Uskokaa tai älkää, mutta kaksi vuotta on hujahtanut ihan siivillä. Vastahan Täplä pyöräytti maailmaan seitsemän pennun pentueen, josta ilokseni sain valita oman riiviöni peräti neljän nartun joukosta. Muut pennut menivät aivan mielettömän mukavien ja aktiivisten ihmisten hoiviin ja vaikka eron hetki luovutusiässä oli haikea ei ole tarvinnut kertaakaan miettiä, olinko tehnyt oikeat päätökset pentujen kodeiksi :) Vauhtia ja tekemisen meininkiä itse jokaisessa naperossa on pienen kylän verran, mutta onneksi halu olla ohjaajalle mieliksi ja leikkisyys tekevät niistä helppoja koulutettavia.
Tuntuu uskomattomalta, miten paljon kahden vuoden aikana naperoiden elämässä onkaan tapahtunut. Kaikki ovat osallistuneet MH-luonnekuvaukseen ja taipumuskokeeseen selvittäen ne hienoin paperein. Luonnetta Veikan Vaikeissa kyllä löytyy ;)
Kaikesta kohelluksesta huolimatta tuntuu lähes uskomattomalta, etteivät riiviöt ole sen pahemmin sairastelleet. Lonkkakuvauksissa ja silmätarkastuksissa kuudella kuvatulla ja viidellä silmätutkitulla oli A/B-lonkat ja terveet silmät. Mantelilla on tosin selkämuutos, mutta tällä hetkellä tyttönen elelee silti vilkasta elämää Turussa äitimuorinsa kanssa.
Näyttelyissä Remu on saavuttanut kaksi SERTiä ja kaksi CACIBia, Raisalla on kaksi SERTiä ja päänäyttelyn ROP-voitto ja Paavollakin SERT ja päänäyttelyn PU2-sijoitus. Lisäksi Raisa on kisannut agilityssa ahkerasti päässen kolmosluokkaan ja saanut sieltä ekan nollan. Paavokin on aloitellut agilityuraa, vaikka tuloksena on vielä kasa hyllyjä. Myös Tarmo, Tico ja Remu alkanevat pian kisaamaan agiliidossa. Remu ja Tarmo ovat jo loistaneet MEJÄssä saaden mm. AVO1- ja AVO2-tulokset. TOKOssakin Raisa on palkittu VOI3-palkinnolla ja Remu ALO2-tuloksella. Ja osallistuivathan Veikan Vaikeet kesällä agilrotuunkin. Aika pätevää tuo nuoriso :)
Kiitokset vielä D-pentujen omistajille kaikesta yhdistyksen eteen talkoilusta: Kaisalle tapakasvatuskursseista ja leirijärjestelyistä, Sari on huippu MH:n etäleikkijänä, Sintulle ja Reetalle messaritalkoilusta ja Nummelinin perheelle ylipäätään siitä, että pentue on olemassa :) Toivottavasti pentue elää vielä hyvin, hyvin monta aktiivista ja iloista vuotta.
Toivottavasti saadaan viikon päästä sunnuntaina 26.10 pidettyä pentutreffit yhdistyksen agilitymestaruuden tiimoilla :)
1 kommentti:
Eiköhän tässä kohtaa pidä onnitella ja kiittää kasvattajaa - sieltä pentulaatikostahan nuo ovat liikkeelle lähteneet mainioin eväin :)
Pitää katsoa että jaksanko sitten sunnuntaina tulla katselemaan springerimestaruuksia. Tällä kertaa kun ne nyt jäävät meiltä Tarmon kanssa vielä väliin.
Lähetä kommentti