Kati in memorian

Sweetie-pie Kathy 2.5.1998-30.1.2013

 Meidän teräsmummo, kultainen pikku Kati Sweetie-pie Kathy lähti eilen viimeiselle matkalleen ja katselee meitä nykyisin pilven reunalta autuaammilta metsästysmailta. Ikää pienellä ja pippurisella mummolla oli jo kolmisen kuukautta vajaa 15 vuotta ja kahta viimeistä viikkoa lukuunottamatta pisamanaamani oli hyvässä kunnossa. Vielä viimeisinä päivinäänkin se jaksoi kävellä usean kilometrin lenkin lumessa. Nyt kuitenkin kasvain rinnassa, kysta kyljessä ja takajalkojen pettäminen alta alkoivat olla tuskaisia ja oli aika päästää Kati kivuistaan niin raskaalta kuin se tuntuukin. 

26.1.2013

Kati on ollut ja tulee olemaan minulle varmasti elämäni tärkeimpiä koiria. Ensimmäinen ihan oma koirani, joka muutti luokseni lähtiessäni Turkuun opiskelemaan. Katin kasvattajasta Marjukasta tulikin minulle vara-äiti noihin aikoihin ;) Kati tutustutti minut kokeiden ihmeelliseen maailmaan, neidin kautta ajauduin yhdistystoimintaan ja aloitin kasvatustyöni. Katiska on kulkenut mukana niin Turussa, Tukholmassa, Keravalla kuin Vantaalla asuessa ja saanut elää symbioosissa poikamme Sebastianin kanssa viimeiset kaksi vuotta. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että Kati on elänyt kanssani koko aikuisikäni.

Sanat eivät riitä kertomaan, kuinka rakas tuo pieni ja suloinen olento on. Sanani eivät taivu, jotta saisi sanottua, miten tyhjältä tuntuu, kun Katin sänky on tyhjä eikä kukaan siinä haukahda tervehdykseksi tai katso suklaanappisilmillään ymmärtävästi. Kukaan ei voi olla yhtä perso ruoalle kuin Katinka eikä kerjätä ja varastaa sapuskaa samalla antaumuksella. Sebastian vielä opettelee puhumaan ja Kati tarkoittaa hänen kielellään paitsi vanhaa koirakultaamme myös sitä, että ei ole enää nälkä. Ruokailua lopetellessa Sebastian näet vastaa joko "mer" halutessaan lisää ruokaa tai "Kati" ollessaan täynnä ja antaessaan lautasen esipesuun.  

Berit aikanaan kirjoitti, että walesinspringerit harmaantuvat hurmaavasti näyttäen siltä, kuin ne olisivat työntäneet kuononsa Anni Helena-pussiin. Ja juuri siltä Katin harmaantunut pää näyttääkin. 

Surun sijasta pitäisi osata arvostaa sitä, että on saanut elää pitkään noin ihastuttavan koiran kanssa. Luulisi, että luopumisesta tulee helpompaa koiran ollessa hyvin Vanha Erikoislaatuinen Olento. Sen sijaan sitä alkaa toivoa, ettei hyvästien aika koskaan tulisikaan.

  Katia kuvaa hyvin Aino Suholan runo:

" On elettävä niin,
 että jonakin päivänä
voi luopua elämästä
siitä 
kyllänsä saaneena." 

Vielä yhäkin voi Kati opettaa emäntäänsä.

Pentu- ja kasvattitreffeillä

Tänään pidettiin Vantaalla HSKH:n Vuokkoset Areenalle pentutreffit H-pentueen 3 kuukauden ikäisille naperoille ja samalla pujottelu- ja näyttelytreeneihin pääsivät myös Piko, Pihla ja Essi. Suuri kiitos Lindqvistin Niinalle, joka tuli pitämään näyttelykoulutusta ja kiitos kaikille mukaan päässeille. Essi ja Sebastian olivat selvästi laillani innoissaan pentujen tapaamisesta. Ihania pieniä pusuttelijoita, jotka jaksoivat ikäänsä nähden keskittyä hienosti eikä hallikaan pelottanut. Oli ilo nähdä suurin osa pennuista samalla kertaa! 

Toivottavasti tavataan sankoin joukoin taas 17.2 ja 6.4 treenien merkeissä samassa paikassa. Muistattehan ilmoittautua mukaan, jos pääsette! Lisätietoja löytyy seuraavasta viestistä: http://jangas-kennel.blogspot.fi/2013/01/suunnitelmissa-talle-vuodelle.html


Idag var fem av H-kullens valpar samlade i valpträningar. Det var jätteroligt att se valparna med nya duktiga ägare. Valpar fick träna allmänlydnad samt lite utställningar och agility. Valparna trivdes bra i hallen och hade jätteroligt tillsammans!

  Tässä vielä kuvasatoa päivältä:

Pentulaiset omistajineen: Eppu, Sofi, Sandy, Heta ja Ronja.

Jangas Heppuli Keppuli "Eppu" 3 kk

Jangas Heikun Keikun "Heta" 3 kk

Jangas Hissun Kissun "Ronja" 3 kk

Jangas Huller om Buller "Sandy" 3 kk

Jangas Hupsis "Sofi" 3 kk

P.S. Lisäsin viikon vanhaan viestiin myös kuvat Pihlasta ja Hertasta.

Dantelle ja Viiville SM-0 agilitysta!

Tänään Dante eli Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen kisasivat Vantaalla agilityssä saaden nollan agilityradalta. Toiselta radalta yksi ylimääräinen putki ja sitä myöten hylky. Tuomarina toimi Johanna Nyberg. Onneksi olkoon!

Itse lähdin aamulla ennen sian pieremää, kuten sanonta kuuluu, kohti Turkua Katin, Jaanan ja Pikon kanssa. Tällä kertaa oli vuorossa näyttely, josta ei tuloksena ollut suurta sukseeta ruotsalaisen Ewa Nielsenin tuomaroidessa, mutta päivä oli yhtä kaikki mukava. Kiitos vaan Jaanalle hyvästä seurasta -29 asteen paukkupakkasessa!

Kati eli Sweetie-pie Kathy pääsi todennäköisesti vimeiseen näyttelyynsä 14 vuoden ja 8 k iässä. Tulos oli EH1. ja ihastuttava arvostelu. Eritoten kohta: "kaiki hampaat tallella." oli mielestäni hauska. Tässä Katin arvostelu kokonaisuudessaan toisella kotimaisella: 
 " En nästan 15-årig tik som för sin ålder i utmärkt kondition. Alla tänder på plats. Fint huvud. I gammal päls. Bra kropp. Normalt vinklad. Rör sig sunt för sin ålder. En ägare som har skött sin hund med föredömligt sätt. Fint att se. "

Piko eli Jangas Field Fennel palkittiin ensimmäistä kertaa H:lla. Poika ei liikkunut kunnolla, vaan ihanat juoksuhajut vetivät huomion maahan liikkumisen sijaan... 
"Kunde vara mera maskulin. Kunde ha mera maskulint huvud. Fina öron. Fina vinklar. Utmärkta ben och tassar. Fallande rygglinje. Behöver utveckla i sina rörelser. Rör sig mycket kort både fram och bak."

Kati on ollut varsinainen teräsmummo koko ikänsä, mutta viime viikkoina olen huolestunut siitä. Tuntuu, että aamuisin takajalat eivät aina meinaa pitää alla laminaattilattialla. Tosin se on mennyt viime viikkoa lukuunottamatta nopeasti ohi eikä päivän mittaan ole ollut ongelmia. Runsas viikko sitten Raisa ja Kati taistelivat molekyylipallosta (meillä ruoka on tulenarka aihe enkä ollut löytänyt tuota palloa itse...) ja Kati sai haavan etujalkaansa. Viikon ajan onnuttuaan etujalkaansa ja käyskenneltyään vain omalla pihalla, tuntuu ettei Katin takaosa enää oikein pidä sen alla etenkään liukkaalla alustalla. Toivottavasti tilanne vielä helpottaisi eikä se olisi lopun alkua. Toisaalta tuon ikäisen koiran kanssa ollaan jo moneen kertaan jatkoajalla, mutta jotenkin sitä vain ihminen tulee ahneeksi ja haluaisi pitää rakkaan lemmikkinsä ainiaan luonaan. Ennemmin tai myöhemmin täytyy kuitenkin tehdä raskas päätös.

Talven hiljaiseloa

Tuntuu, että meillä elämä on kovasti rauhoittunut pentujen muutettua koteihinsa ja olemme perheen kanssa viettäneet varsin seesteisen rauhallista elämää, joka tuntuu tulevan tarpeeseen, jotta saada patterit ladattua näin talvipakkasilla.

Jangas Gale Wind "Pihla" 16 kk

 Ihan kaikki eivät sentään ole olleet yhtä laiskoja, koska Pihla eli Jangas Gale Wind teki debyttinsä virallisessa näyttelyssä. Tuloksena oli H Jari Partaselta Kajaanissa, mutta arvostelu oli todella kiva ja neiti oli käyttäytynyt hyvin:

"Antaa hieman kevyen ja pienen vaikutelman. Erittäin feminiininen pää. Kaunis ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Erinomaiset etukulmaukset ja erittäin lupaava eturinta. Runko saa vielä täyttyä. Hyvä lantio. Toivoisin enemmän luita ja hieman enemmän kokoa. Liikkuu tasapainoisesti sivulta. Hiukan niukassa karvassa. Hyvä väri. Kauniisti esitetty."

Hertta ja Sebastian sohvalla

Viime viikonloppuna Hertta eli Jangas Forget-Me-Not oli meillä hoidossa ja se on todellakin Herttainen walesilainen. Uskomattoman kiltti ja lapsirakas tyyppi, ihan samanlainen kullanNuppu kuin äitinsä. Sain hankittua viimein uuden kameran (edellisen ollessa jo kuusi vuotta vanha ja jouduttua useampaankin kertaan vahingossa noutokapulaksi...). Nyt saa sisälläkin otettua ihan asiallisia kuvia.

Hertan katse

Olen saanut kuvia H-pentulaisista ja ainakin neljä Suomessa asuvaa tyttöstä on tulossa ensi sunnuntaina treeneihin. Vanhempiakin kasvatteja on tulossa useita. Vielä mahtuu muitakin mukaan! Eli kyseessä on sunnuntai 20.1.2013 klo 12-14 Ojangossa (Piktämäentie, Vantaa) kentällä kaksi. Aiheena tapakasvatus/näyttelykoulutus ja agility (kepit vanhempian kanssa, putki, kontaktit ja aita pentujen kanssa). 

Tässä kuva Mimmistä (Jangas Hopsansaa) ja pentujen mummusta Majasta (Smörsoppens Mynta): 

Maja ja Mimmi

Ja tässä Ronja-siskosta (Jangas Hissun Kissun) kuvia: 

    Tekninen tuki ja turva Jaana laittoi viikonloppuna nettikameran kuntoon ja nyt olen nauhoittanut Essin yksinoloa - tai oikeastaan Raisan ja Essin kaksinoloa aamun ensimmäisen tunnin aikana. Videot ovat olleet kummaltakin päivältä maailman tylsintä katsottavaa, kun Essi makaa pää maaassa portin luona ja Raisa saattaa hieman kuljeskella tai vaihtaa jopa kylkeä. Toistaiseksi yksinolo on näyttänyt äärimmäisen rauhalliselta ja työhuone näyttää ihan samanlaiselta kotiin tullessa.                               

Kuulumisia

Täällä elämä rauhoittui kummasti pentujen muutettua omiin koteihinsa. Sebastian aina välillä kaipailee Eppua (Jangas Heppuli Keppuli), josta tuli pojan paras kaveri. Iltaisin saattaa kuulua sängystä vielä vieno ääni: "pentu... heppu... pentu...". Epulla on kuulemma mennyt hyvin uudessa kodissa alkuunsa.

   Tosin Essi tuli meille toistaiseksi, koska neidin oli vaikea sopeutua yksinoloon omassa kodissaan sinne palatessaan. Tällä viikolla lainaillaan Jaanalta kameraa, niin saadaan nähdä mitä neiti touhuilee täällä. Ainakin se jää edelleen tänne kohtuu rauhassa eikä mitään ole täällä tehty tyttöjen kesken vaan kotiin tullessa kaikki on paikoillaan eikä ääntä kuulu. Syksyn kymmenen viikon aikana yksinolo (lue: koirien kesken olo) ei ollut ongelmallista täällä meillä.

   Olen saanut ihania kuvia H-pennuista eli tässä ovat Sofi ja Mimmi: 

Sofi eli Jangas Hupsis ja "isosisko" Sussu

Mimmi eli Jangas Hopsansaa

Tänään päästäänkin taas agilitytreeneihin walesimaisessa joukossa. Eilen puolestaan oltiin Raisan kanssa agilityssä ensi kertaa kuukauteen, kun joulupäivän treenit jäivät luonnollisesti välistä ollessamme Tampereella. Raila-koutsilla oli tiukka linja eilen ja sainkin tehdä kymmenen etunoja-punnerrusta illalla unohdettuaan koiran selän taakse ollessani myöhässä radalla. Raisalla oli taas vauhtia ja intoa. Pitäisi vaan itse muistaa antaa sen hakea takaakiertoja huomattavasti itsenäisemmin eikä mennä tyrkkimään sinne niin, että myöhästyy seuraavasta kohdasta.

  

Synttärionnittelut 9-vuotiaille C-pojille!

On ehtinyt kulua jo yhdeksän vuotta siitä, kun C-pentueen pojat J. Cordon Bleu, J. Cola For Elvis, J. Cubic Butterfly ja J. Caledonian syntyivät. Onneksi olkoon Aksu, Elvis, Hemuli ja Pyry syntymäpäivän kunniaksi!  

Aksu ja Elvis

Tässä muutama kuvatus pienistä pulipojista 6 viikon iässä. Neljän pennun poikalauma sai olla melkein aina kotona ollessani vapaana koko silloisessa yksiössäni. 

Pyry (edessä) sekä Aksu, Hemuli ja Elvis vasemmalta lukien.

 Elviksestä löytyy ihana kuvakavalkadi Reetan blogista: 
http://koplasoturit.blogspot.com/2013/01/sa-oot-silkkii.html

Onnitteluihin yhtyy tietysti myös 14,5-vuotias Kati-äiti ja toivoo pojilleen yhtä pitkää ja tervettä ikää. 

Poikien Kati-äiti

 Pentueen Kenny-isä asustelee ilmeisen hyvissä voimissa edelleen Ruotsin maalla:  
http://www.clumbrolds.se/hanar/kenny.htm

Suunnitelmissa tälle vuodelle

Keväälle on taas paljon suunnitelmia. Poimikaa itsellenne sopivat :)

4-7.1.2013 H-pentujen  toinen neloisrokotus ja rabies-rokotus

ja siirtyminen kolmeen ruokintakertaan

sunnuntaina 20.1.2013 klo 12-14 kasvattien treenit Vuokkoset Areenalla kenttä 2 (pitkäsuontie, Vantaa) aiheena: tapakasvatus/näyttely ja agility (Niina Lindqvist tulee kouluttamaan näyttely&tapakasvatusporukkaa). Koiran kanssa pääsee toki harjoittelemaan hieman kumpaakin. Ilmoittautuminen etukäteen kasvattajatädille, hinta tulee olemaan 5 € ja mukaan mahtuu korkeintaan 10 koirakkoa.

H-pennuille 14 vk iässä matokuuri Axilur-matolääkettä kolmena peräkkäisenä päivänä

(ja 16 vk:n iässä rabies-rokotus, jos sitä ei otettu 12 vk:n iässä)

sunnuntaina 17.2.2013 klo 12-14 kasvattien treenit Vuokkoset Areenalla kenttä 1 (pitkäsuontie, Vantaa) aiheena: TOKO ja metsästyskoulutus.
Ilmoittautuminen etukäteen kasvattajatädille, hinta tulee olemaan 5 € ja mukaan mahtuu korkeintaan 10 koirakkoa.

lauantaina 6.4.2013 klo 12-14 kasvattien treenit Vuokkoset Areenalla kenttä 2 (pitkäsuontie, Vantaa) aiheena: näyttelyharjoitus (Niina Lindqvist) ja agility. Treenien jälkeen voidaan siirtyä Koivumäentielle harjoittelemaan pentutrimmausta pentunäyttelyä varten. Ilmoittautuminen etukäteen kasvattajatädille, hinta tulee olemaan 5 € ja mukaan mahtuu korkeintaan 10 koirakkoa.

20.4.2013 Pentunäyttely ja pentutreffit Hyvinkäällä H-pentueelle

G-pentueen pojat:

Lonkkakuvaus ja silmätarkastus olisi aika hoitaa kevään mittaan. 

H-pennut:

6 kk iässä voidaan siirtyä kahteen ruokintakertaan päivittäin

ja 6-9 kk iässä vaihdetaan Eukanuban penturuoka johonkin aikuisen muonaan ja syötetään edelleen puoliksi puuroa, lihaa ja C-vitamiinia

6-7 kk iässä yhteinen trimmausilta Vantaalla touko-kesäkuussa.

5-9 kk iässä voi osallistua pentunäyttelyihin.

18-19.5.2013 MH-luonnekuvaus Oitissa Hausjärvellä G-pentueelle sekä vanhemmista Nelli ja Hani toivon mukaan. Kuvaajina Carina Timberg ja Kerstin Persson. Ilmoittautuminen alkaa 1.2 Springerspanielit ry:n kotisivujen kautta. Koitetaan saada koko sisarusparvi lauantaille. 

Touko-kesäkuussa taippari- ja metsästyskoulutus sekä Jangas 10-vuotispäivät. Päivämäärä varmistuu alkuvuodesta. 

 

lauantaina 8.6.2013 Springerspanielit ry:n Tottelevaisuuskoe Hämeenlinnassa

sunnuntaina 9.6.2013 Karkun erikoisnäyttely springerspanieleille. Kasataan taas nyyttäripöytä kasvatinomistajien kesken.

11-14.7.2013 Springeripäivät Pomarkussa. Springeripäivillä on tarkoitus järjestää myös MH-luonnekuvaus, mikäli joku ei pääsekään toukokuussa.

syksyllä 2013 taipumuskoe koskien H-pentuetta 9 kk iästä alkaen sekä vanhemmista Wilmaa, Hania, Taraa, Adaa, Nelliä, Tuffsenia ja Kanua. 

Ronja eli Jangas Hissun Kissun (11 viikkoa) kävi eilen moikkaamassa