Onnellista Uutta Wuotta toivottaen!

Vanha vuosi kulkee viimeisiä tuntejaan eteenpäin. Mekin lähdemme Tampereelta kohti uutta asuntoa ja sieltä edelleen Espooseen tulevaa vuotta juhlistamaan.

Viime vuosi on tuonut mukanaan upeita tuloksia etenkin koerintamalla ja kasvattini ovat saaneet viettää pääosin hyvin tervettä ja monipuolista elämää. Suuret kiitokset kaikille kasvattien omistajille näiden walesien hyvästä hoidosta.

Tässä pikainen päivitys kasvattieni kuulumisista:

Eppu (J. Blame the Dog) ja Janni ovat loistaneet agilitykentillä ahkeroiden nollatuloksia oikein urakalla. Alkuvuodesta he saivat luokkanousuun oikeuttavat sijoitusnollat ja muutaman muunkin. Ekasta kolmosluokan kisasta tuli heti SM-0. Vuoden muihin hienoihin saavutuksiin kuuluu 3.-sijoitus Maxi-3 luokasta ja Springerspanielit ry:n agilitymestaruuden voitto. Alkuvuodesta herra sai vara-SERTin Turun KV-näyttelystä ja sijoittui hienosti Karkussa luokassaan ERI-palkinnolla.

Täplä (J. Behaving Badly) on toipunut D-pentueen aheuttamista koettelemuksista ja todenmnut saaneensa seurakseen erittäin vahavluonteisen tyttären. Täplä on päässyt treenaamaan agilitya Nummelinin perheen nuoremman tyttären Amandan kanssa ja kumpikin kuulemma nauttii uudesta harrastuksesta. Koirakon ekat kisat ovat toivottavasti ensi vuonna edessä. Täplä kun on kisannut vain kerran minun kanssani aiemmin.

Milla (J. Beauty Or Beast) elää edelleen täysipainoista koiranelämää Annan, Sakarin ja saksanseisoja Ellan kanssa Oulussa. Metsällekin Milla on päässyt, vaikka agility onkin tänä vuonna jäänyt vähemmälle Annan työkiireiden takia.

Yanga (J. Bending the Rules) elää oikein koiran paratiisissa Ahvenanmaalle seuraten Kaj-isäntää joka paikkaan niin venematkoille matkailijoiden joukossa kuin lintumetsällekin.

Elvis (J. Cola For Elvis) ja Reetta ovat myös ahkeroineet agilityn parissa ja saivat Maxi-2 oikeuttavat nousunollat vuoden aikana. 2-luokasta ehti parivaljakko napsia ekat tulokset. Syksyllä Elvis toimi hyvin metsällä pitäen perheen miesväen tyytyväisenä.

Hemuli (J. Cubic Butterfly) on harrastanut agilitya pääsemättä kisoihin, ja alkuvuodesta pojalle odotetaan jälkikasvua. Näyttelyitä kerääntyi vain yksi ja tulos oli EH. Lauri ja Kristina ovat loppuvuoden aikana hoitaneet Hemulia vuoronperään. Alkuvuodelle on suunnitteilla muutama agilitykisakin ja ensi kesälle taippari.

Aksu (J. Cordon Bleu) elää edelleen tyytyväisenä Mäenrannan perheen hoivissa ja on osallistunut loppuvuonna perheen Laura-tyttären kanssa näyttelyihin. Ensi vuodellekin lienee muutama näyttely tiedossa ja kenties taipparikin?

Pyry (J. Caledonian) elelee Jyväskylässä Mikan ja Jutan hoivissa ja tietääkseni toimii edelleen hyvin metsällä. Uudetkin kuulumiset olisivat toki tervetulleita.

Raisa (J. Duck Soup) on piristänyt minun ja Kati-mummun päiviä. Näytelmiin ja kokeisiinkin ollaan ehditty ja vieläpä hyvin tuloksin: ROP- ja BIS-2-pentu Karkussa, SERT, vara-SERT ja PN-2. Taipumuskoe läpäistiin muiden D-pentujen tavoin eka kerralla 10-kuisena ja TOKOsta saatiin vielä kaksi ALO1-tulosta ja luokkavoitto tuli kaupan päälle. Ensi vuodelle on suunnitelmissa TOKOilua avoimessa luokassa ja agilitykisauran aloitus. Harjoittelu ollaan aloitettu jo alkuvuodesta ja MEJÄäkin ollaan vähän aloiteltu. Lonkatkin kuvattiin A:ksi ja silmät oli terveet.

Remu (J. Direct Action) on ahkeroinut omistajiensa Kaisan ja Jarkon kanssa. Näyttelyistä ROP- ja VSP-pentu, SERT, vara-SERT, PU-2 ja PU-3. Kokeista hyväksytty taippari ja kaksi AVO2-tulosta MEJÄstä. Ensi vuodelle ohjelmassa ekat agilitykisat, TOKO-kokeet ja lisää MEJÄ-jäljestystä.

Paavo (J. Dirty Harry) on päässyt jo mukaan touhuun, kun Reetta on harrastanut pikkumiehen kanssa Elviksen ohella. Näyttelyistä pentuluokan KP ja PU-4 sijoitus kr-näyttelystä. Nuorisoleirillä Paavo oli Match Shown BIS. Taippari valitettavasti jäi, kun kokeeseen ei mahtunutkaan. Paavo on myös treenannut agilitya ja TOKOa, kokeisiin poika toivottavasti osallistuu ensi vuonna.

Tarmo (J. Da Vinci Code) ja Sinttu ovat innostuneet agilitystä ja ovatkin siinä tosi lupaavia. Kisat toivottavasti odottavat ensi vuonna. Taippari meni heti kerrasta läpi ja jäljestys luonnistui niin hyvin, että MEJästä tullee Tarmonkin harrastus.

Manteli (J. Dimples) elelee tyytyväisenä Nummelinin perheen luona ja läpäisi Minna-Riitan kanssa taipparin saaden myös kokeen nuorimmalle jaettavan Tiramisu Trophy-kiertopalkinnon. Lisäksi näyttelyissä neiti oli ROP-pentu ja palkittiin junnuluokassa ERIllä.

Tico (J. Dirty Dancing) ja Sari ovat ahkeroineet koulutuksissa tänä vuonna. Agilitykisat ja TOKO-kokeet ovat suunnitelmissa ensi vuodelle ja tänä vuonna Tico oli ROP-pentu ja selvitti taipparin saaden kokeen lupaavimmalle jaetun kiertopalkinnon. Lonkat kuvattiin, tulos A, ja silmät tarkastettiin terveeksi.

Nuppu (J. Dolce Vita) on kokenut kovia, kun se sai kesällä kiehuvaa vettä päälleen ja pahat palovammat. Nupun perhe muutti Irlantiin, tyttösen jäädessä vielä Suomeen. Ensi vuonna toivottavasti Nuppukin paremmalla onnella tapahtumiin.

Tokoilua ja vanhenemista

Raisa pääsi tänään tokoilemaan syntymäpäiväni kunniaksi... Milläkö logiikalla nämä liittyvät toisiinsa? Enpä tiedä, mutta kivaa oli treenatessa.

Aloitettiin hosuvalla ja epätarkalla seuraamisella, joka parani loppua kohti. Pelkkien kehujen jälkeen jatkettiin liikkeestä maahanmeno (loistavaa osaamista) ja luoksetulo pysähtyen... tai noh. Hilattiin pysähtymisiä useampaan kertaan pallon kanssa ja ne onnistuu aikas hienosti alle 15 metrin matkalta, mutta sitä pidemmällä matkalla tuli ongelmia. Raisa ei siis meinannut seisahtua.

Pallon avulla onnistuneen pysäytyksen jälkeen jatkettiin liikkeestä seisominen (hyvin menee) ja välipalkatta heti noutaminen. Loistava nouto ja palautus laukaten suoraan perusasentoon, mutta Raisa lähti matkaan jo pienestä pään liikkeestäni käskyn sijaan...

Lopuksi kauko-ohjaus kymmenen metrin matkalta takapalkalla. Istuminen hienosti, maahanmeno vasta toisella käskyllä, sitten hyvä istuminen ja maahanmeno, josta palkka namikipolle.

Luoksetulon pysäytykset jäivät harmittamaan ja niin harjoiteltiin pysäytyksiä takapalkan kanssa. Taas kriitiinen metrimäärä vaikutti onnistumiseen: alle 15 metriä loistava onnistumisprosentti, yli 20 metriä ja minun "vetovoimani" voitti namikipon helposti. Hiljalleen alettiin kuitenkin onnistua pidemmältäkin matkalta. Paikallaolot ja luoksetulot aina erittäin hyvät. Raisan kanssa on hirmuisen kiva harjoitella, kun se kestää paljon toistoja ja intoa riittää pidempiinkin harjoituspasseihin. Ihana tyyppi, vaikka se onkin aikamoinen hurrikaani touhuillessaan.

Kati alkaa olla taas rauhasampi kaveri, kun ruoan määrää on lisätty, suklaat kerätty saavuttamattomiin ja muiden ruokinta Katiskan aikana on totaalisesti pannassa. "Muumiogaselli" jyrää vielä kohti kymmenenvuotispäiväänsä.

Jouluisia kuulumisia

Joulukuu on kulunut muuttaessa, netti ei ole vielä kytketty uuteen asuntoon ja siitä syystä sähköposti on täyttynyt, kun en saa kuvia tallennettua koneelle enkä kotisivuja päivitettyä. Onneksi ongelma korjautunee piakkoin. Joulukortitkin jäi kaikessa hässäkässä lähettämättä. Eikä uudessa asunnossa ole vielä kaikkia verhojakaan, mutta kaipa ne tuparit pitäisi saada aikaiseksi.

Joulu ollaan taas vietetty Tampereella kotiväen luona ja Harry "Sir", Kati "muumioantilooppi" ja Raisa "Riesa" ovat viettäneet vauhdikasta joululomaa. Katilla on pinna tosi kireällä, mutta ehkä ruokamäärän lisäys auttanee asiaan ;) Siskoni nimesi vanhuksen muumioantiloopiksi kiitos solakan ulkomuodon, mutta muumiomaisen olemuksen.

Juuri ennen joulua tuli kuitenkin hyviä uutisia: Raisan ja Ticon lonkat tulivat kummallakain takaisin A:na. Eli hyvin alkoi terveystarkastukset D-pentueen kanssa :) Ensi keväänä on Nupun, Tarmon ja Mantelin vuoro, ja vuoden aikana on tarkoitus kuvauttaa myös Paavo ja Remu.

Raisa on menossa tokoilemaan runsaan viikon päästä, vaikka treenit ovat jäänet hävettävän vähälle muun kiireen keskellä. Tämäkin päivä on vaan ommeltu verhoja uuteen asuntoon. Raisan kanssa pitäisi vielä hioa luoksetuon pysäytyksiä ja paikallaoloa sekä viilata noutoa, hyppyä, kaukoja ja seuraamista.

Tarmon agilitytreenejä seuraamassa

Kävin eilen seuraamassa Tarmon ja Sintun agilitytreenejä ja hyvin Tarmo jo menkin. Eiköhän tämäkin koirakko kisaa jo ensi vuonna :)

Sain Mantelista ja Täplästä uusia kauniita kuvia, joita päivittelen pikapuoliin (toivottavasti huomenna ennen muuttoa ja nettipimentoa).

Muutto on siis edessä lauantaina ja meidän asuntoon muuttuvat Salla ja Jukka sekä walesineito Molly. Molly kävikin tänään leikittämässä Raisaa tunnin verran, joten saatoin hyvällä omallatunnolla tehdä hieman lyhyemmän lenkin muuttokiireiden keskellä.

Uusi osoitteemme (rivitalokolmio kutsuu) on: Koivumäentie 13 H 14, 01230 Vantaa. Muutamma Vaaralan kaupunginosaa vain muutaman kilometrin päähän Ojangon agilitykentästä :)

D-pentueelle syntyy toivottavasti helmikuun puolessa välissä serkkuja, kun Hemuli eli Jangas Cubic Butterfly astui maanantaina 10.12.07 Vilman eli Hibiscus-niminen walesineidon. Kotisivuiltani löytyy lisätietoja tulevasta pentueesta, jonka kasvattaja on Berit Niemi.

Raisa ja Tico lonkkakuvissa ja silmätarkastuksessa

Tänään oltiin Mevetissä tyttöjen kanssa lonkkakuvissa ja silmätarkastuksessa. Ell Per Axelsson tarkasti sisarukset. Tässä tulokset, lonkkakuvien virallisia tuloksia saadaan jännittää vielä pari viikkoa.

Raisa Jangas Duck Soup silmät ok ja lonkat lähtivät A/B

Tico Jangas Dirty Dancing silmät ok ja lonkat lähtivät A:na

Eilen messarissa esiintyivät Mikael Tranholmille Raisa, Paavo ja Remu. Remu sai EH:n muut H:t. Tosin myönnettäköön, että Paavo ja Raisa olivat ihan turhan laihassa kunnossa, vaikka nehän kyllä söisivät...

Ja ollaan me TOKOakin treenattu ahkerasti ja varsin onnistuneesti.

Niin ja mehän muutetaankin viikonloppuna Vantaalle. Mutta muuttokiireiden keskellä lyhyesti virsi kaunis tällä erää.

Remu PU-2 + vara-SERT

Remu eli Jangas Direct Action osallistui 6.12 Tampereen ryhmänäyttelyyn, jonne oli ilmoitettu peräti 30 walesia. Remu pärjäsi hienosti saaden JUN ERI 2., PU-2 ja vara-SERT. Kuulemma eturintaa olisi saanut olla enemmän ja rauhallisempi esiintyminen olisi voinut viedä vielä pidemmälle ;) Minkäs sille tekee, että pojassa on vauhtia. Onnea Kaisa ja Remu!

Remun arvostelu tulee pian.

Raisan menestys oli huomattavasti velipoikaa laimeampaa, tulos vaatimaton JUN EH 4.

Raisankin arvostelun kirjoitan pian.

Tiistaina meillä oli Riitan treenit Ojangossa viimeistä kertaa tänä syksynä. Raisan kanssa harjoittelimme ruutua, noutamista ja luoksetuloa pysähdyksineen. Sain paljon hyviä ohjeita ja kirjoittelen treeneistä tarkemmin.

Tämä viikonloppu kuluukin messarissa Voittaja-07 näyttelyn tiimoilla. Tänä aamuna olimme klo 7 aamulla Tarmon emännän Sintun kanssa päivystämässä ovella. Mukavassa seurassa aamupäivä kuluikin kuin siivillä. Kiitos Sinttu seurasta :) Huomenna ja sunnuntaina Raisan ja minut tapaakin Springerspanielit ry:n rotukopilta.
Muutenkin kasvatinomistajat ovat kiitettävästi edustettuina talkoohommissa: Sintun lisäksi Sari tulee töihin sunnuntaina ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät niin Reetta ja Janni sekä Tiina nähdään myös huhkimassa.

Loppuviikon treenit

Tällä viikolla ollaan taas treenailtu joka päivä, ja ainakin on ollut hmm... mielenkiintoista.

Tänään 1.12.

harjoiteltiin ensin koulun parkkiksella hieman seuraamista (ilmeisesti ihan ok, en katsonut Raisaa), sen jälkeen pylvään kiertämistä ja siitä pysähdyksiä ja lopuksi luoksetulosta pysäytyksiä. Eka kerralla pysähdys oli tosi löysä, toisella kerralla heitin lelun heti palkaksi ja kolmas kerta toden sanoi ja saimme hienosti onnistuneen pysähdyksen ja luoksetulon. Lopuksi vielä noutoa punaisella damilla, koska ajattelin että nyt tarttee saada onnistuneita harjoituksia ja Raisan itsevarmuus noutoon kuntoon. Ihan mukiinmenevät liikkeet, kerran hieman damin asettelua suussa ja viimeisellä kerralla karkasi mokoma noutoon.

Lopuksi vielä paikallaolo piilossa ollessa. Eka kerralla Raisa oli noussut seisomaan. Toisella kertaa 15 sekunnin paikallaolo onnistuneesti. Kotona vielä 45 sekunnin paikallaolo minun olessani toisessa huoneessa.

Kotiin palatessa otettiin vielä autotien viereissä kulkevalla kävelytiellä luoksetulo (siis paikallaolo ja luoksetulo perusasentoon) ja kauko-ohjaus. Matkaa oli noin 7 metriä ja asennonvaihdot istu-maahan-istu. Kaikki asennonvaihdot onnistuivat hyvin, mutta vauhti ei ollut ihan yhtä nopea kuin useimmiten. Palkka taaksepäin.


Eilen 30.11

käytiinkin Kristinan ja Hemulin kanssa agilitykentällä Ojangossa. Harjoiteltiin taas kontakteja ja keppejä vanhaan malliin. Edistymistä alkaa näkyä kummallakin esteellä.

Kepeillä oma sijaintini ei tunnu juuri Raisuun vaikuttavan: saan jäädä taakse, kulkea vierellä, valssata edessä, vaihtaa puolta takana ja voin ottaa etäisyyttä myös sivusuunnassa. Helpot keppikulmat onnistuvat, vaikeammissa keppikulmissa saadaan turhia ja turhauttavia epäonnistumisia. Keppejä voi laittaa jo sen verran kapeaksi kujaksi, että Raisa joutuu jo hieman pujottelemaankin.

Puomi ja A sujuisivat jo ilman namikippoakin ja ollaan menty niitä muutamaan kertaan ilman talutinta, mutta suurimmaksi osaksi pidän vielä remmillä huolta, ettei vauhti kiihdy liian kovaksi.

Raisa-mokoma karkasi kerran keinulle, mutta sen sijaan, että se olisi tehnyt lentokeinun tai pelästynyt kuollakseen kuten useimmat koirat, niin se suoritti keinun loppuun ja tuli rauhallisesti luokseni hinkuen uudestaan keinulle. Se osaa siististi kulkea keinun loppuun ja odottaa malttamattomana maassa olevalle namikipolle pääsyä. Enää ei varmaan juuri tarttisi auttaakaan esteen suorittamisessa.

Harjoiteltiin myös muutama pieni ratapätkä, joissa oli aitoja, rengas, pituus ja putki. Raisa on ihanan innokas ja helppo ohjattava.

D-naperoiden Hemuli-eno meni sekin hienosti rataa, kunhan vaan Kristinan käskyt tulivat ajoissa. Kujakepit oli vähän hakusessa ja kontakteillakin sais vielä hiukan tehdä töitä, vaikkei Hemuli onneksi niiltä hypikään.

Torstaina 29.11

käytiin läheisellä hiekkakentällä treenaamassa ja meillä olikin varsinaiset häiriötreenit. Kentälle mennessä kentän vieressä oli kaksi alle kouluikäistä poikaa, joista toinen (mitä ilmeisimmin koiria pelkäävä) ilmoitti lapsen äänellä: "Mää lyön tota koiraa kepillä päähän". Ilmoitin, ettei koiria saa lyödä kepillä päähän, koska enhän minäkään lyö häntä kepillä päähän. Poika tuumi hetken aikaa ja näpytteli päätään kepillä. Ehdotin, että hän voisi sen sijaan heittää kepin Raisalle. Ei ehkä koulutuksellisesti paras ehdotus, mutta pojan ilmeinen koirapelko varmasti vähenisi siitä. Raisa kävi innoissaan hakemassa kepin ja toi sen minulle.

Aloitimme treenit paikallaololla, ruudun asettelulla ja pitkällä seuraamiskuviolla kahden silmäparin seuratessa tarkkaan tekemisiämme. Raisa ei häiriintynyt pojista, vaan saimme vielä onnistuneet kaukokäskytkin läpikäytyä. Pojat veivät Raisan lelun ruutuun koiran näkemättä ja lähetin Raisan ruutuun. pahaksi onneksi olin jättänyt repun pari metriä ruudun viereen ja Raisa tarkisti sen ennen ruutuun menoa. sen jälkeen harjoittelimme ruudussa seisomista, mutta walesineiti ajautui jostain syystä aina ruudun vasempaan reunaan. Turhauttavaa. Lopuksi noutoa, joka ei oikein onnistunut. Kapula tuntuu edelleen hukkuvan lumeen ja Raisa on nyt valitettavasti oppinut käyttämään nenäänsä sen etsimisessä. Pari kertaa se merkkasi kapulan ja jatkoi matkaansa haistellen. Rauhoitteleekohan se minua haistelullaan? Lopuksi lyhyeltä matkalta onnistuneet noudot ja luovutukset. Loppuvaiheessa olimme saaneet yleisöä viidestä lapsesta ja yhdestä koiranpennusta. Raisa pysyi loistavasti käsissä ja söi lopuksi kiltisti namia lasten kädestä.

Viimeiseksi vielä paikallaolo ollessani piilossa 30 sekunnin ajan. Matkaa piiloon oli alle 10 metriä.


Keskiviikko 28.11

Tiistain treenien jälkeen ollaan otettu taas vähän rauhallisempaa ja hallitumpaa harjoittelua.

Kotona ollaan treenattu taas kauko-ohjauksen seiso-istu osioita noin metrin matkalta. Ihan hyvin se meneekin. Ennemminkin ennakointi ja kenties toisinaan lievää etenemistä.

Lisäksi ollaan harjoiteltu liikkeestä seisomista ja sitä, että liikun itse Riesan ympärillä ja myös takana. Nyt se alkaa sujua, vaikka usein meillä on vieläkin nami apuna Raisan edessä.

Estehyppyä ollaan harjoiteltu niin avoimen kuin voittajaluokan liikkeenä. Seuraavaksi ajattelin yhdistää voittajan luokan liikkeeseen vinot kapulan heitot ja koittaa saada Raisa ymmärtämään, että silti hypätään esteen yli.

Noutamista ollaan harjoiteltu lähinnä niin, että emäntä noutaa ja Raisa pysyy paikalla. Muutamia lyhyitä perusasentoon tuloja kapula suussa. Kannatti syksyllä nähdä vaivaa noutamisen suhteen, koska nyt noudot on kauniita.

Kentällä käytiin illalla. Alussa jätin Raasun paikallaoloon ja laitoin ruudun valmiiksi. Paikallaolo oli hyvä ja Riesan vierelle tuleva ruutu ei saanut aikaan syöksyä suoraan ruutuun. Treenien lopussa harjoittelimme myös paikallaoloa piilossa ollessa, aika 20 sekuntia ja piilo noin 10 metrin päässä Raisan edessä. Hyvin onnistui. Sain vapauttaa rauhallisen koiran.

Seuraamisella aloitettiin taas tuttuun tyyliin. Se menikin ihan hyvin, palkkasin toisinaan käännöksistä, perusasennoista ja täyskäännöksistä. Koitin taas kiinnittää erityisen paljon huomiota omaan liikkumiseeni.

Jatkettiin treenejä kauko-ohjauksella, matkaa oli 10 metriä eli siis voittajan välimatka. Jonkun kerran Raisa hieman ennakoi istumaan nousua, yksi maahanmeno onnistui vain puoleenväliin ja maahan asti vasta toisesta käskystä. Tekniikka ihan oikea eikä koira liikkunut tippaakaan paikaltaan. Palkkaa namikiposta.

Sen jälkeen luoksetulo-treeniä, tai oikeastaan pysähdykset olivat päivän aiheena. Puun ympäri kiertäessä aikas nätit pysähdykset. Paikallaolosta luokse tullessa eka pysähdys hieman löysä Raisaksi, seuraavalla kerralla lelun heiton kanssa. Otin kertaalleen koko liikkeen loppuun asti. Matkaa oli noin 20 m.

Viimeiseksi vielä ruutu-harjoitus. Raisa juoksee tosi kauniisti ja vauhdilla ruutuun, kun siellä on lelu. Tyhjään ruutuun juokseminen ei sinänsä ole ongelma, vaikka toisinaan se kääntyykin kysymään lisäohjeita ennen ruutua, mutta ruudussa paikalla seisomisesta on jostain syystä tullut ongelma. Useampi toisto ihan lyhyeltä matkalta niin, että palkkasin toisinaan lelun heitolla taakse ja toisinaan palkkasin kädestä namilla. Lopuksi Riesa tuntui hieman ymmärtävän jutun jujua.