Vajaa viikko laskettuun aikaan

 Lyyli eli Jangas Kajsa Kavat on kasvattanut viime päivinä masua siihen tahtiin, että ero alkaa olla silmin nähtävä. Kysyin tänään Stigiltä, mitä hän luulee pentujen määräksi ja arvio oli 6-7. Aika lähelle menee minunkin arvioini, kun kuutta eppäilen. Tosin totuus voi siitä hyvin poiketakin ;) 

  Nyt tuntuu maha laskeneen eli eiköhän pennut itsenäisyyspäivän tienoilla tosissaan meinaa syntyä. Vielä siis noin viikon verran odotusaikaa jäljellä. Tosin hektisten viikkojen jälkeen pelkkä kokeiden tekeminen ja tarkastus tuntuu kovin olemattomalta, kun Lumatikka-kurssi on pulkassa, Springeri-lehti painossa, koirakurssit peruttu ja iltaisin on vaan aikaa. Lyylillä riittää edelleen vauhtia ja ulkona se jaksoi laittaa tassua toisen eteen kovaa vauhtia lenkitellessä.

  Tässä illan kuvat Lyylistä, kun tiineysaikaa on 57 vuorokautta takana (ekasta astutuksesta laskien): 

 

Lisää 11-viikkoisten kuvia

 Tässä vielä hieman lisää kuvia eilisiltä pentutreffeiltä: 

Kerttu

Mickey

Minni maistelee kukkia

Kerttu lannoittaa kukkapenkkiä esimerkillisesti

Usva

Mikäs aarre täällä on?

Pentuiloa lauantaihin

 Jos viikko on ollut raskas, niin tämän päivän pentuterapia oli senkin edestä ihanaa. Pennut omistajineen ovat ihan käsittämättömän taitavia ja kaikki asiat tuntuvat sujuvat ihan tuosta vaan :) Tänään treenattiin takajalkojen löytymistä peruuttamalla korkeammalle alustalle, hypittiin 5-10 cm korkuista aitaa, tehtiin kujakeppejä ja putkea, ohiteltiin sisaruksia, kierrettiin siivekettä ja pääsipä Kerttu tekemään muutaman onnistuneen noudonkin. Mukana olivat Jangas Q-nlilja eli Minni, Jangas Q-luisa Ensi Lempi eli Usva, Jangas Q-rankukka eli Kerttu ja Jangas Q-hun Kurkottaa eli Mickey. 

Jatketaan lauantaisia ulkotreenejä pentujen kanssa niin pitkään kuin vaan säät sallivat, kun halliin pääsy ei koronan takia onnistu. Täytynee päivittää loput kuvista huomenissa ja toivottavasti saan myös muutaman kuvan Brunon treffeistä isänsä Jalon kanssa :) 

Tässä muutamia kuvia päivän touhuista: 

Ou nou - veli tulee päälle, tuumaa Kerttu nuolasitessaan huuliaan.

Lyyli oli pennuille uusi aikuinen tuttavuus, joka tosin komenteli haukkumalla, kun leikki yltyi rajuksi.

Puunkaatajat (lue risunkantajat)

Siskokset

Vajan alle on vielä helppo luikahtaa

Pippi odottaa leikkikaveria

Black week loppusuoralla

Ulkona on pimeää, sateista ja kalseaa. Viikko on ollut lievästi sanoen hektinen: kokeiden korjausta, numeroiden antoa, opekokous, luonnontieteiden jatkokoulutus ja lisäksi Lumatikka-jatkokoulutuksen 15 opintopisteen kokonaisuus pitäisi saada pakettiin viimeistään sunnuntaina. Siinä vaiheessa, kun tuli tieto, että luokanvalvoja suunnittelee ja pitää luokalleen neljän tunnin "joulujuhlan" 22.12, niin pikkasen pimahti aivoissa tällä kasiluokan luokanvalvojalla. Siinä sitten joulujuhlaa itselle ja nuorille, kun saamme siivota kemian luokkaa ;)

Onneksi kaikessa kiireessä on kuitenkin ehditty treenaamaan Pipin kanssa maanantaina koiratanssia, tiistaina agilityä ja tänään tokoa. Tänään informoitiin, ettei Ojangon treenihalliin pääse melkein kuukauteen. Ei siis edes itsekseen koiran kanssa. Edes maski päällä (vaikka mitäpä sillä maskillakaan yksin treenatessa tekisi?). Mitähän seuraavaksi?!

Nyt pitäisi saada vielä Springeri-lehti pakettiin ja tuo Lumatikka-kurssi valmiiksi. Onneksi 11-viikkoiset pentulaiset ovat tulossa huomenna pihalle leikkitreffeille, mikä sentään aina piristää! 

Onhan sitä hyviäkin asioita, vaikka veetuttaa. Pentulaatikko on viimein kolmeen kertaan maalattu. Lyyli haettiin meille torstaina eikä tiineydestä voi erehtyä, vaikka pentumäärän arvaaminen onkin hankalaa. Pennut voivat periaatteessa syntyä koska vain parin päivän tai puolentoista viikon päästä ja sekin hankaloittaa arvailua. Masu on mielestäni aika pieni, mutta ihan pinkeä, kun yleensä 2-5 pennun pentueissa yksittäiset pennut on ollut kohtuullisen helppo erottaa pehmeän suoliston joukosta. Toisaalta maha on niin pieni, etten oikein uskoisi seitsemään tai sitä useampaan pentuunkaan. Pientä liikettä voi masusta tuntea, mutta liike oli vielä niin kevyttä, etten veikkaa pentujen vielä viikkoon syntyvän. 

Maalattu pentulaatikko, taustalla Q-pentueen repimät kansiot ;D

Haluatko Sissi että istun?

Vai seisonko namin perässä?

Röhkivä possu, joka saa äänellään minut hulluksi ;)

54. tiineysvuorokausi

Possu on paras! Siis Lyylin (ei minun) mielestä.

Onnea 4-vuotiaille L-pennuille!

 Neljä vuotta sitten vietin vanhempainvapaani viimeistä päivää Sissin kanssa, mutta se muodostuikin odotettua jännemmäksi päiväksi... Aamulla Zeldan synnytys alkoi ja lapset olivat kotona kanssani, taisivat katsoa muutamankin videonkin ja seurata muutaman pennun syntymän. Ensimmäiset pennut syntyivät nopeassa tahdissa, mutta sitten tuli tulppa. Yksi pentu oli niin kummallisessa asennossa, ettei se pääsyt syntymään. Niinpä lähdimme Kososen Marjan luokse Sipoon eläinlääkäriasemalle ja siellä vietettiin pitkä ilta. Marja sai pennun lopulta käännettyä ja muutama pentu syntyikin eläinlääkäriaseman lattialle Sissin halaillessa Zeldaa. Valitettavasti myös myöhemmin syntyvä pentu juuttui kumpaankin kohdunkanavaan liikkumatta kumpaankaan suuntaan ja lopulta Zelda joutui leikkuriin. Kaikki seitsemän pentua kuitenkin selvisivät ja ovat nyt hauskoja aikuisia :) Näistä pennuista Iines (Jangas Legend of Zelda) sai juuri syksyllä yhdeksän pentuaan :) 

Onnea Torsti, Nemo, James, Aimo, Iines, Lara ja Salma!

Iines yhdeksikkönsä kanssa, Iines nappasi CACIBin Porin näyttelystä tiineysajan alussa

Salma eli Jangas Lightning

Lara eli Jangas Lara Croft on kunnostautunut nose work- ja sienikoirana

Nanne kirjoitti Springeri-lehteen kivan jutun Aimon (Jangas Legend of Chima) halikoirana toimimisesta.

James (Jangas Leisure Suit Larry) muutti asumaan emäntänsä pojan luokse vuoden aikana

Leikkisä Torsti eli Jangas Lemming asuu lapsiperheessa

 

Nemosta minulla ei olekaan kuvia kuluneelta vuodelta, mutta Nemo on saanut sopeutua pari vuotta sitten pienen kaksijalkaisen isoveikaksi.

Lyylin tiineyspäiväkirjaa

 Tässä muutama kuva pyöristyneestä Lyylistä viikonlopulta: 

Torstaina Lyyli tuleekin jo tänne meille 🙂