Raisa pääsi tänään tokoilemaan syntymäpäiväni kunniaksi... Milläkö logiikalla nämä liittyvät toisiinsa? Enpä tiedä, mutta kivaa oli treenatessa.
Aloitettiin hosuvalla ja epätarkalla seuraamisella, joka parani loppua kohti. Pelkkien kehujen jälkeen jatkettiin liikkeestä maahanmeno (loistavaa osaamista) ja luoksetulo pysähtyen... tai noh. Hilattiin pysähtymisiä useampaan kertaan pallon kanssa ja ne onnistuu aikas hienosti alle 15 metrin matkalta, mutta sitä pidemmällä matkalla tuli ongelmia. Raisa ei siis meinannut seisahtua.
Pallon avulla onnistuneen pysäytyksen jälkeen jatkettiin liikkeestä seisominen (hyvin menee) ja välipalkatta heti noutaminen. Loistava nouto ja palautus laukaten suoraan perusasentoon, mutta Raisa lähti matkaan jo pienestä pään liikkeestäni käskyn sijaan...
Lopuksi kauko-ohjaus kymmenen metrin matkalta takapalkalla. Istuminen hienosti, maahanmeno vasta toisella käskyllä, sitten hyvä istuminen ja maahanmeno, josta palkka namikipolle.
Luoksetulon pysäytykset jäivät harmittamaan ja niin harjoiteltiin pysäytyksiä takapalkan kanssa. Taas kriitiinen metrimäärä vaikutti onnistumiseen: alle 15 metriä loistava onnistumisprosentti, yli 20 metriä ja minun "vetovoimani" voitti namikipon helposti. Hiljalleen alettiin kuitenkin onnistua pidemmältäkin matkalta. Paikallaolot ja luoksetulot aina erittäin hyvät. Raisan kanssa on hirmuisen kiva harjoitella, kun se kestää paljon toistoja ja intoa riittää pidempiinkin harjoituspasseihin. Ihana tyyppi, vaikka se onkin aikamoinen hurrikaani touhuillessaan.
Kati alkaa olla taas rauhasampi kaveri, kun ruoan määrää on lisätty, suklaat kerätty saavuttamattomiin ja muiden ruokinta Katiskan aikana on totaalisesti pannassa. "Muumiogaselli" jyrää vielä kohti kymmenenvuotispäiväänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti