kahden kapulan sijasta kaikki kolme kentälle. Hyvin tehty pohjatyö tuntuu olevan neidillä hyvin muistissa. Merkiltä ruutuun lähetyksiä on tarkoitus myös jatkaa. 


EVL:n paikalla istumista tehtiin myös tänään:
en mennyt piiloon, mutta aika oli se kaksi minuuttia koko porukan ollessa rivissä. Raisa pysyi hyvin istumassa ihan kalkkiviivoille asti, mutta liukui makaamaan ohjaajien palatessa jo rivin luo... Lisää treeniä ja myös piilotreeniä tämän liikkeen suhteen.

Remulle TOKOsta ALO3-tulos

Remu eli Jangas Direct Action ja Kaisa Majanen tokoilivat lauantaina 7.5 kokeessa pitkästä aikaa ja tuloksena oli ihan hyvä kolmostulos 139 pisteen kera. Muut liikkeet olivat menneet hienosti, mutta viimeisenä tehdyt liikkeestä seisominen ja hyppy menivät valitettavasti nollille. Tuomarina Lempäälässä toimi Ilkka Stén. Tästä on hyvä jatkaa uusiin koitoksiin nyt, kun paikallaolo sujuu kympin arvoisesti :) Remun blogista voi lukea tarkemman koekertomuksen.

Taippari- ja metsästystreenit aurinkoisessa kevätsäässä :)

Eilen vietettiin pitkä päivä Espoossa nauttien keväauringosta ja mukavasta seurasta. Ihan ensimmäiseksi suuren suuri kiitos meitin "puuha-peteille" Paulille, Niinalle, Lauralle, Viiville, Jannille ja tiskaaja-Tiinalle! Sebastian kiittää saamistaan lakanoista, lampusta yms Remon perhettä ;) Toivottavasti saan Jannilta jossain vaiheessa kuvia, kun oma kamera vietti taas latuaikaa laukun pohjalla, kuten niin monesti ennenkin.

Odotellessa voi nauttia auringosta majalla

Päivä aloitettiin jakamalla porukka kahteen ryhmään. Osa lähti ensin laahausjäljelle Niina ja minun mukaani ja toinen porukka hakuharjoitukseen Paulin kanssa. Välissä ruokailtiin nakkikeitolla ja pannarilla. Ruokailun jälkeen F-pentueen naperot pääsivät  Laura- ja Viivi-vampyyrien käsiin, kun niistä otettiin verinäytteet Hannes Lohen geenitutkimusta varten. Iltapäivällä vaihdettiin ryhmät toistapäin Niinan ja Jannin vetäessä läpi loput jäljestykset.  Päivän lopuksi käytiin vielä uimareissulla Sorlammilla. Päivän mittaan nähtiin monia todella hienoja jäljestyksiä, täytynee järjestää seuraavaksi MEJÄ-treenit... Haussa oli kuulemma suuria eroja, mutta kukaan ei pelännyt ampumista ja eritoten Fannylla ja Remolla oli kuulemma tosi hieno haku :)

Oli kiva nähdä niin paljon nuoria kasvatteja samalla kertaa, kiitos että jaksoitte tulla! Toivottavasti kaikki osallistuvat myös taipumuskokeisiin kesällä/syksyllä!

Jangas Fir Tree "Remo" 8 kk

Mukana olivat: Nuppu (Jangas Dolce Vita), Pauli, Riikka, Silja ja Joonatan, Niina, Tiina ja Janni, omat koiramme Kati ja Raisa, minä, Stig ja Sebastian, Ella (Jangas Elli-Velli), Tiina ja Teemu, Dante (Jangas Even-Stevens) ja Viivi, Pipsa (Jangas Easy-Peasy) ja Mika, Fanny (Jangas Field Poppy), Janne, Päivi, Samuel ja Sara, Hertta (Jangas Forget-Me-Not) ja Riina, Ada (Jangas Flower-Power), Johanna, Jouni, Ida ja Kia, Kamu (Jangas Four-leaf Clover), Roosa, Marko ja Anna-Maria, Remo (Jangas Fir Tree), Kari, Marjatta ja Sakari sekä Piko (Jangas Field Fennel), Remu (McTwister's Red Remus) ja Jaana. Kiitos vielä kaikille mukavasta päivästä!

Tulevia taipumuskokeita ilmoittautumisohjeineen:
http://www.spanieliliitto.fi/tapahtumat/taipumuskokeet.htm 


Kokeet täyttyvät monesti nopeasti, joten kannattaa ilmoittautua pikapuoliin. Ja mieluiten niin, että ehtii vielä tarvittaessa ilmoittauttua syksyllä toiseen, jos ei jostain syystä eka kerralla menekään taippari läpi ;)


2.6. Laitila (Sakke, Wilma)
18.6 Kovjoki (Fanny)
13.7 Kouvola (Tara, Hertta)
23.7 Loppi (cockerspanielit etusijalla, pääsy voi olla hankalaa)
24.7 Kokemäki Springeripäivät (Piko, Remo, Aksu)
13.8 Oitti (Ella, Pipsa, Essi, Dante, Hani, Ada, Kamu, Kaspian)

13.8 Petäjävesi (Nelli)

20.8 Kouvola

24.8 Marttila

24.8 Heinola

27.8 Turun ymp

27.8 Renko

28.8 Kouvola

28.8 Espoo

10.9 Sastamala

Dante ja Viivi nousivat agilityssa Maxi-2 luokkaan!!

Dante eli Jangas Even-Stevens  ja Viivi Koivunen saivat tänä iltana kolmannen nollatuloksensa Maxi-1 luokasta ja näin ollen heidät nähdään seuraavan kerran kakkosluokassa. Agilityradan Vantaalla kisatuissa iltakisoissa tuomaroi Esa Muotka ja aika riitti nollatulokseen, vaikka kontakteille Dante pysähtyi käskystä asiallisesti ja keinun ja puomin suoritukset olivat muutenkin tavan omaisempaa hitaammat. Onneksi kyseessä on muuten sukkela koirakko ;) Lämpimät onnittelut ekasta SERTistä hyvin ylpeältä kasvattajatädiltä :D

Lauantain taipparitreenit lähestyvät

Tervetuloa Jangas-kasvattien taipumuskoe- ja metsästyskoulutukseen

lauantaina 7.5.2011

Paikkana on Suur-Helsingin spanielikerhon maja Espoon Oittaalla. Osoite on Aurinkoniityntie 10, Espoo. Seuratkaa Oittaan leirintäalueen kylttejä Kehä 3:lta ja leirintäalueen ohi ajettuanne Aurinkoniityntie on toinen risteys vasemmalle. Aurinkoniityntiellä ajaessa tien vasemmalla puolella on kyltti majalle, joka löytyy pienen hiekkatien päästä. Seuraavasta linkistä löytyy kartta majalle: http://www.kolumbus.fi/anitta.lindblom/shsk/kartta.htm

Kouluttamassa ovat Nupun isäntä Pauli Sarsama, Veikka-vaarin emäntä Niina Lindqvist ja kasvattajatäti Tiina Janka. 

Majalle voi saapua aamusella 9.30 jälkeen, paikalle voi hyvin saapua tuntia myöhemminkin. Iltapäivästä lopetellaan neljän viiden aikaan.

Ruokana on nakkikeittoa ja pannaria hillolla (myös laktoositon ja gluteeniton vaihtoehto). 

Jaetaan koirakot treeneissä kahteen ryhmään, jotta ei tarvitse odotella kovin paljoa. 

Ryhmä A (Kamu, Kaspian, Piko, Hertta)	Ryhmä B (Ella, Dante, Remo, Fanny)
klo 10-11.30 jäljestys (Tiina&Niina)	klo 10-11 sosiaalisuus, noutaminen ja laukauksesta pysähtyminen & laukaukseen totuttaminen (Pauli)
klo 11.30-12.30 sosiaalisuus, noutaminen ja laukaukseen totuttaminen (Tiina & Niina)	klo 11-12.30 haku (Pauli)
12.30-13.30 Ruokailu & teoria	12.30-13.30 Ruokailu & teoria
13.30-15 haku (Pauli) 14-15 verinäytteenotto Hannes Lohen tutkimusta varten (Laura ottaa F-pentueen koirista)	13.30-15 jäljestys (Niina & Tiina) 14-15 verinäytteenotto Hannes Lohen tutkimusta varten (Laura ottaa F-pentueen koirista)
15-16.30 uintireissu Sorlammille	15-16.30 uintireissu Sorlammille

Juoksuaikaiset (Ada, Pipsa) voivat saapua majalle kahden maissa, niin ne pääsevät poikien suoriuduttua tehtävistään jäljelle ja harjoittelemaan hakua. Halutessaan voi paikalle tulla jo aiemmin, kunhan vaan hyvälle tuoksuvat tytöt ovat autossa. 

Etukäteen kannattaa tutustua taipumuskokeen sääntöihin: http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/FCA3131D-9B85-4864-A742-7E67BA46F212/0/spanielisaannotA6.pdf

Mukaan kannattaa varata sään mukaiset varusteet ja eritoten kumisaappaat sekä paljon iloista mieltä :) Kannattaa varata mukaan myös vesipullo, koska majalla on vain pesuvettä/vettä koirille ja ruokailuun varattua vettä. Otattehan mukaan myös 5 € niin saadaan majan vuokra katettua. 

Myös  Wilma ja Hani ovat edelleen lämpimästi tervetulleita mukaan. Ryhmiin mahtuu kyllä vielä.

Kati täyttää tänään 13 vuotta :)

Kati eli Sweetie-pie Kathy täyttää tänään kolmetoista vuotta. Teräsmummo on edelleen hyvässä kunnossa ja odottaa saavansa syntymäpäivänsä kunniaksi paljon ruokaa. Josko me saataisiin illalla kasaan maksalaatikko-nakki-kakku ;) Täytyyhän syntymäpäivää nyt sentään juhlistaa, etenkin kun on niin perso ruoalle kuin Katinka. Ikä ei mummelista paljon näy, monesti ihmiset ihmettelevät, että onko toinen koiristamme todellakin vanhus - jaa niin kumpi muka?!

Saihan sen kakun sentään illalla... tuumii Kati

Teimme Katin kanssa aikanaan sopimuksen, että se eläisi vähintään 13-vuotiaaksi. Nyt kun tuo merkkipaalu on saavutettu, toivoisin vielä saavani muutaman vuoden lisää Katin kanssa. Toisaalta eipä tähän mennessä ainakaan ole ollut juuri vaivoja: 4-5-vuotiaana leikattiin pahanlaatuinen kasvain ja muutama nisäkasvain ja 11,5-vuotiaana oli pissatulehdus, siinä Katin sairastelut koko iältä. Agilityaikana tietysti pienen nartun selkää oli hierotettava, kun alle 45-senttisen hyppelyt 65 cm korkeilla esteillä rasittivat selkää ja muita lihaksia. Nyt vanhemmiten kuulo on muuttunut erittäin valikoivaksi ja pedillä tuhistessaan mummo ei kuule eikä meinaa herätä oikein mihinkään. Se ei todellakaan nuku enää koiranunta.

Kati on ollut aivan erikoislaatuinen pieni koira. Se on tarkka vaistoamaan mielentilojani, se on todella hyvä lukemaan koiria, vaikka vanhemmiten pennut ovatkin sen mielestä usein rasittavan vilkkaita ja ruoan hankkimisessa sekä varastamisessa se on aivan haka. Se on rodussaan edelleen ainoa kaikissa koelajeissa palkittu koira: metsästyskokeissa (SPME useita AVO3), Agilityssä 7 SM-nollaa Maxi-3 luokassa, TOKOssa voittajaluokassa, MEJÄssä (AVO1) ja näyttelyissä (SERT, useita ROP-vet). Lisäksi Kati on MH-luonnekuvattu vuonna 2005 (tuolloin MH-sääntöjä ei ollut vielä hyväksytty Suomessa, mutta kuvaus suoritettiin Ruotsin sääntöjen mukaan). Kati on 8 pennun ylpeä emä, 10 pennun mummo ja 17 pennun isomummo.

Kolmetoista Hurraa-huutoa Katille syntymäpäivän kunniaksi! 

Katiska pääsi syntymäpäivänsä kunniaksi tyttärentyttärentyttären Hertan (Jangas Forget-Me-Not) kanssa agilityradalla verestämään vanhoja muistoja. Aika hienosti mummeli liitää ollakseen noinkin iäkäs:
http://www.youtube.com/watch?v=JuomTI5EnRI 
http://www.youtube.com/watch?v=hvY_Y9Td5s0

Harryn tusinapäivät :)

Harry eli Fin Mva Micarobian Harry, walesilainen herrasmiesvahvistuksemme, tuo suloinen jäyhä jököttäjä, vietti tänään 12-vuotias syntymäpäiväänsä matkoilla, kuten niin monet tärkeät henkilöt konsanaan. Tällä kertaa lomamatka suuntautui kesämökillemme. Koiraskoira on edelleen hyvässä vedossa, viihtyy mökillä juoksemassa, lenkkeilee ahkerasti, syö hyvin ja nauttii elämästään, vaikka kroonistuneen anaalirauhastulehduksen takia se kastroitiin viime syksynä. Muuta kremppaa Hurja Harrilla ei sitten ole ollutkaan lukuunottamatta polven ristisiteiden loukkaantumista aikanaan, tosin nekin paranivat vuosia sitten. Sir Harry on ylpeä neljän pennun (Jangas B-pentue) isä, 7 pennunpennun (Jangas D-pentue) isoisä ja 17 pennunpennunpennun (Jangas E- ja F-pentueet) isoisoisä.

Paljon onnea Harry the Hurricane :D