C-pentueen Elviksen kuvia

Sain myös ihania kuvia nyt 11,5-vuotiaasta vain hieman harmaantuneesta Elviksestä eli Jangas Cola For Elvis. Elvis viettää onnellista eläkeläispapan elämää Reetan äidin Sipin hoivissa, mutta nyt viime vuosina lonkat ovat hieman alkaneet krempata. Näisää kauniissa kuvissa Elvis nauttii elosta kesämökillä. Kiitos myös Reetalle ja Sipille Elviksen hyvästä hoidosta ja näistä kauniista kuvista!

F-pentueen Nellin kuvia

Nellin eli Jangas Fleur-de-Lis emäntä Paula lähetti ihania kuvia neitokaisesti, joka on viimein parantunut haimatulehduksesta, vaikka masu kuulemma vielä edelleen hieman vaivaa. Tuhannet kiitokset kauniista kuvista ja Nellin hyvästä hoidosta!!

Pentuja, pentuja

Kevät on mennyt hankalan raskauden ja vauvantuoksuisissa merkeissä, joten olen tuudittautunut Viiman (Jangas Gone with the Wind) aloittavan juoksunsa vasta hieman myöhemmin. Eilen isäntä soitteli, että juoksu on alkamassa, kun merkit ovat jo ilmassa ja perheen labradori aloittikin jo juoksunsa. Parin viikon päästä olisi siis tarkoitus päästä olisi siis lähdettävä astutusreissuun, kunhan saataisiin ensin sulhanen lyötyä lukkoon. Jos kaikki menee nappiin, syntyisi Jangas K-pentue elokuussa ja olisi luovutusiässä lokakuussa. Sitä ennen pitäisi vielä Viima-neidin silmät tarkistaa uudestaan. Näyttelyt nyt valitettavasti jäävät, vaikka olin alunperin ajatellut näyttelyttää neitiä nyt keväällä ja kesällä... Täytynee palata asiaan, kun suunnitelmat varmistuvat.

Ruotsissa Mimmin eli Jangas Hopsansaa pennut ovat kasvaneet jo lähes luovutusikäisksi söpöläisiksi. Olisi ollut ihana päästä niitä katsomaankin, mutta tänä keväänä siihen ei ole ollut mitään mahdollisuuksia. Niitä voi kuitenkin käydä ihastelemassa Smörsoppens-kennelin sivuilla http://smorsoppens.se/ Ovat kertakaikkiaan hurmaavia pieniä, jotka ovat saaneet nauttia ulkoilusta ja ovat tutustuneen peuran sorkkaankin :)

Albin-vaari, Mimmi-äiti ja yksi pennuista (c) Smörsoppens

 Mummuksi Mimmin pentueen myötä tullut Essi (Jangas Enttententten) vietti aikaansa uusinta katrastaan hoitaen. Nenätön Kettu ja Keltainen Kana olivat huolehtivaisessa hoidossa, kunnes emäntä viimein Marjukan viisaiden sanojen jälkeen tajusi, mistä pedillä makailu ja sieltä Raisalle muriseminen johtui. Rouvaskoira oli kehittänyt itselleen ihka ensimmäisen valeraskauden. Stig hermostui tyttöjen otettua yhteen Essin Ketun suojelun takia ja heitti kaikki lelut varastoon. Meillä eletään nyt muutama viikko ilman leluja, kunnes Essin hoivavietti helpottaa.

Essi ja Keltainen Kana

Taippari- ja MEJÄ-treenit 7.6. Sipoossa

Toukokuuksi suunnittelemani taipparitreenit jäivät pitämättä, koska olin koko kevään vuodelevossa, mutta nyt saimme sovittua treenit alkukesäksi sen sijaan.

Tällä kertaa treenailemme Sipoossa 7.6.2015.

Nupun (Jangas Dolce Vita) isäntä Pauli Sarsama tulee taas kouluttamaan hakua, jonka yhteydessä harjoitellaan myös laukaukseen tottumista. Niina Lindqvist lupautui tekemään jälkiä ja lisäksi käymme harjoittelemassa vesinoutoa riistapukin kanssa. Myös fasaanion noutoa pääsee harjoittelemaan. Tällä kertaa koulutus on ilmainen ja koitan saada jonkinlaisen ruokailun järjestettyä :) Taipumuskokeista, jäljestyksestä (MEJÄ) ja metsästyksestä kiinnostuneet kasvatit ovat erittäin terveteulleita, eritoten H-, I- ja J-pentueiden naperot, jotka eivät ole vielä taippariin osallistuneet! Laittelen vielä erikseen sähköpostia, mutta nyt voi jo ilmoittautua mukaan tiina.janka (at) gmail.com

Wilmalle nollavoitto agilityn kakkosluokasta!

Wilma eli Jangas Ees-Taas nousi pari viikkoa sitten medi-2 luokkaan ja on nyt kisaannut kakkosissa kahtena viikonloppuna. Tänään Riikka-siskoni ja Wilma nappasivat ekan nollatuloksensa hyppyradalta, voittivat pienen luokan ja niin eka kolmesta LUVA-tuloksesta kohti kolmosluokkaa oli plakkarissa! Ylöjärven kisoissa tuomaroi Pertti Siimes ja radat olivat kuulemma varsin haastavia, mutta hienosti meni =) Onneksi olkoon Anne, Riikka ja Wilma! Ihanaa, että jaksatte kisata ja treenata yhteistyössä.

J-pentueen pojista kuvia

Sain viikonlooppuna ihania kuva J-pentueen pojista, jotka osallistuivat pentujen isän kasvattajan Suviannan järjestämään metsästyskoulutukseen. Tässä kummatkin pojat yhdessä:

Veljekset Mustikka ja Messi

eli virallisesti J. Jack of All Trades ja J. Jack-A-Dandy

Lisäksi sain Mustikasta seisotuskuvia, valitettavasti virallisiin näyttelyihin komea poika ei voi osallistua kivesvian vuoksi. Berit kertoi nuoren herran oppineen kerrasta uimaan ja jo parin päivän päästä myös damin nouto vedestä onnistui rannalle saakka. Mustikka kantaa myös fasaania ja on muutenkin kuulemma hyvin oppivainen ja helposti koulutettavissa :)

Mustikka 10 kk

Paavo ROP-veteraani Varkaudessa!

Paavo eli Jangas Dirty Harry kävi pitkästä aikaa pyörähtämässä kehässä ja osallistui ensimmäistä kertaa veteraaniluokkaan. Tuloskin oli Varkauden näyttelyssä Matti Tuomisen arvostellessa varsin hieno: eri1 ja ROP-veteraani. Aamu-uinti oli kuulemma pöttöttänyt karvan entisestään ja turkin takia jäi SA saamatta... Hienosti kuitenkin! Ei kun vaan tukka kunnossa seuraavaan koitokseen ;)

Reetta oli päivitellyt kuulumiset ja arvostelun blogiinsa (linkki oikealla olevassa valikossa ja kommentti-osiossa), joten laitetaan hieno arvostelu tännekin: 
 

8,5v. Erinomaista tyyppiä oleva kaunislinjainen uros, jolla hyvä luusto. Kaunis pää & ilme. Oikea ylälinja. Vahva luusto ja hyvä runko. Miellyttävä kehäkäytös. Turkki ei parhaimmillaan. Liikkuu hyvin. Esitetään hyvin.

G-pentueen Kanun ja Pihlan kuulumisia

Sain ilokseni Kanun eli Jangas Guaranteed For Speed kuulumisia ja kuvia sähköpostiin kevään aikana. Poika on kiltti ja vilkas walesilainen, joka on saanut elää tervettä walesimaista elämää. Tässä muutamia otoksia pojasta:

Siskotyttö Pihla eli Jangas Gale Wind on kunnostautunut emäntänsä Even kanssa agilityssä vuoden aikana ja ehtinyt saada tulevia SM-kisoja varten viisi nollaa (kolme aginollaa ja kaksi hyppynollaa), mutta tuplanolla uupuu vielä. Toisaalta koirakko on vasta vajaa vuosi sitten siirtynyt kolmosluokkaan, joten tuleehan niitä SM-kisoja jatkossakin. Treeneissä Pihla on ollut hurjan vauhdikas päästyämme ulos ja vauhti aiheuttaa hieman haasteita emännällekin... Toisaalta kivempi näin päin; keväällä juoksun jälkeen turhan hidasta Pihlaa oli hieman tylsä katsoa, kun yleensä se pursuaa iloa ja menohaluja!

Wilmalle SERT ja siirto kakkosluokkaan agilityssä!

Eilen Wilma eli Jangas Ees-Taas oli kisaamassa siskoni Riikan kanssa. Wilma treenaa agilityä Riikan ryhmässä emäntänsä Annen kanssa ja kisaa Riikan ohjaamana - hienoin tuloksin! Eilen Tampereella kisoissa Wilma sai nollaradan, tuli luokassaan toiseksi ja niin heille ojennettiin SERT-ruusuke, koska tämä oli jo kolmas nollarata medi-1 luokasta!! Tuomarina toimi Anne Savioja. Ekalta radalta koirakko oli saanut 5 vp keppivirheen takia. Onnea kaikille :) 

   Wilma on pentueessaan jo viides kakkosluokkaan noussut koira, kolme kisaa nykyisin kolmosissa ja sen lisäksi Lottellakin on jo kaksi LUVA-nollaa ykkösistä. Nyt kun viimein pystyn päivittämään uutisia, niin täytynee huomenna jatkaa Wilman pentujen mukavilla kuulumisilla eli laittaa G-pentueen Kanusta kuvia ja Pihlan agilitytuloksia.

Via dolorosa

Onpahan meillä ollut varsinainen kevät. Ei suinkaan sen takia, että koirat olisivat olleet erityisen hankalia, vaan oma olo ei ole ollut ruusuinen. Toivottu toinen lapsemme sai alkunsa viime syksynä, jolloin olin koko syksyn aivan omissa maailmoissani univaikeuksien ja etovan olon takia. Joulun jälkeen sain nauttia hyvästä olosta pari kuukautta, kunnes maaliskuussa flunssan jälkeen verenpaineet alkoivat nousta. Lopulta verenpaineet olivat sillä tasolla, että jouduin sairaalaan vuodelepoon pariksi päiväksi ja pääsin kotiin ehdottomaan vuodelepoon ja sairaslomalle viimeisiksi työviikoiksi. Itse kukin voi vain kuvitella, kuinka helppoa kotona vuodelepo on, kun meillä vilistää reipas 4-vuotias Sebastian-poika, kaksi koiraa ja Stig joutui vielä nivustyräleikkaukseen ja määrättiin lepoon. Verenpaineen kohoaminen sai aikaan suhinan päässä ja päänsäryn eikä edes tietokoneella ole juuri pystynyt istumaan. No, eihän se "lepo" kovin hyvin päättynyt, mutta levolla päästiin sentään raskauden suhteen turvallisemmille viikoille.

Huhtikuun puolessa välissä jouduin sairaalaan osastolle ja verenpainelääkitys aloitettiin. Valitettavasti vaan siitä ei enää ollut apua, vaan minulle kehittyi raskausmyrkytys (proteiinia virtsassa, päänsärkyä, paha olo ja lihasten vapina) ja niin synnytys käynnistettiin. Tuskaisen päivän jälkeen todettiin, ettei synnytys käynnisty kunnolla vapinaan annettavan magnesiumin takia, vaan lopulta minut kiidätettiin kiireelliseen sektioon ja pieni tyttäremme (2250 g ja 47 cm) syntyi 18.4.2015 klo 18.44. Pikku-Sissi on keskosuudestaan huolimatta osoittautunut oikeaksi taistelijatytöksi ja päivän bilirubiini valohoidon jälkeen, neljä päivää sektiosta pääsimme jo kotiin. Viikko sairaalassa oli tuskien taival. En muista koskaan saaneeni niin paljon lääkkeitä tai kärsineeni niin paljon kivuista, mutta onneksi palkintokin oli sen arvoinen.Kotiin päästessä oli vielä levättävä kaksi viikkoa, kunnes verenpaineet tasoittuivat, jotta kouristuskohtauksen riski viimkein olisi ohi. Eli nyt saa viimein istua koneella, liikkua voimien mukaan ja alkaa elää taas uudestaan.

Pieni Sissi vuorokauden iässä

Koirat ovat ottaneet uuden perheenjäsenen hyvin vastaan, mitä nyt huolestuvat kovasti, jos neiti itkee. Stig on toistaiseksi vastuussa koirien lenkittämisestä, kun oma kuntoni on olematon. Lihakset ovat todellakin surkastuneet ja koiratkin ovat hieman lihoneet tällä välillä. Nyt vaan kuntokuurille niin emäntä kuin koiratkin, jotta päästään loppukuusta taas takaisin agilityyn. Pääsimme kivan tuntuiseen uuteen agilityryhmäänkin, vaikka surukseni Raila ei enää jatkanut kouluttamista kesällä.

 Olin  lupautunut ottamaan Millan (Jangas Beauty Or Beast) ja Mantelin (Jangas Dimples) meille hoitoon huhtikuussa, mutta onneksi Niina pelasti tilanteen ja hoiti tytöt loistavasti tuttuun tapaansa. Neitokaiset joutuivat laihdutus- ja kuntokuurille nekin. Suuri kiitos kuuluu myös äidilleni ja siskolleni sekä Jaanalle koirien hoidosta. Mitä olisimmekaan tehneet ilman teitä?