sunnuntai, maaliskuuta 31, 2024

Terveystuloksia

 Olen itse ollut pari viikkoa flunssassa ja hirveässä yskässä ja jaksaminen sekä yöunet ovat koetuksella. Päivitellään nyt pääsiäisen kunniaksi muutama viime viikkojen terveystulos:

Bruno eli Jangas Q-ppa Punaisena kävi selkäkuvissa kivoin tuloksin: LTV0, SP0 ja VA0 eli puhtaat kuvat. Bruno oli pentueensa viides kuvattu ja yhtä LTV1-tulosta lukuunottamatta kaikilla on ollut kiva nollarivi. 

Brunon serkuista, Aimon eli Jangas Legend of Chiman pennuista (emä Don´s Whoops-A-Daisy) kaksi on käynyt luustokuvissa:

Vivamind´s Frapino Coffee Mocca lonkat A, LTV0, SP1, VA0

Vivamind´s Silky Milky Espresso lonkat A, LTV0, VA0 

Nala eli Jangas Raya and the Dragon oli tarkoitus astuttaa tulevasta juoksusta: se on kivaluonteinen, toimelias tyyppi, jolla on luustokuvat priimaa, MH ja taippari suoritettu, harrastaa agilityä ja rallya ja näyttelytuloskin saatu. Se tarvitsi käyttää uusintasilmätarkisssa ennen astutusta ja koska puolisisaruksilla on todettu glaukoomaa, halusin varmuuden vuoksi myös rodulla ihan vapaaehtoisen gonioskopiatuloksen sille. Valitettavasti gonioskopiassa todettiin vakavat muutokset ja niin jalostuskäyttö Nalan osalta jää. Gonioskopiassa tutkitaan silmän virtauskulmia, jotka kertovat kohonneesta riskistä sairastua glaukomaan (eli silmänapainetautiin), joka on waleseilla huomattavasti tavallisempaa kuin monella muulla rodulla. Valitettavasti vain gonioskopiatutkimuksilla ei käsittääkseni ole juurikaan merkitystä, jos ne tehdään alle 3-vuotiaille koirille ja siksi itselläkin vain osa kasvateista tulee tutkittua ennen jalostuskäyttöä. 

Välillä olisi niin paljon helpompi turvautua tuohon sanontaan: "Kukaan ei ole niin sokea kuin se, joka ei halua nähdä" ja jättää tutkimatta. Jotenkaan ei vaan pysty. Eikä voi mitään, kyllä sydän vuotaa verta jättää Nala jalostuskäytöstä, vaikka halusinkin mieluummin tietää kuin olla tietämättä. 

Pikaisella katsauksella KoiraNetistä löytyi vain 75 gonioskopiatutkittua koiraa (kun laskin vielä pävittämättä olevan Nalan mukaan) ja niistä 12 % vakavat muutokset, 9 % kohtalaiset muutokset, 3 % lievät muutokset, neljä  sairasta (joista kahdella tulokset: occlusio ja laminae) 3 % ja lopuilla ei muutoksia. Tosin näistä kahdella eka gonioskopiatulos oli "ei muutoksia" (1 v ja 4 v), 1-vuotiaana tutkitulla todettiin 3-vuotiaana glaukoma ja toisella 7-vuotiaana kohtalaiset muutokset ja 12-vuotiaana lopetus glaukoman takia.

Ruotsissa on kolmen viime vuoden aikana tutkittu (jos laskin oikein, kun sieltä en osaa ottaa valmista tilastoa ulos) 147 koiraa gonioskopian avulla: niistä 16 % (24) lievät muutokset, 9 % (13) kohtalaiset muutokset ja 10 % (15) vakavat muutokset, joista yhdellä diagnoosina myös glaukoma. Näiden lisäksi vielä yksi koira, jolla diagnoosina vain glaukoma, ei gonioskopiatulosta.



perjantaina, maaliskuuta 22, 2024

Miksi luonnollista, raakaa ruokaa koirille?

 Uskon ihan aidosti, että mahdollisimman luonnonmukainen ja käsittelemätön ruoka on hyväksi niin meille ihmisille kuin parhaimmalle ystävällemmekin. Viime vuosina on tullut paljon uutta tutkimustietoa marjojen superfood-ominaisuuksista, ultraprosessoidun ruoan haitoista ja koirien raakaruokien tutkimustuloksia. 

Raakaruokaa syöttäessäkin tulisi toki muistaa monipuolinen ruokavalio ja itse suosin vapaana liikkuvien eläinten lihaa ja luita (peruaa ja poroa) sekä naapuritilan luomunaudan ja karitsan sisäelimiä, kun saan ihastella koko kesän laiduntavia eläimiä niityllä. Lisäksi annan kalaöljyä, järvikalaa ja toisinaan silakkaa, syksyisin oman pihan aronia-marjasurvosta ja toki koirien ruokavaliota tulee täydennettyä muillakin kauppojen tuotteilla. 

Mitä tutkimustulokset kertovat raakaruoasta? 

Raakaruokaa syövillä koirilla esiintyi selvästi vähemmän useita sairauksia: ihotulehduksia, korvatulehduksia, kohtutulehduksia, virtsatietulehduksia, kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä syöpää verrattuna kuivamuonaa syöneisiin koiriin. (Lefebvre et al, 2008).

Raakaruokaa pentuna saaneilla koirilla oli vähemmän korvatulehduksia: "Koiranpennun tai raskaana olevan koiran ruokkiminen kuivaruoalla lisää pentujen korvatulehduksen riskiä, kun ne aikuistuvat. Toisaalta tulehdusriski pienenee merkittävästi, jos koiralla on luonnollinen raakaan lihaan perustuva ruokavalio.":

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009978671.html

https://www.helsinki.fi/fi/elainlaaketieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/koiranpennun-ravinto-ja-elinymparisto-vaikuttavat-riskiin-sairastua-korvatulehdukseen-myohemmin

Aikaisen pentuajan raakaruokinta oli yhteydessä pienempään IBD-riskiin aikuisiässä, kun taas kuivaruoan syöttäminen lisäsi riskiä. Eritoten nahkaluiden syöttmäinen lisäsi riskiä. 

https://www.sttinfo.fi/tiedote/69903653/alle-kuusikuukautisen-koiranpennun-raakaruokinta-saattaa-vahentaa-tulehduksellisen-suolistosairauden-riskia-myohemmin?publisherId=3747

Raakaruokituilla koirilla ihon terveys ja "kokonaisterveyspisteet" olivat paremmat ja koirat olivat laihempia (= harvemmin ylipainoisia) kuin kuivamuonaa syöneet (Hiney et al). tutkimuksessa eläinlääkärit tutkivat sokkotestillä ja pisteyttivät koirat, mukana oli 55 koiraa, jotka olivat syöneet edellisen vuoden joko raakaruokaa tai kuivaruokaa. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8174467/

Knight et al tekemässä tutkimuksessa raakaruokaa syöneillä koirilla oli huomattavasti vähemmän eläinlääkärikäyntejä vuoden aikana (27 % raakaruokituista ei käynyt sairauksien takia eläinlääkärissä, kun kuiva- tai vegaaniruokaa syöneistä koirista näitä oli vain 12 % vs. 16 %). Vastaavasti ryhmään, jossa koirilla oli vähintään neljä eläinlääkärikäyntiä vuoden aikana, raakaruokaa syöneistä kuului vain 8 % ja kuivamuonaa syöneistä 17%. Tutkimuksessa seurattiin 2536 koiraa.

Hammaskiven esiintyminen vähenee

Tutkimuksessa seurattiin beaglejä laboratorio-oloissa ja niiden ruokintaan lisättiin luita, jolloin hammaskiven esiintyminen kahdessa viikossa väheni 65-90 %. (Marx et al, 2018)

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/avj.12394

Vastaavasti eläintarhoissa tiikereille luiden syöttäminen vähintään kahdesti viikossa johti plakin ja hammaskiven vähenemiseen sekä vähensi ientulehdusta ja ientaskujen syventymistä (Haberstoh et al, 1984). On myös todettu, että villinä elävillä kissaeläimillä on paljon paremmat hampaat kuin eläintarhan yksilöillä. 

Raakaruoka sulaa paremmin elimistössä kuin kuivaruoka. Esimerkiksi proteinien sulavuus koiralla oli raakaruoassa 99,2 % ja kuivaruoassa vain 79,9 %. (Birmingham et al, 2017). Tämä näkyy myös siinä, että raakaruokituilla ulosteen määrä on puolet pienempi. 

Suolisto-ongelmat eli suolen seinämän eheys

Jos ohutsuoli on liian läpäisevä pääsee verenkiertoon isoja proteiineja, allergeenejjä ja patogeenejä. Nämä edesauttavat allergian syntyä, heinkentävät vastustuskykyä ja lisäävat ruoka-aineiden yliherkkyysoireita kuten kutina, löysää ulostetta ja ihon punoitusta. 

Suolen läpäisevyys oli selvästi suurempi kuivamuonalla ruokituilla koirilla kuin raakaruokituilla (vähintään 7 kk samalla ruokavaliolla). Tämä viittaa suoliston seinämän yhtenäisyyteen ja suojakerrokseksen paranemiseen raakaruokaa syöneillä koirilla (Iennarella-Servantez, 2017).


Kalsiumoksaaattikiteitä on tutkittu sekä kyselytutkimuksen että kliinisen tutkimuksen avulla ja raakaruokaa syöneillä esiintyi selvästi vähemmän kalsiumia ja oksalaattia virtsassa kuin kuivamuonaa syöneillä (Dijker et al, 2012). Kuivamuonat ja tölkkiruoat, joissa oli korkea hiilihydraattipitoisuus olivat yhteydessä kalsiumoksalaattikiviin koirilla. (Lekcharoensuk et al, 2012). Oireina näissä ovat usein vitrsaaminen, pienet pissat, pahimmillaan veripissaisuus ja lisää riskiä virtsatietulehduksille. 


Ruokinta vaikuttaa geenitoimintaan

Raakaruokaa syöneillä oli vähemmän tulehdusta lisääviä aineenvaihduntatuotteita elimistössään. Tätä on tutkittu Helsingin yliopistossa. Olen aikanaan istunut luennolla ja kirjoittanut lehtiartikkelin luennon pohjalta:

 http://jangas-kennel.blogspot.com/2018/02/ruokinnan-vaikutus-koiran.html

Ja ihan uusi artikkeli samasta aiheesta: 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ruokavalio-vaikuttaa-koirien-aineenvaihduntaan


Atopian esiintyminen koirilla 

"Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä kyselytutkimuksessa löydettiin pentuajan ruokintaan liittyviä riskitekijöitä, jotka vaikuttavat atooppisen dermatiitin eli atopian puhkeamiseen aikuisiällä. Jos emän tiineysajan tai pennun kahden ensimmäisen elinkuukauden ruokavalio sisälsi lihapitoista raakaa ruokaa, esiintyi pennuilla huomattavasti vähemmän atopiaa aikuisiällä."

 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/tutkimus-loysi-uusia-koirien-ihosairauksiin-liittyvia-riskitekijoita

Luento ja artikkeli puolestaan pohjautuvat muun muassa näihin tutkimuksiin: 

 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32469869/

Atooppisilla potilailla (myös ihmisillä) tiedetään olevan häiriintynyt linolihapon aineenvaihdunta. Heillä kerääntyy linolihappoa vereen, koska sen muuttaminen gamma-linoleenihapoksi on häiriintynyt. Tutkimuksessa todettiin, että raakaruokaa syöneillä koirilla löytyi suurempi määrä gamma-linoleenihappoa verestä ja siitä aineenvaihduntatuotteena syntyvää Dihomo-gammalinoleenihappoa oli huomattavasti enemmän raakaruokituilla kuin kuivaruokaa syöneillä. Raakaruokinta vaikuttaa siis rasva-aineenvaihduntaan positiivisesti. 


 Raakaruoan on todettu vähentävän lonkkadysplasian todennäköisyyttä

https://tulevaisuudenelain.wordpress.com/tutkimuksia-selkokielella/tutkimus-b/

 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135177/licentiate_thesis_Grundstrom_Sari_2014.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 Raakaruoka sisältää bakteereja, mutta tutkimusten mukaan normaali keittiöhygienia näyttäisi estävän ihmisille aiheutuvan vaaran:

 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/koirille-ja-kissoille-raakaruokaa-syottavat-kotitaloudet-eivat-koe-sita-merkittavana-tartunnan-lahteena

  Näiden lisäksi olen aikanaan kuunnellut luennolla DogRisk-tutkimusryhmän alustavista tuloksista seuraavanlaista tietoa: 

DogRisk-tutkimusryhmän alustavia tutkimustuloksia

KoiraExpossa Anna Hielm-Björkman on esitellyt useana vuonna Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan uusia tutkimuksia, joista osa oli jo valmistumassa ja osa vielä työn alla. Valitettavasti rahoitus näihin tutkimuksiin on kiven alla ja kaikkien koiran omistajien apua tarvittaisiin kipeästi. Myös tutkimusideoita kaivataan säännöllisesti sekä vastauksia koiran ruokinnasta ja näytteitä sekä osallistuvia koiria erilaisiin tutkimuksiin.

 

 Hyvä suolistofloora

Hyvä suolistofloora on tärkeä niin ruoansulatuksen, immuniteetin kehityksen, suoliston epiteelisolujen kasvun ja erilaistumisen kuin ruoan fermentaation eli käymisen ja pilkkomisen takia. Runsas ja laajakirjoinen suolistofloora on terveen koiran merkki. Raakaruokaa syöneillä bakteerifloora oli laajakirjoisempi ja niillä oli tasaisemmin erityyppisiä bakteereja kuin kuivaruokaa syöneillä (enemmän firmicutes- ja vähemmän bacteroides- ja fusobakteereja). Eri raaka- tai kuivaruokaa syöneillä koirien mahan bakteerisisältö vaihteli jonkin verran. Atopia ei muuta suolistoflooraa, mutta ruokinta muuttaa.

 

Teräsvatsaisten koiran ulosteen siirto ripuloivan koiran suolistoon

Yksi yliopiston kliinisistä kokeista keskittyy ulosteensiirtoon. Siinä ajatuksena on tutkia, voiko terveiltä koiralta siirretty uloste vaikuttaa ripuloivan koiran suolistoflooraan sitä parantaen. Tutkimukseen on valittu kroonisesti ripuloivia koiria, jotka eivät enää vastaa tylosiini-antibioottiin. Näiden koirien ulostetta tutkittaessa voitiin todeta, ettei niillä ole lainkaan patogeenejä eli sairauksia aiheuttavia bakteereja, loisia ja viruksia ulosteessaan ja maha on koko ajan kuralla.

Kun alettiin tutkia donoreiden eli luovuttajien, näiden teräsvatsaisten nelijalkaisten bakteeriflooraa, voitiin niiden ulosteesta löytää paljon erilaisia patogeenejä kuten kambylo-, yersinia- ja salmonellabakteereja sekä esimerkiksi giardia-alkueläintä. Taas voitiin huomata, että nisäkkäät ovat terveempiä ollessaan epähygieenisiä. Terveen koiran suolistoflooran toivotaan muuttavan sairaiden yksilöiden mahan toimintaa parempaan suuntaan. Tutkimus on paraikaa käynnissä.

Lisätietoja DogRisk-tutkimusryhmästä: https://www.dogrisk.com/

torstaina, maaliskuuta 21, 2024

Miksi en halua ruokkia koiriani nappuloilla?

 Ruokinta on ollut mielen päällä tänä keväänä enemmänkin tuon raakaruokaohjaajakurssin tienoilta. Jos jotakuta kiinnostaa tutustua enemmän asiaan niin Malin Ekblomilla on useita kursseja koiran luonnollisesta ruokinnasta: https://www.luonnollinenruokinta.fi/

Nämä pohdinnat ovat omiani, vaikka sainkin niitä muokattua kirjalliseen muotoon kurssin herättämien ajatusten ansioista. 

Muutama fakta ensin: 

Koirilla, kissoilla ja ihmisillä autoimmuunisairaudet, allergiat ja atopiat ovat lisääntyneet lähes räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi ihmisillä 1-tyypin diabetestä on Suomessa nykyisellään yli kaksinkertaisesti verrattuna 1980-luvun alkuun. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-yleisyys

THL:n taulukko, löytyy myös linkistä. 

Suomalaisilla ja Venäjän Karjalan asukkailla on käytännössä sama geeniperimä, mutta Suomessa 1-tyypin diabetestä on moninkertaisesti. Yksi suuri ero on syömämme ruoka ja sitä myöten suoliston mikrobiomi, joka on tutkitusti erilainen. https://www.iltalehti.fi/diabetes/a/2016043021495319

Ultraprosessoitu ruoka on yhteydessä kymmeniin terveyshaittoihin ihmisillä. Ihmiselimistöä ei ole luotu käyttämään hyväksi pitkälle prosessoituja ruokia kuten sipsejä, karkkia, pizzoja ja muita käsiteltyjä eineksiä. https://tekniikanmaailma.fi/pitkalle-prosessoidut-ruoat-ovat-yhteydessa-32-terveyshaittaan-10-miljoonaa-ihmista-kattava-tutkimus-kertoo/

Koirien kuivaruoka on vastaavasti ultraprosessoitua: 1950-luvulta alkaen koirien kuivaruoka on tuotettu suulakepuristimella äärimmäisessä painessa, höyryssä ja korkeassa lämpötilassa, jotta saadaan aikaan pelletejä. Eli esimerkiksi ihmisten ultraprosessoituun ruokaan verratuna vielä äärimmilleen prosessoitua tavaraa. Sen lisäksi myöskään raaka-aineiden ei rehuteollisuudessa tarvitse olla kummoisiakaan.  

Useimmiten koirien kuivaruokien tuoteselostuksia lukiessa voi todeta niiden sisältävän lähinnä hiilihydraatteja eli viljoja, riisiä, perunaa tai muita tärkkelyspitoisia kasviksia. Koira on kuitenkin edelleen genettisesti susi eli lihansyöjä, vaikka osa koirista pystyy sulattamaan aavistuksen hiilihydraatteja (susilla 2 geenimuotoa, koirilla 4-30). Koira ei silti ole sekasyöjä eikä niiden ruoansulatusjärjestelmä ole muuttunut susiin verrattuna.

Koiran suolisto ei ole myöskään sopeutunut käyttämään kasvisproteiineja eli herne, pavut, soija yms eivät ole koirille lajityypillistä ravintoa. Kuumennuksessa myös lihan useat aminohapot eli proteiinin osat tuhoutuvat (denaturoituvat), jolloin koiralle voi muodostua pulaa tarpeellisista aminohapoista. 

Koiralle välttämättömäksi aminohapoksi lasketaan metioniini, josta koira voi valmistaa kysteiinia ja kysteiinista ja metioniinista edelleen tauriinia, jota koira tarvitsee. Metabolomiikkatutkimuksissa on kuitenkin todettu, että kuivaruokaa syövillä koirilla on veressään/virtsassaan metioniinia ja homokysteiiniä (kysteiinin esimuoto) eli tämä prosessi ei toimikaan kuivaruokaa syövillä koirilla. Kuivaruokaa syövillä koirilla on huomattavasti enemmän tulehdusta aiheuttavia aineenvaihduntatuotteita elimistössään. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7653775/

Raaka-aineiden laatu on kyseenalainen, kun katsotaan kuivaruokateollisuutta. Koirien kuivaruokamarkkinoilla on maailmanlaajuisesti vain muutama suuryritys mm. Mars ja Nestlé, joiden tuotemerkkejä useimmat koiranruoat ovat. Niiden tarkoitus on tuottaa voittoa. Voittoa saadaan, kun kustannukset ovat matalat ja hinnat korkeat. Ihan perusmatematiikkaa. 

Lihaluujauhon tuottaminen tapahtuu sekoittamalla esimerkiksi kaikki kanan höyhenet, jalat ja muut ihmisille sopimattomat osat ja kuumentamalla ne 400 asteen lämmösä, paineessa ja höyryssä lihaluujauhoksi. Ultraprosessoitua höyhentä siis! https://www.youtube.com/watch?v=e3L-8Pz7llg

Muita ongelmia ovat ulkomaisen lihan korkea antibioottipitoisuus. Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa antibiootteja käytetään vähiten maailmassa lihakarjalle. https://www.ema.europa.eu/en/documents/report/sales-veterinary-antimicrobial-agents-31-european-countries-2018-trends-2010-2018-tenth-esvac-report_en.pdf (s. 28 eteenpäin selkeät kaaviot löydettävissä)

Pentobarbitaali on mm. eläinten nukutus- ja lopetuslääkkeenä käytetty aine, jota on löytynyt kuivaruoista ja aiheittaanut miljoonien kilojen takaisinvetoja. Syyksi epäillään, että koiranruokiin on päätynyt lopetettuja lemmikkejä (kaneja, koiria, kissoja?). Vuosina 2012-2019 pentobarbitaalien takia on vedetty markkinoilta yli 12 miljoonaa kiloa koiranruokaa. https://www.facebook.com/DogsFirstIreland/photos/a.396088297121219/3998903113506368/

Myös liian suuren D-vitamiinimäärän, melamiinin (muovin), aflatoksiinien ja glykoalkoidien takia on tehty takaisinvetoja. Ruoat saattavat myös sisältää aivan eri proteiinilähteitä kuin on mainittu.   Muistatte varmaan vastikään olleen Smaakin takaisinvedon vihreiden perunoiden glykoalkaloidien takia, koska mitään raja-arvoja näille ei ole ollut  asetettu rehuteollisuudessa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009994854.html

Kuumennuksessa tuhotaan niin paljon ravintoaineita, että niitä tarvitsee lisätä koiranruokiin. Esimerkiksi kuivaruokien kuparinlähteenä saa käyttää kuparisulfaattia. Haluaisiko lisätä tätä sinistä kristallia omaan ruokaasi?


Pitkät säilyyvyysajat varmistavat, että rasvat härskiintyvät, joten kuivaruoka ei käytännössä sisällä omega-3 rasvahappoja, jotka ovat erittäin tärkeitä koirille. 

Useimmiten atopia- ja allergialuennoilla mainitaan oireiden syyksi pöly- ja varastopunkit. Samaan aikaan tiedetään, että nämä punkit valloittavat koirien avatut ruokasäkit samantien ellei ruokaa pakasteta ja silloinkin niihin saattaa jäädä varastopunkkien ulosteita. Eli koirille syötetään isoja määriä varastopunkkeja - lieneekö ihme, että ne oireilevat syödessään tällaista cocktailia?!

Kliffaa hei! Mainostuksessa on onnistuttu - tämä on "parasta koirallesi".

Loppuun vielä luvan kanssa pätkä Marja-Liisa Kotirannan kirjoittamasta Springeri-lehden 2/2021 artikkelista koskien teollisia koiranruokia. Artikkeli on kirjoitettu Sanna Jönkkärin luennon pohjalta. 

Teollinen ruoka 

Tähän ryhmään kuuluvat kuivaruuat, säilykkeet, makkarat ja muut valmisateriat.

Valmisruokien hyviä puolia on niiden helppokäyttöisyys ja hyvä säilyvyys. Niistä ei myöskään aiheudu käyttäjälle enää valmistuskustannuksia. On joskus myös helppo tapa saada harvinaisempia lihoja esimerkiksi säilykkeiden muodossa.

Valmisruokien tekeminen on suuri bisnes maailmalla. Niinpä näiden ruokien halutaan tuottavan taloudellista voittoa ja ne valmistetaan pääosin mahdollisimman halvoista, heikkolaatuisista raaka-aineista. Kaiken lisäksi suuri osa tehdään samassa tehtaassa suunnilleen samoilla resepteillä. NRC:n (National Reseach Council) tallentama standardi koirien ravitsemustarpeista pohjautuu parillakymmenellä beaglellä tehtyyn tutkimukseen. Valmisruokien ravintosisältö perustuu tähän NRC standardiin eikä niissä ole otettu huomioon koirien yksilöllisiä tarpeita ja siksi useilla valmisruokia syövillä koirilla voidaan todeta puutosoireita.

Valmisruokien, varsinkin kuivaruokien, huonoja puolia on heikko sulavuus. Ne saattavat aiheuttaa vähitellen kehittyvän maha-/suolistokatarrin (oireita ovat mm. vaihteleva ruokahalu, ruokahaluttomuus, toistuva oksentelu/yökkäily, suolisto-oireet, ruohon syöminen jne.). Valmisruokiin joudutaan käyttämään säilöntäaineita (rasvat eivät muuten säily härskiintymättä), joita voidaan lisätä raaka-aineisiin niiden varastointivaiheessa ja ruuan valmistusvaiheessa. Raaka-aineisiin lisättyjä säilöntäaineita ei tarvitse ilmoittaa säkin kyljessä. Ruuan yksipuolisuus altistaa ruuansulatuskanavan suppealle/huonolle mikrobikannalle ja tämä heikentää immuunijärjestelmän toimintaa.

Tuoteselosteet

Raaka-aineluettelossa raaka-aineet on lueteltu määrään perustuvassa järjestyksessä ja ne ovat vertailukelpoisia vain silloin, kun kaikki on ilmoitettu kuiva-aineina. Toisinaan esim. kana on merkitty raakana, ei kuivana ja tällöin sen määrä kokonaismäärään nähden vääristyy.

Jos tuotelistassa lukee kanajauho, se tarkoittaa, että tuotteeseen on käytetty kokonaisista kanoista tai kanojen osista kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote. Tämä sisältää luut, teurasjätteet, höyhenet yms. Jos siinä lukee kananlihajauho, se on kananlihasta kuumentamalla, puristamalla ja kuivaamalla saatu tuote eli lihaa ja lihaan verrattavia raaka-aineita, mutta niiden laatu voi kuitenkin vaihdella. Jos lukee kananlihaa, se on kananlihaa, jossa on mukana myös lihan sisältämä neste (laatu voi tässäkin vaihdella).

Ravintoainesisältö 

Proteiini-, rasva- ja muut ravintoaineprosentit kertovat ravintoaineiden kokonaismäärän ruuassa, mutta niiden perusteella yksin ei ole mahdollista päätellä hyödynnettävien ravintoaineiden määriä. Koska pakkausmerkinnät jättävät paljon tulkinnanvaraa rehulain salliessa sen, hyödynnettävää määrää voi vain arvioida raaka-aineluettelon perusteella.

Esimerkkejä 

Esimerkki 1:

Erikoisruoka, jota suositellaan

- eliminaatiodieetiksi 3-8 viikon ajaksi

- ruoka-aineallergisille jatkuvaan käyttöön

- tulehduksellisesta suolistosairaudesta kärsiville

 

KOOSTUMUS: maissitärkkelys, molekyylipainoltaan alhainen hydrolysoitu höyhenjauho, (aminohappojen ja oligopeptidien lähde), kopraöljy, soijaöljy, kivennäisaineet, kasvikuidut, sikurikuitu, frukto-oligosakkaridit, kalaöljy, sitruunahapoilla esteröityjen rasvahappojen mono- ja diglyseridit, eläinrasva, isosamettikukkauute (luteiinin lähde).

LISÄAINEET (kg:ssa): Ravitsemukselliset lisäaineet: A-vitamiini: 30600 KY, D3-vitamiini: 800 KY, E1 (rauta): 42 mg, E2 (jodi): 33,7 mg, E4 (kupari): 13 mg, E5 (mangaani): 55 mg, E6(sinkki): 198 mg, E8 (seleeni): 0,1 mg – säilöntäaineet – hapettumisenestoaineet.

RAVINTOAINEET: Raakavalkuainen : 18 % - Raakarasva: 16,5% - Tuhka: 8,8% - Raakakuitu: 2,2,% -Välttämättömät rasvahapot: 41,8 g/kg.

 Havaintoja:

Ruoka ei sisällä lainkaan lihaa tai kalaa (vain höyheniä) ja näin ollen hyödynnettävissä oleva valkuaislähde puuttuu ja sen takia jo muutaman viikon käytön jälkeen seuraa todennäköisesti vakavaa aminohappojen puutosta. Rasvapitoisuus on korkea ja se on peräisin osin kasvirasvoista, jotka lisäävät ravinnon Omega-6 pitoisuuksia. Korkeat rasva- ja kuitupitoisuudet voivat aiheuttaa ruuansulatuskanavan ärsytystä. Hapettumisenestoaineet ovat synteettisiä säilöntäaineita, jotka voivat aiheuttaa vakaviakin haittavaikutuksia.

Raaka-aineissa ei ole varsinaisesti yhtään ravintoarvoiltaan arvokasta raaka-ainetta ja sen seurauksena puutosoireiden ilmeneminen on erittäin todennäköistä varsinkin jatkuvassa käytössä. Voidaan siis käyttää ainoastaan lyhytaikaisesti akuutin tilanteen ohimenemiseksi.

 

Esimerkki 2:

 Aikuisille koti- ja harrastuskoirille suunnattu kuivaruoka.

 KOOSTUMUS: 50% ilmakuivattu hirven- ja kauriinliha, 10% ilmakuivattu hirven sydän ja keuhko, 30 %

perunahiutale, 5 porkkana, mustakumina, rypsiöljy, kananmunakuorijauhe.

 RAVINTOAINEET: Proteiini 21,1%, Rasva 10,8%, Raakakuitu 4,7% , Tuhka 7,3%.

 Havaintoja:

Edellä olevaa huomattavasti parempi. Positiivisia asioita ovat: pääraaka-aineena on ilmakuivattu liha, ruuassa on yksinkertainen raaka-ainesisältö, siinä on ravintorikkaat hiilihydraattilähteet ja luonnollinen kivennäislähde. Yleensä mitä pidempi sisältölista ruuassa on, sitä huonompi se on.

 Rypsiöljy lisää Omega-6 määrää ja siten huonontaa Omega-3 ja Omega-6 suhdetta.

 


tiistaina, maaliskuuta 19, 2024

Ruokinta vuosien varrella

 Olen osallistunut tänään keväänä Raakaruokaohjaaja-koulutukseen ja se on ollut todella monipuolinen ja hyvä kurssi, joka on saanut ajattelemaan ruokintaa monelta kantilta.

   Ensimmäinen koira muutti kotiimme vuonna 1991 ja silloisena 12-vuotiaana uskoin koiranruokamainoksiin, että kuivaruoasta koira saa kaiken tarvitsemansa. Kemistiäitini oli sitä mieltä, että luonnollisempi ravinto olisi paikallaan ja säännöllisesti haettiin lisää ruokaa Kennelrehun rekoilta ja lähikaupan lihatiskin luita ja uunissa paistui Yrjölän puuroa. Jossain vaiheessa opiskeluaikoina koirat olivat pitkälti nappularuokinnalla pienessä itsemurhayksiössä asuessa, mutta jo isompaan opiskelukämppään tuli isotädiltä peritty pakastin. Ensimmäisistä pentueista alkaen syötin osan ruoasta lihaa, kalaa, kananmunia ja yrjölänpuuroa. Kummallakin ensimmäisistä walesistani oli C ja C/D-lonkat ja noihin aikoihin luin taas lisää J.A.U. Yrjölän ajatuksia koiran ruokinnasta. 

Noina opiskeluvuosina Turussa tapasin jossain koirajutuissa naisen, joka kertoi koiranruoista, siis nappuiloista, löytyneen nukutusaineita lopetetuista lemmikeistä (kanit yms), tielle kuolleita raatoja eli roadkillejä ja muita täysin ruokaan kuulumattomia tuotteita. En tiennyt olisinko uskonut asiaa. Nämä ovat kuitenkin totta ja näistä löytyy julkaistut tutkimustulokset. 

Muistaakseni vuoden 2004 alussa olin Springereiden luentopäivillä kuulemassa barffauksesta ja kirjoitin myös aiheesta lehteen. Barffaus oli silloin vielä varsin uutta Suomessa ja kuulosti tuolloin hieman monimutkaiselta, vaikka kiinnostus asiaan heräisikin. Vuosien kuluessa kauppojen raakaruokavalikoimat kasvoivat ja koirien ruokinnasta puolet oli säännöllisesti ihan oikeista raaka-aineista koostettua raakaruokaa ultrakäsitellyn nappulan sijaan. 

Kati oli ehtinyt 13 vuoden ikään, kun sille ilmestyi patti kylkeen ja se oli selvästi kipeä. Se oli niin tuskainen, että mietin jo vanhan koiran lopettamista. Patti oli kylkiluiden alla oleva kysta, joka todettiin ohutneulanäytteen perusteella. Siinä vaiheessa olin yhteydessä naturopaattina toimivaan Lamminmäen Tainaan, joka oli jo pidempään ruokkinut omat koiransa kokonaan raakaruoalla ja hän ehdotti pakuriuutetta ja siirtymistä kokonaan raakaan ravintoon. Näillä toimilla oli uskomaton vaikutus, sillä kivut hävisivät ja Kati porskutti menemään vielä reippaasti toista vuotta eläen 14 vuoden 9 kuukauden ikäiseksi. 

Aika pian tuon jälkeen vuodesta 2014 alkaen olen ruokkinut myös pennut kokonaan raakaruoalla. Suurin ero aiempaan 50:50-ruokintaan oli se, että aamuisen haisevan hävityksen kauhistuksen ja kakkakatastrofin sijaan nykyisin 6-9 pennun pentue on saattanut yön aikana saada aikaiseksi pari pientä lähes hajutonta sikaria pentuaitaukseen. 


 

Olen hyvin utelias ja tiedonhaluinen ja olen vuosia istunut KoiraExpon luennoilla kuulemassa muun muassa DogRisk-tutkimusryhmän mielenkiintoisista tutkimuksista. Lindqvistin Niina osallistui raakaruokintahjaajakoulutukseen muutama vuosi sitten ja olemme jutelleen paljon myös hänen kanssaan aiheesta: meillä on hauskasti hieman erilainen lähestymistapa, kun itse olen kemisti ja Niina kokki. Kummankin oma koulutus sivuaa ruoka-aineita, mutta hieman eri tavalla. 

Tänään keväänä mietin, miten aika riittää raakaruokaohjaajakoulutukseen (jota voi onneksi jatkaa useamman vuoden tarvittaessa), mutta nyt onkin käynyt niin, että odotan jo innolla torstaisin uusia materiaaleja, jotka olen ehtinyt yleensä käydä läpi viimeistään lauantaina ;) 


sunnuntai, maaliskuuta 17, 2024

Rollelle SERT ja jun-SERT

 Rolle eli Jangas Usko Unelmiin osallistui tänään Korpilahden näyttelyyn ja oli hienosti PU2 ja ROP-juniori ja sai ekan SERTin ja juniori-SERTin! 

ROP ja PU1 oli Rollen isovaari Rocbee Jimmy Dean.

Walesit tuomaroi Tanya Ahlman-Stockmari. 

Onnea Tiina, Janne, Siiri ja Rolle!



lauantaina, maaliskuuta 16, 2024

Vintiöiden pentutreffit

 Tänään tavattiin taas nuorisoa ja mukana näyttelytreeneissä ja pentupaineissa olivat Rico (Jangas Vili Vilperi), Selma (Jangas Voice of Wind) ja Tosca (Jangas Vilda Milda Matilda). 

 Meidän Vintiöt ovat saaneet pieniä puolisisaruksia Ruotsissa:  https://www.wallova.se/ll-kullen/ Wallova-kennelissä on kasvamassa viisi Anten poikaa ja yksi tytär.

Rico

Selma


Tosca



Kaikki neljä jotenkin samassa kuvassa...



Rico on kovin ihastunut Pippiin

Selma

Siskokset
treenausta




torstaina, maaliskuuta 14, 2024

Ruoan rasvojen yhteydet epilepsiariskiin koirilla

KoiraExpossa saimme kuulla Liisa Uusitaloa, joka on tehnyt Helsingin ylipostolla epidemiologista tutkimusta. Nimihirviö epidemiologia tutkii altisteiden (kuten tupakan) yhteyksiä sairauksiin väestössä. Kyseessä on havainnoiva tutkimus, jossa ei voida todeta varmaa syy-seuraus-suhdetta eikä kaikkien tekijöiden vaikutusta pystytä kontrolloimaan. Hyvänä puolena on kuitenkin se, että tutkimus liittyy läheisesti todellisiin olosuhteisiin, sen helposti sovellettavaa ja käytännönläheistä ja ennen kaikkea relevanttia tietoa. 

Epilepsiaa on esitelty erillisessä artikkelissa, mutta mainittakoon sen verran, että se on neurologinen sairaus, johon 0,5–5 % koirista sairastuu elämänsä aikana ja siihen vaikuttaa geneettinen alttius, mutta sairauden syyt tunnetaan huonosti. Koirat sairastuvat yleensä 1–5 vuoden iässä eikä lääkehoito yleensä täysin tehoa. Epilepsiaa ilmenee myös ihmisillä.

Vaihteleeko sairastusriski ruokinnasta riippuen?

Tässä tutkimuksessa tutkimuskysymys kuului: vaihteleeko koiran riski sairastua sen ruokinnan mukaan? Taustalla oli ajatus siitä, että ihmisten epilepsiaa on hoidettu erilaisilla runsasrasvaisilla ruokavalioilla. Monityydyttymättömät rasvahapot (tosin injektiona ja suurina määrinä) ovat vähentäneet koe-eläinten epilepsiakohtausten määrää. Kalojen rasvahappoja on tutkittu aiemminkin, mutta näissä tutkimuksissa ei ole saatu selkeitä tuloksia. Nyt aineistona on DogRisk-tutkimuksen yli 10 000 ruokintaa ja koiran terveydentilaa koskevaa vastausta. Aineistoon olikin ilmoitettu 108 epileptikkoa, mutta diagnoosi varmistettiin vielä lisäkyselyllä. Mukaan tutkimukseen tuli koiria 65 eri rodusta ja lisäksi monirotuisia. Jokaista sairasta koiraa kohti valittiin 1–4 verrokkikoiraa, jotka olivat samaa tai läheistä rotua, samaa sukupuolta ja saman ikäisiä. 

Tutkimuksessa verrattiin kunkin epilepsiasairaan ja sen yksilöllisten verrokkien ruokintaa eri ikävaiheissa (pentuna eli alle 6 kk, nuorena 6-18 kk ja aikuisena yli 18 kk). Vaikka tällaisia tutkimuksia tulisi tulkita varovasti, tuli silti kaikissa ryhmissä selkeät erot ryhmien välillä ja oli vahvoja viitteitä siitä, että koirat, jotka olivat nuorena saaneet vähintään kerran viikossa kalaa, omasivat pienemmän epilepsiariskin. Viitteitä löytyi myös aikuisten ryhmästä, mutta tulokset niiden kohdalla saattavat selittyä myös sattumalla. Vastaavasti pentuna kalaöljyä saaneilla koirilla oli pienempi riski sairastua epilepsiaan. 
Tämä oli kuitenkin ensimmäinen tutkimus laatuaan ja tulokset voivat selittyä osaltaan myös sattuman tai erilaisten taustatekijöiden vaikutuksilla ja nämä tulokset tulisikin varmistaa muissa tutkimuksissa. Jatkossa onkin tarkoitus tehdä seurantatutkimusta ja tutkia ravinnon vaikutusta kohtausfrekvenssiin eli ilmenemistiheyteen. Voitaneen kuitenkin sanoa, ettei kalan syöttämisestä vähintään kerran viikon ole ainakaan haittaa, kun ihmisillä kalaa suositellaan syötävän vähintään 2-3 kertaa viikossa. 

Julkaistu Springeri-lehdessä 1/2017



tiistaina, maaliskuuta 12, 2024

Onnea 7-vuotiaalle Ellille!

 Elli eli Jangas Miss Chievious täyttää tänään seitsemän vuotta! Onnea iloiselle synttärisankarille :) 

  Pipsa-sisko jouduttiin lopettamaan verisairauden takia viime vuonna, joten Elli on "kaksosista" ainoa synttäriä viettämässä. 

Elli-vauva Sandy-mamman hyvässä hoidossa

Siskokset