Kuvia 4-vuotiaista K-pentueen tyypeistä

Kiitos K-pentueen omistajille ihanista kuvista 4-vuotispäivän kunniaksi. Tässä niitä tulee:

Toivo eli J. Komisario Palmu

Korppu eli J. Knight of Can-A-Lot

Taavi eli J. Karlsson På Taket

Netta eli J. Kate Reddy

Loput kuvat ovatkin Elsasta J. Kiss And Make Up:

Onnea 4-vuotiaille K-pennuille!

Vuodet vilistävät nopeaan ja K-pentue täyttää tänään jo neljä vuotta. Niiden syntyessä Sissi oli vielä vauveli ja nyt neiti on jo iso ja osaava tyttö. Viima-emäkin on muuttunut nelivuotiaasta ihan oikeasti veteraani-ikäiseksi ladyksi ja saanut vielä toisen, juuri vuoden täyttäneen, pentukatraan.

Onnea Toivo, Taavi, Korppu, Netta, Lyyli, Elsa ja Kaneli!

Mitäs näiden tyyppien eloon kuulukkaan?

Korpusta eli Jangas Knight of Can-A-Lot on tullut vuoden aikaan toistamiseen isä eli sen Neswing B-pennut ovat jo 1-vuotiaita ja syksyllä Speckled-pentue syntyi Virossa. Korppuhan suoritti nuorena poikana sekä taipumuskokeen että MH-luonnekuvauksen ja käy nykyisin viikoittain agilityssä ja ehkä tänä syksynä saattaisi olla kisavalmiskin (siis myös emäntä). Sanna ja Korppu ovat hyvin vauhdikas pari agiliitämässä, mutta välillä Korpulla on vauhtia enemmän kuin järkeä... MEJÄssä he ovat oikein lupaavia myös.

Korppu MEJÄ-jäljellä

 Toivo eli Jangas Komisario Palmu sai kaverikseen leikatun kettuterrieritytön ja elää kotikoiran eloa, joskin toivoisin sen vielä terveystarkkeihin, taippariin, näyttelyyn ja MH-luonnekuvaukseen :)

Taavi eli Jangas Karlsson På Taket pääsee syksyisin isännän kanssa metsäreissuille ja selvitti taipumuskokeen aikanaan helposti. 

Netta eli Jangas Kate Reddy on hauskan P-pentueen emä ja tällä hetkellä hoitelee pääasiassa perheen pientä poikaa ja nauttii omakotiasumisen reimuista isolla aidatulla pihalla :) Netta on todella rohkea ja reipas, kuten nuorena selvitetyt taippari ja MH-luonnekuvauskin kertovat.

Netta osallistui yhteen näyttelyyn EH-tuloksella

 Lyyliä eli Jangas Kajsa Kavat on kaavailtu seuraavan pentueen emäksi, kun se sai vaadittavan EH:n kesän näyttelystä, kun handleriksi vaihtui Niina ;) Taippari ja MH-luonnekuvaus on silläkin suoritettu ja lonkat ja silmät kunnossa. Juoksua odotellaan alkavaksi lähiaikoina.

Myös siskotyttö Lyyli palkittiin EH:lla

Elsa eli Jangas Kiss And Make Up kärsi pitkään vatsavaivoista, mutta käsittääkseni nyt on olo helpottunut. Elsa osallistuu aktiivisen perheen arkeen ja silläkin on sisarusten lailla taippari suoritettuna, vaikka MH-luonnekuvaus keskeytettiin sen pelästyttyä kovasti.

Kaneli eli Jangas Kameliadamen asuu Tuusulassa rakastettuna perhekoirana.

Vihdoin hyviäkin uutisia

Pipin kanssa elämä on ollut aikamoista tasapainoilua, mutta viikolla tulivat neidin viralliset terveystulokset eli selkä ok (LTV 0, VA 0), lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Ei siis paremmat tulokset olisi voinut olla. Maananataina pelästyin, josko kuvissa on niskassa hermopinne, joten halusin Maaria Kaiperlan (Osteo in flow) mielipiteen Pipistä, mutta hänelle aikojen saaminen on aina työlästä. Niinpä tilasin Jennylle osteopatia-ajan, kun sellaisen vielä sain. Mutta kuten niin usein niin suunnitelmat menivät täysin uusiksi. Jennyn ajan kohdalla minun piti olla viemässä Stig ja Sebastian Maalahden junaan, mutta onneksi kasvattini Lara pääsi Jennyn hoitoon Erkun kanssa. Ja saimme vieläpä peruutusajan Kaiperlan hoitoon. Hän totesi, että Pippi on täysin stressikoira tällä hetkellä (mikä on ihan totta!), olkien kohdalta ja niskasta ja lantiosta löytyivät kipukohdat eli Pöppi on todellakin telonut itsensä pahasti ja kärsinyt mm. päänsärystä saaden koko kropan ihan hälytys- eli stressitilaan. Nyt jatketaan hoitoja ja ruokintaa yksinkertaistetaan toipumisen ajaksi hevonen/lammas/hirvi/peura proteiiniksi ja parsakaali/kesäkurpitsa kasvikseksi ja lisäksi maitohappobakteeria (Anicol) ja vitamiinilisät. Sen lisäksi vapaana ulkoilua ja rauhallista treenailua eli "liike on lääke" :) Elämä jatkuu taas ja aurinko valaisee muutamalla säteellä tätäkin risukasaa... Alkaa oma olokin helpottaa, kun vihdoin on jotain hyviäkin uutisia. Kyllä koiran (tai lapsen) sairastaminen pistää aina mielen matalaksi.

  Eilen pikku-Sissikin lähti junalla mummulaan Tampereelle. Onpa oudon tuntuista, kun olen ekaa kertaa vuosiin ihan yksin koirien kanssa kotosalla. Tänä iltana perhe palaa kotiin ja onhan heitä jo vähän ikäväkin. Niina ja Kevin olivat sentään eilen meitin seurana eli ihan yksin ei ole mökissä mökötetty.

Tulva

Eilen asuimme järvien keskellä, kun läheiset pellot ja piha tulvivat eivätkä ojat pystyneet kuljettamaan tuollaista vesimäärää pois.

Tie lainehtii

Missä menee oja ja missä piha tai pelto?

Omassa uimaaltaassa voisi melkein polskia...

Omassa päässä on tällä hetkellä samanlainen tulva kuin tuo pihalla ollut. Kävimme siis Espoon urheilukoiraklinikalla Laura Hakalan vastaaotolla Pipin kanssa. Pippi kokeiltiin päästä varpaisiin ja siellä oli lihasjännitystä, mutta hermoradat olivat normaalit. Lisäksi kuvattiin kyynärät, lonkat ja selkä. Lonkat ja kyynärät olivat siistit, niskassa kuitenkin kaksi nikamaa näytti olevan melkein kiinni toisissaan. Pahimmillaan siis kyse voi olla  hermokivusta, ja silloin osteopatia, kraniointi ja laserhoito sekä kipulääkkeet voivat helpottaa oloa, mutta parannusta ei ole. Toisaalta, jos tuo onkin ihan normaalia, niin Pippi pitäisi saada kuntoon. Ensi viikolla saan kuulla asiantuntijan mielipiteen kuvien perusteella. Tulvii, tulvii, omassa päässä edelleen.

Onnea P-pentueen 1-vuotispäivän kunniaksi!

Vuosi sitten Netan pennut syntyivät nopeaan tahtiin hiihtoloman ensimmäisenä viikonloppuna ja nyt ne täyttävät vuoden vastaavana viikonloppuna.

Onnea meitin Pipille sekä sisaruksille Redille, Peetulle, Wilmerille, Amokselle, Hallalle ja Martalle!

Peetu

eli Jangas Pygmalion

asuu Pirkkalassa.

Redi

eli Jangas Prince and the Pauper

Halla eli

Jangas pomperipossa i Monismanien

Martta eli

Jangas Plättä Kiljunen

Pippi eli Jangas Pippi Långstrump

Amos eli Jangas Powder And Patch

Huomenna aamusta lähdetään jännittämään ortopedille ja luustokuviin Pipin kanssa Espooseen, josko löytyy selvyyttä Pipin etupään  kivun syyhyn...

P.S. Lallen tulokset pysyivät yhtä hienoina Kennelliitossa eli lonkat A/A, kyynärät 0/0, selkä LTV0 ja VA0 :) 

Terveystarkastustuloksia :)

Tällä viikolla O-pentueen ensimmäinen vuoden ja viikon ikäinen tyyppi ehti jo lonkka-, selkä ja kyynärnivelkuviin. Lallen eli Jangas One Man Band lonkat lähtivät Kennelliitton A/A:na, kyynärät ja selkä näyttivät puhtailta. Silmissä PPM ja distiachis, mutta ei siis mitään vakavaa, vaan muutama pehmeä ripsi siis oli löytynyt. Hienoa!

Seuraavan pentueen isäksi on kaavailtu 10-vuotiasta Oskua eli Castiog Ego Et Rex Meus, joka kävi terveystarkeissa tiistaina: lonkkakuvat näyttivät hyvältä ja silmätkin oli ok eli nyt vaan odotetaan Lyylin uutta silmätarkastusta, juoksun alkamista ja tietysti Oskun virallisia lonkkatuloksia :)

Välillä kaupungilla kävelee vastaan tuttuja...

Kävimme lauantaina Puotilan kartanon brunssilla juhlimassa muutamaa päivää myöhässä Stigin syntymäpäiviä ja sen jälkeen lähdimme Helsingin keskustaan ja muun muassa Hakaniemen halliin. Kävellessämme Sissi ilmoitti, että haluaa rapsuttaa tuota koiraa osoittaen taakseen. Kääntyessäni näin nuoren walesilaisen, joka näytti päästään jotenkin kumman tutulta. Katsahtaessani ylös tunnistin isännän ja Amoksen eli Jangas Powder And Patch. Amos on vielä hyvin kropaltaan keskenkasvuinen, mutta todella kiva nuori walesilainen :) Ensi viikonloppuna vietetään jo näidenkin 1-vuotissyntymäpäivää.

O-pentueen Puppe-isä VSP, Lallelle EH1

Tänään Ursula osallistui Tornion näyttelyyn Pupen ja Lallen kanssa Tuula Prattin tuomaroidessa. O-pentueen komea isä Fi Mva Suvimetsän Brad Pitt eli Puppe oli VSP, isoisä C.I.B Wild Fellow's Moonlight Shadow PU2 ja ROP-veteraani, Pupen puoliveli Fi Mva Lundtorps Theo PU3 ja junioriluokkaan ensi kerran osallistunut Lalle eli Jangas One Man Band sai junioriluokassa tuloksen EH1.

Lalle

Mitä treenataan, kun ei saa treenata?

Pippi on edelleen toipilaana, joskin Reetta on kranioitunut ja/tai Jenny hoitanut osteopatian keinoin säännöllisesti. 17.2 olen varannut ajan ortopedille ja lonkka- ja kyynärnivelkuviin, joten toivottavasti syy löytyy. Pipin pitäisi siis levätä. Mutta se ei todellakaan ole sitä ymmärtänyt. Ohjeeksi saimme aidata sohvan, jotta se ei koko ajan hyppisi ylös ja alas sohvalle, mutta olohuone ei oikein toimi, jos koko sohva ja nojatuolit on aidattu... Kyllä meidänkin täytyy saada elää ;)

  Olemme käyneet neljä kertaa Katri Lehmosen koiratanssin alkeissa ja saimme kivoja treenivihjeitä. Pyörähdykset on jätetty, mutta hitaat pujottelut (mm. kahdeksikko jalkojen välistä, pujottelu ohjaajan peruuttaessa) jätettiin treenattavaksi. Kevyen esineen noutoa treenaamme lähinnä ylläpitotarkoituksessa. Yhden tassun laittaminen alustalle rauhallisesti, nyökkääminen, rauhallinen kumarrus ja muita helppoja ja rauhallisia juttuja on jätetty treenattavaksi. Olemme käyneet myös Elinan rally-tokotreeneissä, joissa viimeksi oli vaikeata häiriörataa (kaksi koiraa yhtä aikaa radalla) ja se oli tosi hyväksi Pipille, joka paransi suoritustaan kerta kerralla.

  Maarit Hellman keksi eteenmenon alkeita puolen metrin päästä seinästä ja Pippi yhdisti eteenmenon ja kuonolla painamisen hienosti myös erikoisempiin esineisiin kuten putken kylkeen. Matka ja aika pidetään niin lyhyenä, että liike on minimaalinen. 

Hypokoiraviikonlopussakin oltiin ja siellä olemme joutuneet miettimään ilmaisua hieman uudestaan, koska kunnon painaminen kuonolla tuntuu olevan liian rankka. Lapputreenit edistyvät hyvin ja Pippi ilmaisee jo aika hyvin myös oikeita hypoja. Toisinaan tosin vasta siinä vaiheessa, kun tuon mittaria. Viime yönä varttia vaille kuusi neiti häiriköi meitä ja sai myös hoidossa olevan Kevin-isänsä rauhtattomaksi. Koirat pääsivät ulos, mutta aamulla huomasin Sebastianin olleen hypoarvoilla juuri tuohon aikaan. Hölmö ja väsynyt änitee ei siis tajunnut. Tosin flunssainen poika on muuten kärsinyt lähinnä korkeista arvoista, kuten yleensäkin tulehdustiloissa.

KoiraExpoonkin ehdin muutamalla luennolle ja Rytkösen Teemun kanssa lounaalle ja treenikaveria Ullaa moikkaamaan. 

Koirakirjat ovat heikkouteni, mutta kaikenlainen lukeminen on hyväksi (vai mitenkäs se mainos menikään?). On ihanaa, kun yhdeksänvuotias Sebastian jaksaa jo kuunnella klassikkokirjoja. Vuoden aikana olemme lukeneet Mark Twainin Tom Sawyers äventyr, Daniel Defoen Robinson Crusoe, J. K. Rowlingin koko Harry Potter-sarjan (siinä menikin kesä kätevästi), Jules Vernen Kapten Grants barn ja nyt on vuorossa Alexandre Dumas´n Monte Christon kreivi. Lukuhetket ovat ihania, kun kainalossa on yksi/kaksi lasta ja yksi koiranpentu. Välillä tosin tulee hieman keskustelua siitä, että kuka saa olla vieressä. Sissi ei näitä kirjoja aina jaksa kuunnella ja silloin Pippi valloittaa paikkansa kainalossani, muuten se makoilee Sebastianin vieressä. Hyvää vastapainoa stressaaville päiville. Suosittelen :)

Onnea 1-vuotiaalle O-pentueelle!

Vuosi sitten Stigin synttäriä vietettiin hieman erilaisissa merkeissä, kun kärsin yön migreenikohtauksesta ja totesin Viiman synnytyksen alkavan pikapuoliin. Yön valvomisen ja oksentelun jälkeen pentujen syntymän seuraaminen tuntui ylivoimaiselta, mutta onneksi Viiman emäntä Taina pääsi kätilöimään meille ja seitsemän suloista pentua syntyi Viima-emän hoitaessa hommansa esimerkillisesti. Vajaa kaksi viikkoa myöhemmin Viima-mammasta tuli myös Viima-mummu ja vuoden aikaan se on ehtinyt yhteensä kolmen pentueen mummuksi...

  Onnea syntymäpäivänä Nuoli, Lempi, Lalle, Jawa, Osku, Ulle ja Niilo!

Viima-emä ja Nuoli (J. Opportunity)

Jawa eli J. Old School

Lalle eli J. One Man Band

Lempi eli J. Outlander

Niilo

eli J. Ocean's Eleven

Osku eli J. Out of Print