Tällaista elämä on

...ilmoitti nelivuotias filosofimme saunan lauteilla eilen illalla. Eilen selvittiin jotakuin kunnialla ensimmäisestä työ- ja koulupäivästä etänä Sissin ja koirien yrittäessä sopeutua tilanteeseen mahdollisimman hyvin. Olemme harjoitelleet erilaisia tapoja opiskella ja opettaa, joten päivät ovat kuluneet aika nopsasti. Toisaalta sitä optimistina taas totesin, että mikäs meillä ollessa: asumme omakotitalossa metsien keskellä, joten täällä on helppo kulkea ketään tapaamatta. Itse olenkin ollut koko viikon lievässä flunssassa, joten ihmiskontaktit ovat olleet nollassa omaa perhettä lukuun ottamatta. Toisaalta eipä tartte olla sairaslomalla töistä lievän räkätaudin takia.

Eiköhän tätä vuosien päästä muistella erikoisena koronakeväänä. Nyt elämä on rauhallisuudessaan jollakin tavalla jopa seesteistä, vaikka varmaan ehdimme kyllästyä toistemme seuraan vielä moneen kertaan. Tuntuu kummalliselta, että viikonloppuisin ei ole ohjelmaa, kun kaikki koirataphtumat on peruttu ja muutenkin liikkuminen pitäisi minimoida. Iltaisin ei oloe treenejä. Töitäkin tehdään hieman eri aikatulussa ja eri tavalla.

  Pippi kaipaisi selvästi enemmän sosiaalistamista, mutta toisaalta ne viihtyvät kylässä olevan Jameksen kanssa hyvin. Raisa on taas ihan hyvässä kunnossa, mutta saapi nähdä miten pitkään yhteistä aikaa on jäljellä, kun kremppoja on alkanut ilmetä. Koirat ovat aina nälkäisiä, vaikka niitä koitetaan taas ruokkia aiempaa enemmän. Nelijalkaiset nauttivat siitä, että koirien lenkitys on meille henkireikä ja ulkoilua saakin tavallista enemmän. Tänään oli vielä ihana ilmakin.

Marjukan kanssa soiteltiin, että nyt onkin hyvä sauma aloittaa heti uuden Springeri-lehden työstäminen, kun meillä on jo teema ja huomattava määrä luennoista kirjoitettavia artikkeleita helposti tehtävissä.

James liitää

Komea James eli J. Leisure Suit Larry