Jalostusneuvojien jatkokurssi tuli käytyä viime viikonloppuna ja se olikin suorastaan erinomainen. Luennoista kirjoitin jo uusimpaan, jouluksi ilmestyvään Springeri-lehteenkin, mutta jotain täytynee ajan kanssa laittaa blogiinkin, joskin se saa hieman odottaa. Springeri-lehden vikat artikkelitkin sain juuri lähetettyä Sarille, joten ensi viikolla oikoluku ja sitten vaan lehti painoon :) Lehteen tulee huimat 80 sivua. Olen siis ollut ahkerana, vaikkei sitä blogista voikaan päätellä...
Viikolla on taas treenailtu ohjatusti nejästi ja välillä vähemmänkin ohjatusti. Eilen illalla kouluttajat nauroivat, että ovat mitä ilmeisemmin pelotelleet puolet ryhmästä pois, kun meitä oli vain kolme kuudesta paikalla. Ajatella, että toiset lähetvät ulkomaille ja teatteriin, vaan päästääkseen tokotreeneistä ;) Raijan kanssa todettiin, että me ollaan vaan niin tyhmiä, että ilmestytään joka viikko paikalle eikä ymmärretä mitään pieniä vinkkejä...
Otetaankin tällä kertaa hieman liikekohtaisesti noita hyviä vinkkejä. Tämä on taas tällaista itselleni muistutukseksi kirjoitettua juttun.
Kierto-hyppyliike on ollut nyt työn alla joka kerta, kun on käyty Ojangossa. Sitä kun ei oikein muualla voi harjoitellakaan. Teemme pylpyrän kiertoja nykyisellään jo sekä hyppyjen että noutokapuloiden ohi ja se alkaa sujua entistä paremmin, kunhan muistaa pitää kriteerin selvänä:
a) Jos Raisa menee suorinta päätä kartion ympäri, lentää pallo palkaksi
b) Jos matkalla pyöritään, yritetään tehdä hyppyä, noutaa, pohtia, pysähdellä tai ihan mitä tahansa muutakin kuin kartiolle laukkaamista, niin vain kehut ja uusi yritys heti perään.
Essikin kiertää kartiota hieman vajaan viiden metrin päästä tätä nykyä.
Raisa ohjautuu hyvin kapuloille, mutta tarvitsee hyppäämiseen vielä hieman apua hyppy-käskyn ja pienen liikahdukseni muodossa.
Tunnarissa on katsottu Essin kanssa rauhallista mielentilaa palkkaamalla kädessä olevasta kapulasta luopumista ja muutaman sekunnin kaunista pitämistä. Lisäksi ulkona Essi saa etsiä omaa kapulaa lehtikasan alta ja tekee hienosti töitä nenällä.
Seuraamisessa olen taas palautellut Raisun mieleen juoksusta pysähdyksiä ja pysähdyksestä juoksuun lähtöjä. Essin kanssa keskitytään hieman edempänä kulkemiseen, jotta näkisin koira hieman alaspäin katsoessani.
Zeta menee Raisan kanssa varsin hyvin, mutta seuraamisen ja zetan alussa liikkeelle lähdössä minun pitäisi muistaa antaa käsky ensin ja vasta sitten lähteä liikkeelle, muuten koiraparka jää kuin nalli kalliolle. Nauroin, että tästä on minulle huomautettu eka kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta kovapäinen on emäntäkin.
Kauko-ohjauksessa Essin kanssa on alettu tekemään liikkeitä takapään ollessa paikallaan ja etupään noustessa maassaolosta napakasti suoraan ylös ilman apuaskelta. Raisan kanssa puolestaan todettiin, että vanhukselle turvallinen suorittaminen on tärkeämpää kuin täydellinen tekniikka ja nyt keskitytään tekemään töitä myös häirittynä. Raisa tsemppasi hienosti, vaikka Mirjami yritti sitä lahjoa namilla. Mokiakin tuli, mutta kokonaisuudessaan olin tyttöön erittäin tyytyväinen!
Paikallaolot ovat edistyneet Raisan kanssa hurjasti ja se istuu ryhmässä topakasti, kunhan käyn välillä kurkkimassa piilosta ja kehumassa. Enää en käy väleissä palkkaamassa, vaan istumisen lopuksi palkkaan sen enkä komenna maahan heti paikalla istumisen jälkeen.
Ohjattu nouto alkaa näyttää koko ajan paremmalta purkille ohjausten ja merkin suhteen, merkittömälle merkille Raisa juoksee jo varsin hienosti, mutta ruutu on hieman levällään. Onneksi sitä päästään katsomaan ensi torstaina.
Tavoitteena on päästä kokeisiin tyttöjen kanssa ensi keväänä ja silloin haluan niiden ja itseni olevan varsin varmoja liikkeiden suhteen. Raisan kanssa eritoten ohjattu nouto, kiertohyppy, ruutu ja paikalla istuminen on saatava mahdollisimman varmoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti