Onnellisen Uuden Vuoden toivotus!

Aina vuoden viimeisinä päivinä on hyvä katsoa vuotta taaksepäin ennen kuin suuntaa katseet tulevaan. Aina toisinaan onkin ihan tarpeellista tehdä pientä tilintekoa itsensä kanssa. Kokonaisuudessaan sanoisin, että vuosi on ollut oikein onnellinen ja onnistunut, vaikka toki surun hetkiä ja vastoinkäymisiä kuuluu jokaiseen vuoteen, eihän se ihmiseloa muuten olisikaan. Oma vuosi on kulunut aika pitkälti hoitovapaallaa Sissi-tyttären kanssa, syksyn vietin suurelta osin jo töissä kemian opena ja nautin kovasti omasta työstänikin. Vapaus olla kotona ja tehdä asioita rauhaisaan tahtiin on aikas ihanaa, mutta toisaalta työn hektisyyskin on omalla tavallaan vapauttavaa sekin. Yhdistystoiminnassa olen pitänyt koko vuoden agilityryhm(i)ä ja syksyn kouluttanut myös rally-tokoa, johon suoritin myös koulutusohjaajakurssin. Kesällä treenattiin viikoittain kasvattien ja niiden mukavien omistajien kesken. Springeri-lehden toimittaminen ja Springerin pentuopas ovat vaatineet paljon aikaa ja energiaa, jalostustoimintakunta ja MH-toimikunta ovat tänä vuonna jääneet hieman vähemmälle minun osaltani. Pentueita on ollut ensimmäistä kertaa kaksi samana vuonna ja eihän sitä voi olla vetämättä suuta hymyyn näitä pieniä karvakuonoja katsellessa. Kennelliiton kasvattajapalkinto Vuolasvirta-palkinto myönnettiin minulle tänä vuonna, kun sain tarvittavan määrän eli kymmenen pentuetta kasaan. Omat jo iäkkäämmät koirat ovat kisanneet ahkerasti rally-tokossa ja etenkin Raisan kanssa on edelleen aivan mielettömän hauska treenata ja kisata. Poikamme sairastuminen diabetekseen varjosti alkukesää, mutta aurinkoinen lapsi antoi äidilleen vuoden parhaan joululahjan, kun alkoi jouluaattona pistää ateriainsuliinit ihan itse.

  Summa summarum: ihana, opettavainen vuosi. En haluaisi tätäkään vuotta elää uudestaan, mutta en haluaisi myöskään antaa hetkeäkään pois. En edes niitä viikkoja, kun kuljin pää sumussa eikä yksikään ajatus suostunut pysymään pääkopassani ohimenevää sekuntia kauempaa. Sekin kuuluu elettyyn elämään: jokainen pissalammikko, hamahelmet lapsen korvassa, pennun jyrsimä lego, josta saadaan raivari, kakan haju, joka tunkee nenään heti herätessä, pentujen mekastus, märkä pusu poskella, likaiset tassunjäljet juuri pestyllä matolla, nauru ja itku, kiukku ja ilo. Tunnen olevani siunattu ihanilla ystävillä, niin uusilla kuin vanhoilla ja mukavilla ihmisillä, joiden kanssa aikaansa viettää. Oma perhe on valtava voiman lähde, vaikka välillä arki tuntuu tietysti raskaaltakin. Puolitoistavuotias on kuitenkin jo huomattavasti omatoimisempi kuin puolivuotias ja eskarilainen osaa jo vaikka mitä. Stigin pinnaa on kovasti puolestaan venytetty vuoden aikana ja hyvin se on taipunut pidemmäksi.


Katsotaanpa vielä mitä kasvattien elämään on kuulunut:

B-pentueesta hengissä on yhä 13,5-vuotias Milla eli Jangas Beuaty Or Beast elellen yhä 10-vuotiaan siskontyttären Mantelin (J. Dimples) kanssa rauhaisaa eläkeläisten eloa Turussa. Ihanaa saada säännöllisesti kuvia tyttöjen elämästä :)

Manteli ja Milla

C-pentueesta Elvis (J. Cola For Elvis) lähti alkuvuodesta sateenkaarisillalle, mutta pentueen viimeisellä aivan pikapuoliin 13 vuotta täyttävällä Aksulla (J. Cordon Bleu) yhä tassu nousee.

Aksu kesätunnelmissa

D-pentue vietti tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan. Jouduimme kuitenkin hieman ennen syntymäpäiviä hyvästelemään Tarmon (J. Da Vinci Code), joka siirtyi autuaammille metsästysmaille Remu-veljen luo. Juhlapäivää pääsivät viettämään Paavo, Raisa, Nuppu, Tico ja Manteli. Paavo (J. Dirty Harry)  on kunnostautunut vuoden aikana näyttelyissä: SERT (FIN), 2x vet-SERT (EE), 2x ROP ja 2x VSP-VET muutaman vuoden tauon jälkeen ja päästyä Niinan trimmaussalonkiin siistittäväksi. Raisa (J. Duck Soup) on kisannut vuoden rally-tokossa ja vuoden aikana olemme napsineet kaikki koulutustunnukset (RTK1- RTK4) ja lisäksi voitimme springeri-mestaruuden lajissa, kun se järjestettiin ensi kertaa. Vain yksi koe meni nollille ja sekin kesäkuussa, kun rata tuntui vielä hyvin kinkkiseltä ja oma pää oli vielä aika pitkälti sairaalatunnelmissa.

Komea Paavo

E-pentue täyttää alkuvuodesta jo kahdeksan vuotta ja nämä nuorukaiset siirtyvät siis hiljalleen vetraaniosastoon (vaikka juurihan ne syntyivät!). Tästä laumasta Essi (J. Enttententten), Dante (J. Even-Stevens), Lotte (Jangas Elin Kelin Klot) ja Sakke (J. Eager-Beaver) on palkittu rally-tokossa hyväskytyillä tuloksilla: Essi sai RTK1-koularin ja Dantella on kaksi hyväksyttyä tulosta. Dante on lisäksi suorittanut Nose Workin hajutestin, kun mejä-koepaikkaa ei tämä taitava koirakko tälle vuodelle saanut. Essi puolestaan palkittiin kahdella cacibilla ja viron sertillä, saaden aikanaan vahvistettua tittelit EE MVA ja C.I.B nimensä eteen. Lotte palkittiin myös springeri-mestarina tokossa kisattuamme alo2-tuloksen muutaman tunnin treenin jälkeen. Valitettavasti vielä alkuvuonna agilityssa kisannut Wilma (J. Ees-Taas) on ollut joulun alla todella kipeänä yhden nikamavälin spondyloosin ja välilevyn takia.

Dante suoritettuaan Nose Workin hajutestin

F-pentue porskuttaa entiseen tapaan: Kamu (J. Four-Leaf Clover) harrastaa edelleen agilityä, Piko (J. Field Fennel) rallytokoilee, Remu (J. Fir Tree) käy isännän kanssa metsällä ja muut nauttivat elostaan muuten vain.

Remo ruskan aikaan metsästysreissussa

G-pentueen Viima (J. Gone with the Wind) on tietysti vanhaan tapaan saanut nauttia metsällä käynnistä isännän kanssa ja on ehtinyt myös riemastuttaa meitä hoitamalla ihastuttavan K-pentueen täällä luonamme. Naperot syntyivät helmikuussa. Pihla-sisko (J. Gale Wind) on treenannut juoksukontaketja ja napsinut muutaman SM-nollan Even kanssa.

Viima hoiti pentunsa esimerkillisesti

H-pentueesta Sandy (J. Huller om Buller) palkittiin tänäkin vuonna vara-SERTillä, mutta sai valitettavasti loppuvuodesta lihakset aivan totaalisesti juntturaan. Eppu ja Ronja ovat osallistuneet täysipainoiset pikkulapsiperheen eloon ja Ruotsissa Mimmi (J. Hopsansaa) synnytti toisen pentueensa. Hetaa (J. Heikun Keikun) sain lainata taipumuskokeeseen ja neiti saikin hyväksytyn tuloksen, vaikken ollut nähnyt sitä pariin vuoteen lukuunottamatta muutamaa päivää ennen koetta. Aika pätevä tyyppi!

Ronja kesälaitumilla

 I-pentueen kaikki kolme nuorukaista MH-luonnekuvattiin toukokuussa ja syksyllä Hessu (J. In The Mood) ja Zelda (J. In Blossom) suorittivat myös taipumuskokeen. Aiemmin taipparin läpäissyt Sisu (J. In Full Swing) on päässyt sen sijaan metsälle isännän kanssa. Marraskuun lopussa Zelda synnytti ihastuttavan L-pentueen seitsemän pientä kääpiötä, jotka viihdyttävät meitä paraikaa.

Zeldan tiineyden viime päivinä

J-pentueen pojilla ei ole mennyt niin ruusuisesti: Mustikka (J. Jack-of-All-Trades) on pysynyt lääkityksellä tietääkseni oireettomana, mutta Messillä (J. Jack-A-Dandy) puhkesi veljensä tavoin epilepsia, jota ei ole oikein saatu lääkehoidolla kuriin. Kovasti toivon jaksamista Hennalle ja joskus varmaan tulee myös vaikea päätös eteen :( Nmä ovat niitä uutisia, joita ei koskaan toivoisi, mutta kuten sanottu näiden kohdalla epilepsiariski piti olla hyvin pieni ja silti näin kävi.

Messi oman apinan kanssa

F-pentueen Pikon tytär Femma (Doniol High Five To Jangas) tuli tammikuussa sijoitukseen ja muutti helmikuussa Kirsin luo. Femma on ehtinyt vuoden aikana harjoitella harrastamisen alkeita ja oli VSP-pentu pentunäyttelyssä.

Femma pääsi syksyllä myös fasaanijahtiin

K-pentueen nuorukaiset ovatkin olleet touhukasta ja hauskaa porukkaa. Pennut ehtivät jo viime kesänä kaikin pentunäyttelyyn eikä ihan hullummin tuloksin: Lyyli (J.  Kajsa Kavat) ja Taavi (J. Karlsson På Taket) olivat ROP-pentuja, Korppu (J. Knight of Can-A-Lot) VSP-pentu. Myös Netta (J. Kate Reddy), Toivo (J. Komisario Palmu) ja Elsa (J. Kiss And Make Up) palkittiin KP:llä. On taas kiva nähdä murkkuikäisiä ensi vuuoden puolella.

Pentunäyttelyssä yhteispotretissa Korppu, Elsa, Netta ja Lyyli.

Kesäkuussa syntynyt Kevin (Llon Helygen) muutti Brittein saarilta tänne Pohjolaan yhteisomistukseen Lindqvistin Niinan kanssa. Kevin elää ja opettelee koirien tavoille Niinan hyvässä huolenpidossa ja ehti on ensimmäisiin pentunäyttelyihin ollen VSP-pentu.

Kevin

L-pentue vasta harjoittelee leikkimistä ja touhuja pentulaatikossa. Toivottavasti kaikki löytävät itselleen omat rakastavat ja aktiiviset kotinsa :)

Täältä tullaan elämä!

Kuvista taas kiitos koirien omistajille.

Olkoon ensi vuosi vielä edellistäkin onnellisempi ja parempi :)

5 viikkoa ikää ja ihan pihalla!

Tänään pennut viettävät 5-viikkoispäiväänsä ja sen kunniaksi ne pääsivät ulkoilemaan Sannan ja nicolaksen vieraillessa ja heidän lisäkseen pennut pääsivät pihalla tapaamaan myös naapurin pariskuntaa. Pennut olivat hyvin reippaita ulkona. Tällä viikolla pennut ovat nähneet vieraita ihmisiä vauvasta vaariin ja kovasti ovat pitäneet vierailijoista :)

Ulkona levittiin pitkin pihaa kuin jokisen eväät.

Nicolas on Sebastianin ikäinen ja yhtä taitava pentujen kanssa. Hän jäi pitkäksi aikaa pentulaatikkoon istumaan pentujen sammuttua ulkoilun jälkeen kuin saunalyhdyt. Jossain vaiheessa lilla-Zelda päätti tulla Nicolaksen syliin, työnsi veljensä pois sylistä ja lösähti lämpimälle polvelle erittäin tyytyväisen näköisenä.

Ulkona osattiin käydä kimppakakalla

Juostiin hippaa

Tutkittiin pihaa (Legend kuvassa)

Napattiin kaveria hännästä

Haisteltiin

Kerjättiin rapsutuksia

Lilla-Zelda tutustuu pihaan

Link

Link odottaa kaveria

Seisoskellen 4,5-viikkoisena

Pennut kasvavat kovaa vauhtia, vaikka ovatkin edelleen helppoja pieniä naperoita ja antavat meidän nukkua aamuyhdeksään. Parin viikon päästä tosin alkaa arki ja silloin on joka tapauksessa herättävä aamulla kuuden maissa, mutta nautitaan nyt laiskoista aamuista, kun hetki voidaan :)

  Ruokaa naperot syövät jo neljästi päivässä, tosin iltapäivän kanan kaulaoista tuntuu olevan enemmän iloa ja touhua kuin varsinaiseksi ateriaksi, mutta Zelda kyllä popsii kaikki suuhunsa, kunhan askartelun jälkeen pääsee pentuaitaukseen. Sikäli hauska pentue, että ne eivät ole edelleenkään kinastelleet kauloista, vaan kaksi pentua mahtuu joviaalisti syömään samaa herkkua, jos toinen nyt sattuu vahingossa makoilemaan omansa päällä...

Pennuista on tullut leikkisiä kavereita. Yhä edelleen Salama (Lightning) ja Lara ovat ensimmäisinä sylissä ja etenkin Salama on kovin hellyyden kipeä. Pikku-Legend on tosi leikkisä, mutta muut ovat kovasti innostuneet nekin leluista ja sisarusten kanssa painimisesta.

Leikittäiskö legoilla?

Eilen Niina kävi kylässä ja saimme otettua pennuista uudet seisotuskuvat 4,5 viikon iässä. Ne olivatkin harvinaisen helppoja seisottaessa, kun olivat aika unisia pieniä (mitenkäs se menikään - älä koskaan herätä nukkuvaa pentua...). Samalla pennut pääsivät tutustumaan ensi kertaa yksitellen makkariin ja kovasti lähtivät jo heti tutkimaan. Viimeisenä olleet Lara ja Larry jäivät hetkeksi lasten kanssa leikkimään.

Tässä kuvat, ensin taas pojat sinisellä taustalla ja sitten tytöt vaaleanpunaisella. Sukupuolineutraalius sikseen, kun näin on pennut helpompi erottaa toisistaan!

Jangas Link To The Past eli "Link"

Jangas Legend of Chima eli "Legend"

Jangas Lemming eli "Lemming"

Jangas Leisure Suit Larry eli "Larry"

Jangas Legend of Zelda

Jangas Lightning eli "Lightning" tai "Salama"

Jangas Lara Croft eli "Lara"

Valitettavasti koskaan ei voi olla pelkkää iloa ja autuutta, vaan tällä kertaa Wilma (J. Ees-Taas) on ollut kovin kipeänä ja mummu-koiralla todettiin pahannäköinen spondyloosi. Tsemppiä ja jaksamista toivotellaan kovasti Wilmalle!

Joulun rauhaa

 Viimein alkaa tuntua, että elo helpottaa. Flunssa on näivettynyt uupumukseksi ja kurkkukivuksi, joulu on ollut oikein onnistunut ja rauhallinen, aikuiset koirat ovat saaneet lenkkeillä, pennut napostella niin kanan kauloja kuin muutakin raakaruokaa ja olla sylissä sekä lapset ovat nauttineet jouluista perheen ja suvun kesken. Tänä vuonna ei lähdetty Tampereelle, kun enää ei saada pakattua mukaan kolmea aikuista kioira, seitsemää pentua ja kahta  lasta. Ennen lapsia, tässä vielä onnistuttiin. Tällä kertaa autollinen ihmisiä ja koiria tuli sen sijaan tänne meille käymään.

Kanan kauloja ei ehkä saatu kovastikaan syötyä..

mutta hauskaa niiden kanssa oli.

Pennut ovat päivä päivältä enemmän hereillä ja hauskempia tyyppejä. Ne leikkivät, touhuavat ja koittavat hampailla käsiä. Ääniä tai ihmisiä ne eivät säpsy, vaan suhtautuvat elämään varsin positiivisesti. Joulukuvaa varten koriin laitettaessa meinasivat karata sieltä mokomat riiviöt ;)
 

Uskomatonta kyllä yhtään murahdusta ei pentulaatikosta kuulunut.

Bastin syliin on turvallista torkahtaa.

Heiluvat hännät

Larry

Supsutellaan salaisuuksia.

L-pennut ekoissa seisotuskuvissa

Tässä siis viikon kuvat pentulaisista. Naperot ovat eka kertaa seisomassa pöydällä ja saivat eka kertaa muuta ravintoa kuinn emon maitoa. Ensimmäinen ruokailu koostui naudan mahasta ja tänään maisteltiin sika-nautajauhelihaa.  Hyvin maistui sekin. Paljon siis ekoja asioita emänsä synttärinä kokivat. Pentujen mahat ovat löysällä, joten annoin jo hieman etuajassa toisen madotuksen Canex-tahnalla.

Kaikki kuvat ovat Riikka-siskoni ottamia.

Ensin taas pojat:

Jangas Link To The Past

Link

Jangas Legend of Chima eli pikkuruisena syntynyt Legend on edelleen muita kevyempi.

Jangas Lemming on pentueen isoin.

Jangas Leisure Suit Larry venyttää namin perässä

Larry

Sitten tytöt:

Jangas Legend of Zelda

Lilla-Zelda

Jangas Lightning

Jangas Lara Croft

Lara

Lara ja Larry ovat ulkonäöltään kuin kaksoset vaikka ovatkin uros ja narttu:

Sisko ja sen veli tai taisikin olla veli ja sen sisko