Pennut täyttivät jo kaksi viikkoa

H-pentue ehti viime yönä jo kahden viikon ikään ja saivat juhlistaa sitä Canex-matokuurilla. Ilmeet tosin eivät olleet kovin juhlavia, kun suuhun työnnettiinkin jotain muuta kuin makoisaa äidinmaitoa. Essi on samanaikaisesti Axilur-matokuurilla. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että toinen urospennuista etsiikin vielä omaa harrastavaa ja aktiivista kotia. 

Kahden viikon kunniaksi otin pennuista myös yksittäiskuvat, jotka ovat nähtävissä alla.Taas pojat ovat ensin sinisellä taustalla ja sitten tytöt vaaleanpunaisissa tunnelmissa.

Valparna fyllde två veckor idag och fick fira med Canex-maskmedicin. Nedan finns enskilda poträtter av småttingar. Igen pojkar först och sedan flickor.

Tumma poika  (mörka pojken)

Herra Liituraita

Blondiini

Brunette

Silmukka

Spot

Stara

Sitten sekalaisia kuvia porukasta: 

Blondiini katselee mailmaa

Herra Liituraita

Staran ruskea poski

Tumma poika istua jököttää

Lelukoirien pentulaatikko

Tällä hetkellä pennut ovat äärimmäisen helppoja, kun Essi-emo hoitaa täysin niin ruokinnan kuin "vaipanvaihdonkin", ja pienet karvalapset alkavat erehdyttävästi muistuttaa nappisilmäistä lelukoiraa. Silmät ovat auvautuneet koko porukalla viikon aikana ja ilmeisesti myös korvat alkavat hiljalleen kuulla ympäristön ääniä. Naperot kasvavat ihan silmissä ja isoimmat painavat jo toista kiloa. Tällä kertaa viesti tulee enemmänkin kuvakavalkaadin muodossa.

Valpskötseln i det här skede är så otroligt lätt: Essi både matar och putsar valpar. Småttingar är helt tysta och börjar se ut som väldigt söta leksakshundar med sina små,  mörka ögon. Valpar har redan mycket fart när hundmamman kommer till valplådan och de hittar spenarna genast. De största valparna väger redan över 1,2 kilogram.

Alkaa olla ahdasta

Välillä Essi imettää istuallaan

Här ser man tydligt hur mycket valpar har vuxit redan

Det är tryggt bredvid mamma

Lähekkäin

Mä katson suureen maailmaan...

Essi "vaihtaa vaippoja"

Maasta se pienikin ponnistaa

Kuluneen viikon aikana olen törsännyt pienen omaisuuden koirakirjoihin, joiden muutenkin tunnustan olevan heikkouteni. Niin, ei ihan jokaisella ole omaa koirakirjahyllyä. Oma koirahyllyni sisältää muutamia todellisia aarteita, joita ei koko maailmassa ole saatavilla enää, vaikka toisaalta minulta puuttuu haluamiani kirjoja vielä enemmän kuin mitä on koskaan tullut hankittua. Tämän viikon hankintoihin ovat kuuluneet siis seuraavat aarteet: 

Raisalle EVL2 TOKOsta :)

Tänään kisasimme toista kertaa erikoisvoittajaluokassa. Tällä kertaa suuntasimme Purina Areenalle Helsinkiin Marita Packalénin syyniin. Tuloksena oli 250,5 pistettä ja kakkospalkinto. Ykkösestä jäi uupumaan harmittavat 5,5 pistettä... 

Tässä taas kootut selitykset:

Istuminen ryhmässä: 10
Paikalla makaaminen ryhmässä: 7 Huono käskytys maahanmenoon (eilen illalla Stig nauroi minulle, että Sebastian osaa käskeä koiria jo tehokkaammin maahan kuin minä ;) ja totteli jo edellisen koirakon käskyn istumiseen. 
 Vapaana seuraaminen: 8,5 Alussa hieman huonossa kontaktissa. Kun sain itselleni sopivan jännityksen oli tunne itsellä parempi. 
zeta: 7 seisominen meni istumiseksi. 
Luoksetulo: 10 
Ruutu: 9 Ruutuun kaksi käskyä, mutta muuten hyvin. 
Ohjattu nouto: 0 Hienosti merkille, upeasti oikealle kapulalle, MUTTA sitten neiti lähti kapula suussa keskimmäiselle ja se oli sitten siinä. 
Metalliesineen noutaminen: 10
Tunnistusnouto: 8 Kapulan pureskelu ja syöksyminen kapuloille hieman verotti pisteitä.
Kauko-ohjaus: 7,5 kaksoiskäsky ensimmäiseen istumiseen, ilmeisesti hieman liikkumista.

Pennuille kuuluu puolestaan vain hyvää. Nehän kasvavat kohisten ja Blondiinin silmät avautuivat jo perjantaina ja nyt oli myös Spotin silmät olivat aavistuksen auki.

Tuffsen tositöissä

Tuffsen eli Jangas Gotta Go on päässyt lintumetsälle Yangan Jangas Bending the Rules ja tämän isännän Kajn kanssa. Tuffsen oli malttanut hienosti toimia, vaikka Yangalla oli juoksu. Koirat olivat tehneet yhtäaikaista hakua ja Tuffsen oli päässyt myös noutamaan vesilintuja merestä. 

Tässä Pian kommentit toisella kotimaisella: 
 "Lite otur på orrjakt då det var "för bra väder" och sen fanns inte bra skottchanser då när hundarna hade fått upp orre. Kaj tyckte det gick bra att jaga med dem tillsammans, Tuffsen tog bra modell av Yanga och följde fint Kajs order och dirigering. Så riktigt fint ut när de både två sökte genom "varsin halva" :) och samarbetet funkade bra. I måndags morse for Kaj ut med bara Tuffsen på orrjakt och då lyckades det bra å de fick en orre :)"

Tässä mukavia kuvia metsästysreissulta:

Tuffsen ja Yanga

Veneessä Kajn kanssa

Täyttä laukkaa eteenpäin

profiili

Tuffsen ensimmäisen teerensä kanssa

Pikäpäivitys pentulaatikosta: Yleensä pennut kaksinkertaistavat syntymäpainonsa noin 10 vuorokokauden iässä, mutta tässä vaiheessa 8 päivän iässä jo viisi pennuista on ehtinyt siihen vaiheeseen, kun edellisten perässä seurasivat tänään Blondiini, Brunette ja Herra Liituraita. Usealla pennulla alkaa jo näkyä silmänurkkaa, joten silmätkin alkavat oletettavasti avautua lähipäivinä. Muutenkin pennut alkavat enemmän ja enemmän muistuttaa koiria marsujen sijaan. Pigmenttiäkin alkaa olla kuonoissa jo reippaasti. Koko lauma koostuu hyvin tyytyväisistä ja hiljaisista pennuista. Kaikki tissittelevät ahkerasti ja tehokkaasti. Starankin painonnousu on taas kiihtynyt. 

Nelli eli Jangas Fleur-de-Lis oli silmätarkastuksessa ja kaikki oli kunnossa silmienkin osalta. Hienoa! F-pentueesta enää Fanny on silmätarkastamatta ja lonkkakuvaamatta ja eiköhän nekin saada hoidettua tämän vuoden puolella. 

H-pentue viikon iässä

Ensimmäinen viikko pentujen kanssa on kulunut todella nopeasti: pienet edelleen vain nukkuvat ja syövät ja ovat lähes koko ajan tyytyväisiä eloonsa. Essi hoitaa vauvojaan hienosti, vaikka malttaa jo käydä pissalenekillä ja on oppinut pyytämään halutessaan päästä pihalle asioilleen. Pikku-Stara on aiheuttanut hieman huolta, kun neidin painon nousu pysähtyi yllättäen toissapäivänä, mutta nyt on taas painoa alkanut kertyä. Koitamme katsoa, etteivät isommat sisarukset työnnä pientä pois nisiltä suuremman "etuoikeudella". Kaksi pennuista on jo ehtinyt kaksinkertaistaa painonsa näin aikaisessa vaiheessa: nämä ovat tumma poika ja Spot. Pentujen koditkin ovat alkaneet selvitä, toisen pojan koti on vielä epävarma ja näyttäisi siltä, että toinen sijoitusnarttu kaipaisi vielä omaa kotia.

Valparnas första vecka har gått lungt: valpar bara äter och sover. Essi sköter om valparna exemplariskt och hon tycks ha mycket mjölk. Alla andra valpar växer väldigt snabbt, men lilla-Stara har blivit lite efter syskonen. Första valparna har redan hunnit fördubbla sin födelsevikt: de är Spot och den mörka pojken.

Tässä ensin pojat/ först pojkar: 

Tumma poika / Mörk pojke 725 g

Täyttä höyryä eteenpäin

Herra Liituraita 743 g

 Sitten tytöt / sedan flickor: 

Blondiini 556 g

Blondin

Brunette 752 g

Spot 709 g

Spotin ns. viides varvas näkyy takajalassa/s.k. femte tån syns

Stara 459 g

Staralla on hauska osittain ruskea poski

Silmukka 586 g

Silmukka salaman välkkeessä

 Raisan kanssa käytiin aamupäivästä tokoilemassa Riitan opissa. Ruudun kanssa saadan jatkaa harjoituksia (välillä erikseen merkkiä, ruudun paikkaa, loppua jne sekä kokonaisena liikkeenä). Ohjattuun noutoon merkin vahvistusta pallon heitolla, Raisan ei tulisi olla niin kovin pätevä ja arpoa itse, kummalle puolella se haluaa lähteä noutamaan. Luoksetuloissa seisomiset olivat parantuneet siihen malliin, että oli aikas paljon ennakointia ilmassa... Ekan kerran jälkeen kohtuuhyvin. Tunnaria saadaan harjoitella vain vähän tuoksuvalla kapulalla, jotta Raisa luottaa nenäänsä.

Onnea 6-vuotiaat Deet!!

6 vuotta sitten näihin aikoihin D-pentue oli juuri syntymässä. Ja nyt tämä hyvin persoonallinen lauma on kasvanut jo keski-ikäisiksi koirakansalaisiksi. Onnea Remu. Paavo, Tarmo, Nuppu, Tico, Manteli ja tietysti meirän Raisa!!

Mitäs veli- ja sisarkultien vuoteen on kuulunut:

Remu eli Jangas Direct Action on  saanut aiempien selkävaivojen jälkeen viettää tervettä elämää ja ehtinyt mm. tokoilemaan hienoin tuloksin: muutama viikko sitten Kaisa ja Remu pokkasivat avoimen luokan 1-tuloksen!! Lisäksi Remu on ollut mukana hoitemassa perheen kaksijalkaista lisäystä bordercollie Tipin kanssa. 

Tarmo eli Jangas Da Vinci Code on näin kunnostautunut varastelussa ja saanut hotkaistua naamariinsa niin pussillisen purkkaa kuin pullollisen rypsiöljyäkin tänä syksynä. Pilke silmäkulmasta ei siis ole tältä porukalta mihinkään kadonnut. Tarmo on myös kunnostautunut agilityssa ja alkaa olla nopea ja tarkka poika. Muutama kisakin on suunnutteilla vielä tälle vuodelle.

Paavo eli Jangas Dirty Harry on myös jatkanut agiltyn harrastamista vaihteeksi vaatimattomammin tuloksin, mutta eiköhän se vika nollakin ykkösistä pian tule.

F-pentueen viehättävä emä Nuppu eli Jangas Dolce Vita viettää taas syksyn mielipuuhassaan lintumetsällä isännän kanssa.

Tico eli Jangas Dirty Dancing keskittyy lastenhoitoon Leeviin ja Neean pitäessä huolta niin äidin/emännän kuin koirankin elämän vauhdikkuudesta.

Manteli eli Jangas Dimples viettää rauhallista elämää Turussa äitinsä Täplän ja tätinsä Millan seurassa.

E-pentueen emä sekä G- ja H-pentueiden mummu Raisa eli Jangas Duck Soup saavutti vuoden aikana agilityvalion arvon ja VOI1-tuloksen TOKOsta.  Raisa ottaa mielellään Sebastianinkin mukaan TOKO-treeneihinsä kentälle ;)

Onneksi olkoon koko laumalle!! 

Vielä muutama kuva pentulaatikosta: 

Korrien koulutuksessa

 Pikaisesti pentuasiaa sen verran, että pentujen kohdalla aloitimme taas eilen Bio Sensor-ohjelman. Siitä voi lukea lisää aiemmasta blogiviestistä F-pentueen kohdalta:
 http://jangas-kennel.blogspot.fi/2010/09/bio-sensor-ohjelma-alkoi-taas.html

Pentulaatikossa on hyvin rauhallista: pennut ovat tyytyväisiä ja kasvavat kohisten. Puolet porukasta painaa jo yli puoli kiloa. Essi ei edellenkään halua ulos kuin asioilleen ja se on ensimmäinen meillä synnyttänyt narttu, jonka maha ei mennyt lainkaan sekaisin istukoiden syömisestä.

Eilen osallistuin Raisan kanssa HSKH:n järjestämään Riitta Jantunen-Korrin ja Pekka Korrin TOKO-koulutukseen. Raisa kisaa jo EVL:ssä, mutta muutama asia on vielä hieman vaiheessa. Muun muassa näitä juttuja katseltiin eilen. Pekka ja Riitta olivat tapansa mukaan aivan loistavia kouluttamaan ja moni asia jäi hautumaan mietintämyssyyn. Tässä niitä tällä hetkellä tärkeimpiä:

Ruutu on liikkeenä vielä hieman kesken. Olen kuitenkin tehnyt ihan  oikeita asioita: nyt tulisi tehdä enemmän toistoja niin, ettei Raisa saa palkkaa merkille juoksemisesta vaan ainakin joka kolmas kerta se lähetetään suoraan merkiltä ruutuun. Ruudun hahmottaminen on toisinaan hankalaa eikä ihmeellistä pyörimistä saisi nyt oppia. Tehdään jatkossa sekä näyttöruutua, ruutua pallopalkalla että merkillä kyselyä Raisalta, että missä se ruutu oikein on. Kerran ruutuun juostuaan se yleensä hyvin tajuaakin, missä se ruutu luuraa, mutta kokeessa ei valitettavasti liikettä saa uusia. Eli liike on hyvässä mallissa edistymässä, mutta edelleen raakile. 

Zetan seisomisessa Raisa toisinaan kääntyy minua kohti kiertäessäni sen taakse. Demoefekti tosin iski taas ja näytettäessä liike onnistui hienosti. Edelleen toisinaan pallo/nami palkaksi eteenpäin pitämään kiinnostuksen siellä ja jos Raisa liikkuu, niin "höpö höpö" ja uusinta kunnolla. 

Luoksetulossa taas seisomiskuuri pylvään kierron kautta, toisinaan takapalkalla ja apuohjaajan heittäessä palloa. Ilmeisesti seisomiset ovat taas alkaneet venyä, koska en saa heitettyä palloa tarpeeksi pitkälle, vaan se putoaa Raisan eteen. Lisäksi alamme leikkiä "vetoketjuleikkiä" Stigin kanssa iltaleikillä niin, että Raisa saa juosta meidän välillämme ja sitä pysäytetään palkaten toisinaan eteen ja toisinaan taakse. Tämä toimi jo hienosti Raisun juostessa minun ja Riitan väliä.  

Tunnari meni hienosti ja keskittyen, joskin välit ravaten. Siihen ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota juuri nyt. 

Kehään sisääntulosta puhuttiin ryhmän kesken paljon ja siihen tuli taas lisää vinkkejä. Pitäisi harjoitella enemmänkin avustajan kanssa sitä todellista tilannetta, vaikka ne ovat jo paljon aiempaa hallitumpia, kun olen miettinyt ja harjoitellut sitä itsekseni. Tuomarin/liikkurin juoksututkimukseenkin saatiin loistavia vinkkejä, joissa koiralla on pallo/namikuppi odottamassa edessä ja avustajasta tehdään täysin yhdentekevä. Nykyisin Raisa ei juuri välitä tutkimisesta, mutta nuorempana se oli kiipeämässä syliin asti eikä kehäänmeno paikallaoloon vaikuttanut kovin hallitulta... 

Pekan kanssa katsottiin pitkään ja hartaasti ohjattua noutoa, jossa saatiin esiin kaikki mahdolliset virheet. Suurin epävarmuustekijä on ollut se, etten ole saanut pysäytettyä Raisaa, mikäli se on menossa väärälle kapulalle. Nyt harjoiteltiin niin, että minulla oli pallo kädessä ja mikäli se lähti väärään suuntaan huusin pysäytyskäskyn ja heitin pallon periaatteessa kapulan ja Raisan väliin, mutta käytännössä meikäläisen ns. pallonheittotaidoilla se toimi myös niin, että pallo putosi Raisan taakse. Hyvin pian sain Raisan reagoimaan käskyyn. 

Tämä tosin johti siihen, että Raisa oli jossain vaiheessa ihan varma, ettei se saa noutaa oikeanpuolista kapulaa, koska se pysäytettiin, kun maltti ei rittäänyt merkille pysähtymiseen. Tämä aiheutti taas haistelua. Loppuun saatiin onnistuneet harjoitukset kummaltakin puolelta, hienosti ja keskittyneesti merkin kautta. Haistelu ja epävarmuus kuitenkin johti seuraavaan harjoitukseen, joka oli...

temppurata. Tämä oli minulle ihan uusi juttu, mutta uskoisin sen sopivan loistavasti Raisalle ja se hyvin nopeasti siihen reagoikin. Tarkoitus on siis tietoisesti harjoitella niin hankalia juttuja, että koira joutuu epävarmuusalueelle. Meille ensimmäinen harjoitus oli seuraavanlainen: hyppy - seisominen- ruutu vinoon kulmaan - seisominen - nouto ja noutokapulan tuominen. Moneen kertaan Raisa alkoi nuuskia ja rauhoitella, kävi juomassa lätäkössä, katsoi minua, sai lisää ja lisää ohjeita, kunnes lopulta selvittiin. Toinen harjoitus (merkki - seisominen - ruutu vinosti - hyppy toisaalle vinossa) alkoi myös epävarmoissa merkeissä, mutta yhtäkkiä lamppu syttyi pienen spanielin päässä ja sen ilme kirkastui ja se alkoi tarjota erilaisia toimintoja aktiivisesti. Ihan loistava treeni siis ja näitä lisää. Tämä auttaa kokeessankin tsemppaamaan loppuun, vaikka tehtävät tuntuisivat ylivoimaisilta alun epäonnistuttua.

 Oli siis taas erittäin antoisa TOKO-päivä ja ilmakin suosi, vaikka kuusi tuntia ulkona tuntui jäädyttävän minut luihin ja ytimiin saakka, joten sen jälkeen kyllä sauna kelpasi. Valitettavasti vaan illalla pikku-Sebastian sairastui ja kuumeen noustessa kyhnäsimme sohvalla koko illan pikku-potilasta paijaten.

Lauantaina oltiin taas Hakunilan valaistulla kentällä treenailemassa perheen miesväen toimiessa hyvänä häiriönä. Aiheena olivat ruutu, luoksetulo ja jäävät liikkeet.

Kuvat vuorokauden ikäisistä pennuista

Pentulaatikossa on edelleen kaikki hyvin. Navat ovat kuivuneet hienosti ja napanuorat pudonneet pois. Essin saa pakottaa remmissä pois pentulaatikosta ja se todellakin hoitaa pienokaisiaan huolella. Painoakin on tullut pennuille hyvin 1,5 vuorokaudessa.  Pennut ovat hiljaisia, syövät hännät tanassa ja nukkuvat suurimman osan ajasta. Pentulaatikossa elo on siis mallillaan.

Tässä tulee yksittäiset potretit kustakin pennusta vuorokauden iässä. 
Aloitetaan pojista:

Tumma pojannaskali 405 g

Herra Liituraita 420 g

 Sitten tyttöset:

Blondiini 313 g

Brunette 432 g

Brunette menossa

Spot 384 g

Stara 378 g

Silmukka 395 g

Siskonpeti