TOKOilua aurinkoisella mielellä

Tänään käytiin Raisan kanssa Riitan treeneissä ja saatiin paljon kivoja onnistumisia. Nyt oli Raisalla maha kunnossa ja emännällä namit mukana.

Aloitettiin ensin ruudun harjoittelulla. Raisa juoksi hyvin ruutuun ja pysähtyi kohtuullisesti seisomaan. Parannusta oli tapahtunut hurjasti, etenkin kun merkit olivat vieraat. Harjoittelimme myös ruudun loppuosan kertaalleen ja Raisa oli tosi pätevä.

Sen jälkeen katsottiin noutoja. Pienen metallin noutaminen oli hankalaa, kun neiti ei meinannut saada mieleistään otettu ja alkoi hieman haistella. Otetaan taas pieni kuuri superpalkkaa metalliesineen noudon yhteyteen. Kissanruokaa, maksalaatikkoa, kaninkarvaa, kyllä Raisun sitten taas kelpaa. Hyppynouto meni ihan hyvin. Nyt neitokainen malttoi odottaakin alussa. Palautuksissa saisi olla hieman enemmän vauhtia ja perusasennot suorempia. Välillä aletaan ottaa harjoituksia, joissa otan esiin lelun Raisan tullessa luokse. Lisäksi alan hieman auttaa jalalla tai siirtymällä askeleen taaksepäin Raisan tuodessa kapulaa perusasentoon. Tunnaria ei otettu, kun olen edelleen ollut liian laiska sen suhteen.

Luoksetuloissa pieni ja mielestään etevä spanieli osasi taas likkeet ulkoa. Luoksetulo seisomiseen asti laukalla, sen jälkeen neiti ravasi. Eli nyt paljon harjoituksia, joissa palkkaan lelulla taaksepäin laukalla kirmatusta luoksetullessa (seisomisesta).

Seuraamisen käännökset olivat hurjasti parantuneet. Nyt vaan tarttee tasaisesti palkata kaikista osa-alueista, jotta kaikki pysyvät hyvinä.

Liikkestä istuminen meni toisella kertaa ihan hyvin, vaikken kääntynyt katsomaan Raisua. Nyt tarttee vaan harjoitella, että se onnistuisi aina, eikä vaan joka toinen kerta. Tässä apuohjaaja olisi hyvä apu kertomaan, koska liike onnistuu. Täytyy harjoitella treeneissä piis katsomisesta, mutta kokeissa lienee turvallisempi tarkistaa tilannetta kuitenkin hieman.

Raisa on aikuistunut kovasti ja pysyi kiltisti ja rauhallisesti kentällä koko ajan. Aiemmin se on aina välkissä käynyt palkkaamassa itseään juoksemalla, joka on hieman ärsyttävää, vaikkakin varsin harmitonta. Aika näköjään auttoi tähän hyvin.

Tässä vielä kuvankauniin Loten (Jangas Elin Kelin Klot) potretti eiliseltä (ikää neidillä 15 viikkoa):

Agilitytreeniä taas

Juhannuksesta nautittiin mökillä koirien kirmatessa vapaana. Raisa ja Kati viettivät melkein koko kolme päivää järvessä ja ojissa ja muissa rapakoissa polutien, Harry ja Ronja pysyivät puhtaampina ja kuivempina. Raisan kanssa TOKOiltiinkin hieman. Ruutu sujuu taas tällä erää ihan hyvin, luoksetulon pysähdykset puuta kiertämällä ok, seuraamisen käännäkset ja täyskäänökset ovat hurjasti parantuneet palkkaamisen myötä. Liikkeestä istuminen alkoi sujua vauhdilla, kun olen silloin tällöin palkannut neitoa lelulla ja koittanut välttää vartalo-ohjausta.

Maanantaina poikkesin matkalla Vantaalle katsomassa Saarisen Virpin Castiog D-pentuetta. Naperot olivat 6-viikkoisia ja niiin pieniä! Kuinka nopeasti sitä ehtiikään unohtaa, miten vauvoja tuon ikäiset ovat, kun mielestäni Raisan pennutkin ovat vielä tosi vauvoja, kun ikää on jo huimat 15 viikkoa ;)

Illalla käytiin vielä Tarmon ja Sintun kanssa treenaamassa. Sinttu tuli ensin auttamaan Raisan TOKO-treeneihin. Harjoittelimme hyppynoutoa Sintun käskyttäessä ja suurin vaikeus oli saada Raisa malttamaan ja odottamaan mun käskyjä, kun se meinasi lähteä suoritukseen jo Sintun kehoituksesta. Luoksetulossa Sinttu palkkasi hyvästä pysähdyksestä ja harjoitellessamme sen jälkeen luoksetuloa läpijuoksuna Raisa laukkasi hienosti Sintun kohdalle, pysähtyi ja katsoi Sinttua tiukasti, että koitahan nyt heittää palkkaa. Raisu taitaa olla liian fiksu TOKO-koiraksi... Ruudusta Raisa sai palkan Sintun heittäessä lelua ja se teki tosi hyvää ajoituksen ja lelun heittotarkkuuden suhteen. Näitä treenejöä tarttettais huomattavasti enemmänkin. Kiitos Sinttu!!

Sen jälkeen jatkettiin vielä Tarmon agilitytreeneillä ja kuinka paljon Sinttu ja Tarmo ovatkaan edistyneet kuukauden aikana treenattuaan kahdesti viikossa keppejä, keinua ja rengasta. Nyt kepit sujuivat jo itsenäisesti, joskin rauhallisesti, kunhan vaan Sinttu ohjasi sisäänmenon tarkasti. Siis aivan erinäköistä meininkiä kuin kevään aluksi :) Rengasta Tarmo ohitti uudella mustalla renkaalla, muuten se meni aivan virheettömästi. Keinukin sujui entistä paremmin ja varmemmin, vaikka sen suhteen on vielä eniten töitä. Lopuksi otettiin vielä lyhyt radan pätkä, joka meni hienosti, kunhan vaan Sinttu muisti käskyttää tarpeeksi aikaisessa vaiheessa. Onpa hieno seurata, kuinka nopeasti koirakot edistyvätkään.

Tänään oli taas vauvojen agilitytreenit, vaikka kuuma sää veikin terävimmän särmän menosta pentujen läähättäessä. Mukana olivat kaikki viisi: Essi, Pipsa, Ella, Dante ja Lotte. Paikallaolot ovat hurjasti parantuneet ja nyt pennut pysyivät helposti paikallaan istuen noin metrin päässä ohjaajistaan. Hienoa! Harjoittelimme myös sisarusten ohittamista ja istumista käskystä myös hieman kauempana ohjaajasta.

Agilityssa jostain syystä putken suoritus oli vaikeata, kun aiemmin sinne on rynnätty innolla. Olisko syynä ollut kirkas sää, jonka takia putki näytti mustalta ja pimeältä? Oliko toiseen putkeen joku kenties nostanut jalkaa? Tiedä häntä. No, lopulta saatiin kuitenkin harjoitukset onnistumaan ja ohjaajat pääsivät harjoittelemaan valssausta ensi kertaa. Hyvin se alkoikin jo sujua. Harjoittelimme myös rengasta sekä luoksetulona että eteen lähetyksenä. Se onnistuikin hyvin. Loten kanssa treenattin myös kontakteja. Alasmenolla tyttö töröttää kuin naulattuna eikä meinaa lähteä mihinkään. Se pysyi paikallaan, vaikka Sanna valssasikin edessä. Mennään-sanalla jatkaminen oli varmaan vaikein osio.

Lopuksi ttas pennut pääsivät leikkimään keskenään ja mikäs sen hauskempaa :) Pennut ovat kaikki tällä hetkellä harvahampaita ja purennat ovat tässä vaiheessa niin tiiviit, että niistä voi yhtä hyvin tulla oikeanlaiset kuin alapurennatkin. Katsotaan, miltä tilanne näyttää viikon päästä. Saattaahan se olla, että ne vaan tulee äitiinsä ja tässä vaiheessa purenta on tiukka, kunnes se muuttuu hyväksi leikkaavaksi purennaksi kaikkien rautahampaiden puhjettua. Nyt alkaa olla jo aika antaa pennuille toiset rokotukset. Lotte meneekin lääkärille jo huomenna.

Raisakin pääsi hieman treenaamaan agilityä ja TOKOa (ruutu, hyppynouto ja seuraaminen).

Myöhästyneet synttärionnittelut ja treeniä

Olen ihan unohtanut blogissa onnitella vanhimpia kasvattejani 6 vuoden iän saavuttamisesta. Syntymäpäivä oli jo 14.6 eli viime sunnuntaiha, jolloin vielä mökkeilimme Ruovedellä kaukana sivistyksestä ja tietokoneista. Onneksi olkoon B-pentueen Täplä (Jangas Behaving Badly), Eppu (Janga Blame the Dog), Yanga (Jangas Bending the Rules) ja Milla (Jangas Beauty or Beast)! Ja kiitos itse kunkin kasvattini omistajille koirien hyvästä hoidosta, kaikki ovat hyvin voivia ja onnellisia koiruuksia.

Täplä on paitsi D-pentueeni emä, kunnostautunut myös agilityssä (Amandan kanssa heillä on jo eka 0-tulos 1-luokasta viime vuodelta), TOKOssa (neiti tokoili kanssani yhdessä kokeessa tuloksen ALO3 olemattomalla treenauksella), taipumuskokeessa (kiitos Minna-Riitta, hienosti meni läpi eka kerralla), MH-luonnekuvauksessa, raunioiden soveltovuuskokeessa (heti eka kerralla hyväksytty tulos Minna-Riitan kanssa) ja näyttelyissä (2 x SERT ja vara-SERT). Täplä on lisäksi jaksanut kaitsea Manteli-tytärtään kiltisti aikuisuuteen saakka ja saa nauttia kesät mökillä uimisesta. Kiitos Nummelineille Täplän loistavasta hoidosta, myös Täplän pennut ovat olleet aika loistavia tyyppejä :)

Eppu ja Janni Kröger ovat ehtineet yhtä lailla moneen paikkaan: agilityyn (Maxi-3 luokasta useita SM-0:ia ja Springerimestaruus vuodelta 2007), TOKOon (ALO 3 ainoasta kokeesta), taipumuskokeeseen (hyväksytty) ja näyttelyihin (vara-SERT). Lisäksi Eppu on saanut nauttia pitkistä Lapin vaelluksista.

Millasta on kasvanut metsästyskoira Sakarin ja Annan avuksi, vaikka noutaminen ei neitokaisen vahva laji olekaan. Millallakin on hienoja tuloksia: agilityn mölli-luokan voitto, hyväksytty taipumuskoe ja ERI näyttelyistä. Agilityssä Milla on mahtava menijä :)

Yanga saa nauttia elämästä Ahvenanmaalla isännän silmäteränä ja metsästyskoirana. Välillä tuntuu, että Yanga asuu spanielin paratiisissa, kun se saa kulkea venematkoilla isännän kanssa, kanalintumetsällä syksyt ja olla muutenkin hommissa mukana. Kaj lähettää Yangasta aivan mielttömän hienoja kuvia aina toisinaan, joten on ollut heino päästä seuraamaan Yangan elämää edes kuvien kautta.

Sitten palataanpas muistelmista tähän päivään, kun Raisa-äiti ja Lotte-tytär pääsivät treenailemaan. Raisan kanssa tokoiltiin lähinnä ja hienostionnistui niin ruutu, hyppynouto, kiertämisen yhteydessä pysähdykset kuin seuraaminenkin. Jo eilisillan ja aamun palkkaaminen täyskäännöksistä sai ihmeitä aikaiseksi ja käännökset olivat napakoita :) Kauko-ohjaus onnistui sinänsä hyvin, mutta sivuliikettä oli vielä turhan paljon.

Lotte pääsi pitkiin tehotreeneihin. Se suoritti hurjalla innolla pitkää keppikujaa myös Sannan kutsuessa sitä keppien vierestä. Putkea mentiin niin 90 asteen kulmalla kuin U-putkeakin ongelmitta. Renkaan läpi juokseminen oli ihan helppoa. Lopuksi vielä hieman keinuttiin keinulaudalla ja harjoiteltiin namikipon kanssa puomin alastulokontaktia. Näppärä tyttö tuo Lotteliini ja Sannasta huomaa, että hän on opetellut alkeet jo kertaalleen Waden kanssa :) Lotte ja Wade ovat saamassa lähipäivinä oman bloginkin. Katseltiin loten hampaitakin ja etuhampaista suuri osa on jo ehtinyt pudotakin ja tilalle on tullut uusia ja ehompia hampaita. Purentakin näytti tällä hetkellä ihan hyvältä.

Agilitya ja TOKOa

Taas tästä on muodostumassa vallan treeniblogi. No, siitä on iloa minulle jälkeenpäin, vaikka lukijalle homma taitaa olla todella puisevaa ;)

Aloitetaan kuitenkin ensin kasvattien kuulumisista. Maanantaina näin Tampereella Remua (Jangas Direct Action), Wilmaa (Jangas Ees-Taas) ja Sakkea (Jangas Eager-Beaver) TOKO-treenien merkeissä. Remulla oli vähän haahuilupäivä, Wilma ja Sakke olivat oikein päteviä pieniä. Ne osasivat seurata hienosti, tulla luokse, kulkea mukana, istua käskystä ja seurasivat jopa toisensa ohittaen namin perässä. Sakke on jo tosi iso ja purentakin oli kunnossa, Wilmalla on kaksi etuhammasta alapurennassa.

Eilen oltiin taas vauva-agilityssa, vaikka tällä kertaa Pipsa ei pääsytkään mukaan. Pennut alkavat olla hirmuisen taitavia. Maahanmenot ja kauko-ohjauksen istu-maahan sujuivat jo hyvin ja pentujen peput pysyivät kauniisti maassa asennon vaihtojen aikana. Ne malttoivat varsin hyvin seurata toistensa ohikin.

Agilityn puolella harjoiteltiin eka kertaa rengasta, josta juostiin läpi renkaan alareunan koskiessa maata. Lisäksi treenattiin mutkaputkea (90 asteen mutka), joka meni kuin vanhoilta tekijöiltä ja puomin alastulokontaktia, jossa naperot suorastaan syöksyivät alas namikipolle. Ellastakin (Jangas Elli-Velli) löytyi ihan uusi vaihde, kun se sai lainata Essi-siskon (Jangas Enttententten) ihanaa pallonyörilelua, myös Dante (Jangas Even-Stevens) ihastui samaan leluun. Lopuksi harjoittelimme myös keinulla kiikkumista ja keinun alastulokontaktia. On ne vaan pätevät tyypit: niin ohjaajat kuin pennutkin!

Katsoin myös näiden naperoiden suihin ja tällä hetkellä Essillä on alapurenta, Ellalla normaalipurenta ja Dante muutama etuhammas tasassa. Aiemmissa kasvateissani kellään ei ole ollut purentavikoja, joten olen hieman huolestunut näistä. Toki purennat saattavat vielä normalisoitua, kun rautahampaat tulevat, mutta... Raisallakin oli kyllä aikanaan juuri hampaiden vaihtuessa hetken aikaa muutama alahammas ylähampaiden edessä, mutta sille tuli silti ihan oikeanlainen ja tiivis, nätti purenta.

Raisan kanssakin piti treenata illalla, mutta sillä oli maha niin kipeä, ettei siitä tullut mitään. Viime yönkin sain juosta päästämässä sitä ulos. Maanantaina syödyt lampaan luut pistivät masun myörimään. Tänä aamuna oltiin Raisan kanssa Riitan treeneissä ja namit unohtui kotiin, josta Kati oli ne pöydältä varastanut ja pistänyt parempiin suihin. Toisaalta kesken treenienkin neiti karkasi kakalle, joten ihan hyvä, että maha sai levätä eikä nameja sille syötetty.

Mitäs pitäisi harjoitella TOKOn suhteen ensi viikoksi?

Seuraamisessa pitäisi kiinnittää huomiota täyskäännöksiin ja käännöksiin, sen sijaan sivuaskleet ja muutaman askeleen seuraamiset näyttävät hyvältä ja kokonaisuus on iloista ja hyvässä kontaktissa tapahtuvaa seuraamista. Nyt siis palkkaa paljon käännösten jälkeen ja sellaisia harjoituksia, joissa pian käännöksen jälkeen pysähdytään perusasentoon. Noissa sivuaskeleissa ja lyhyissä seuraamisissa tuntuu tehneen terää se, että niitä treenataan aina agilitykisoissa juuri ennen omaa suoritusta, jolloin Raisu on hyvässä vireessä ja saa paljon palkkaa.

Liikkeestä istuminen onnistui hyvin, mutta nyt tarttis päästä eroon vartalo-ohjauksesta, jota teen osin tiedostamattani. Tähän tarttettais apu-ohjaajaa.

Luoksetulon pysäytyksiä tartee harjoitella nyt paljon pylvään kiertämisen yhteydessä, jotta saadaan ne kuntoon. Näissä harjoituksissa neiti ennemminkin diivaili ja purjehti luokseni. Tosin annettakoon anteeksi törttöily mahanpurujen takia.

Ruutu oli taas aika onnetonta säheltämistä vaihteeksi, kun mökillä saatiin hienoja suorituksia aikaiseksi. Nyt tehdään niitä harjoituksia, että käyn näyttämässä ruudun etukäteen ja palkkaan nopeasti heti Raisan pysähdyttyä. Lisäksi tarttis harjoituella apuohjaajan kanssa ja sellaisia treenejä, että jätän Raisan kaemmaksi ja lähetän sen ruutuun, olleessaani itse huomattavasti lähempänä ruutua.

Noutoja ei tällä kertaa katsottu lainkaan. Harjoitellaan metallilla paljon kotona ja omassa pihassa, hyppynouto on aika hyvässä kunnossa ja tunnari treenataan viikossa alkeista takaisin kokonaiseksi liikkeeksi. Se on ollut varsin hyvä liike, joten haluan palauttaa sen puolen vuoden tauon jälkeen kunnolla mieleen, ettei nyt ryssitä hyvää liikettä liialla kiiruhtamisella.

Kauko-ohjauksessa Raisa teki liikkeet teknisesti hyvin, mitä nyt kääntyi hieman oikealle sivulleen vahdatessaan takana olevaa lelua. Välillä näissäkin apuohjaaja voisi palkita namilla koiran vasemmalle puolelle namia heittäen.

Yllättävän paljon treeneistä sai irti, vaikka itse olin aikas väsynyt huonosti nukutun yön jäljiltä ja Raisa kävi pariinkin kertaan ripulikakalla ja oli hiukan kaffella.

Kesätouhua

Eilen oli taas perinteisesti sprinkkujen agilitytreenipäivä. Tällä kertaa kokoonnuttiin vaan pentujen kanssa, koska kisaavien ryhmästä kaikki yhtä lukuunottamatta olivat peruneet tulonsa kuka mistäkin syystä.

Pennut tuntuvat kasvaneen taas hurjasti. Ella, Essi ja Pipsa ovat kaikki hyvin samaa kokoluokkaa, mutta Lotte on selkeästi isompi. Ella ja Essi näyttävät tällä hetkellä todella saman näköisiltä ja niiden suhteen pitää olla tarkkana, jotta tunnistaa kumpi on kumpi. Onneksi Ella-prinsessa kulkee valeenpunaisessa remmissä ja Essi sinisessä ;)Lisäksi Essillä on hieman surumielisempi ilme, kun taas Ellan silmäluomet ovat tiiviimmät. Essi oli kuulemma käynyt viikolla metroajelulla ja Lindan työpaikalla Stockalle ja kaupungin vilinässä. Kivaa oli kuulemma ollut ja Essi oli nauttinut saamastaan huomiosta. Ihana tapaus. Pipsasta on tullut varsinainen agilitytaitava. Se tuntuu heti pienenä löytäneen intohimonsa. Essi tuntuu myös rakastavan putkea ja kujakeppejä. Ellaa kiinnostivat eilen hajut, lieneekö tyttö ollut hieman väsynyt viikonlopusta, kun se oli saanut painia labrodori Väinön kanssa. Eilen harjoiteltiin vinoja lähestymiskulmia putkeen ja kuinka taitavia pennut ohjaajineen jo olivatkaan :) Ei voi muuta kuin olla ylpeä kummistakin.

Laitetaan loppuun vielä sadepäivän piristykseksi ihan kahjoja kuvia viime viikoilta.

Aivoissa liikkuu...

... ei mitään, ei mitään...

... ei mitään.

Karkun näyttely

Jangas Direct Action PU4.

Vaikka Karkun näyttely ei ollutkaan yhtä suuri succee kuin viime vuonna (Raisa BIS-2, Harry BIS-vet, Paavo PU2 ja sert, Remu vara-SERT ja Herra Liituraita-kiertopalkinto), oli päivä erittäin mukava ja onnistunut. Oli kiva nähdä niin kasvatin omistajia kuin kasvatteja, sää suosi, syötyäkin sai tarpeeksi ja menestystäkin tuli kivasti. Päivän parhaiten menestynyt meitin porukasta oli Remu Jangas Direct Action, joka sijoittui hienosti PU4 melkein kolmenkymmenen uroksen joukosta :D Suuret onnittelut Kaisalle ja Remulle!
Jangas Dirty Harry KÄY ERI 4.

Velipoika Paavo Jangas Dirty Harry ei jäänyt paljon pekkaa pahemmaksi, kun se sijoittui kovatasoisen käyttäluokan neljänneksi saatuaan ERIn häviten mm. Remulle. Onnea Reetalle ja Paavolle.

Harry joutui tyytymään EH:n (veteraani, pentu ja junnutuomari ei jakanut päivän aikana yhtään ERIä) ja Nuppu H:n. Nupun koritstekarvat olivat kokeneet kadon ja se näytti tosi korkealta ja lyhyeltä seisoessaan vielä oikein ryhdikkäänä, ihan ansioista siis tuo arvio tämän päivän kunnosta. Eikä tuo selän palovammalaikkukaan varmasti parantanut menestystä, eteenkään kun unohdin lääkärintodistuksen kotiin...

Turistina mukana ollut pikku-Lotte tuntui kasvaneen jo viikon aikana hurjasti ja oli yhtä rohkea ja herttainen kuin aina ennenkin. Elviksenkin ehdin ohimennen nähdä, kun se oli mukana Paavon seurana. Pukukisaankin Kaisan kanssa osallistuttiin ja oltiin "prohveessorit laboratoriospanielin kanssa", mukana siis palovammapotilas Nuppu, jonka selkään laitetttin tupee. Karvalisäkettä "hoidettiin" punakaalimehulla, joka etikan kanssa reagoidessaan muuttui punaiseksi. Valitettavasti lopputulos oli se, että proffien hoito johti karvattomaan selkään ;) Mukana oli aivan uskomattoman hauskoja esityksia ja niinpä emme sijoittuneet neljän parhaan joukkoon.
Prohvessoorit ja laporatoriospanieli

Josko lähdetään Karkkuun ensi vuonna vielä isommalla porukalla. Ja kenties saadaan isompi porukka pukukilpailuunkin ;) Kiitos taas kaikille tutuille oikein mukavasta päivästä.

Pentutreffejä ja agilitya (taas)

Eilen oltiin agilitykisoissa Raisan kanssa ja vauhtia riitti - siis Raisulla, mutta ei minulla. Olin järkyttävän jäljessä joka askeleella. Ja tuloksena kartturin toikkareinneista kaksi hylkyä. Kivaa oli kuitenkin ja saatoin kehua Raisan ihan oikeasti iloisella mielellä. Se on aika hieno agilitykoira, vaikka ansaitsikin vähän pätevämmän ohjurin ;) Raisan tytär Hani (Jangas Eye-Popper) Hanna-Marian ja Sanen kanssa oli ihmettelemässä kisatunnelmaa ja moikkaamassa meitä. Hani on on aivan nimensä veroinen pieni hanipallero. Naurettiin, että Hani juoksee niin, että tyrä rytkyy. Siis ihan sananmukaisesti.

Lotte muutti tiistaina Sannan luo ja kodissamme alkoi varsinainen pyörremyrskyn omainen suursiivous, joka jatkunee ensi viikolla. Kun Lotte lähti, tuli Nuppu tilalle. Nuppu-tyttönen pitäisi vielä trimmata Karkkua varten, samoin Harry. Mutta kuten sanottu, niin mitään ei tulisi tehtyä, jos ei viime tippaa olisi. Viime tippa on vasta huomen illalla. Sunnuntaina Lotte pääsikin vierailemaan Villen ja Katin luo ja käyttäytyi varsin hyvin. Se pääsi taas ihmettelemään peilikuvaansa, seikkailemaan metsään ja nauttimaan poron luita pihanurmelle.

Wilma ja Sakke painivat

Tänään iltapäivällä Wilma (Jangas Ees-Taas) ja Sakke (Jangas Eager-Beaver) kävivät kyläilemässä pihassa. Nekin olivat kasvaneet hurjasti ja Wilmalla oli varsinaiset hepulit, mutta tokoillessa ja agilityn alkeissa se on aivan ihana. Neitokainen muistuttaa mielestäni edelleen hurjasti Täplä-mummuaan. Se on samanlainen herttainen, mutta vauhdikas pisamapallero. Sekä Wilma että Hani ovat jo opetelleet uimaan ja polskivat innolla järvessä. Uskomattomat tenavat. Wilma pääsee springeripäivillekin mukaan :) Kuten tietty myös Lotte ja toivottavasti myös Sakke ja Hani. Sakke oli kasvanut myös todella paljon ja on tosi rohkean tuntuinen pentu. Pikkuherra kävi itsekseen kiipeämässä keinua eikä edes ymmärtänyt hätkähtää, vaikka lauta lähti jalkojen alta. Itse vähän hätkähdin pennun kiipeillessä puoliksi mädänneelle keinulaudalle, mutta eipä pentu huomannut mitään outoa, vaan kiipesi tyynen rauhallisesti takaisin isännän luo. Aika velikulta.

pikku-Wilma

Sain sähköpostiini kivoja uutisia: Ella (Jangas Elli-Velli) on saanut oman blogin. Linkki blogiin löytyy sivun oikeassa reunassa olevasta linkkilistasta :) Käykäähän kurkkaamassa pikkuprinsessan edesottamuksia.

Vauvojen agilitykoulu

Raisan näppärät pienet naperot ovat jo aloittaneet agilityn harjoittelun. Tässä tulee videoineen pentujen alkeisharjoitukset. Pääosissa Lotte, Dante, Ella, Pipsa ja Essi.

Muistattehan aina agilitya treenatessanne seuraavat asiat (kiitos Nuotion Outille, jonka alkeiskurssille osallistuimme Raisan kanssa näistä kullan arvoisista neuvoista):

- Pentu tarvitsee lyhyitä rentoutumistaukoja kesken treenejä: niitä tulee pissattaa kesken treenejen, päästää hieman haistelemaan ja ottaa niitä viereen rauhoittumaan.
- Tee vain helppoja harjoituksia ja harjoittele vain pennuille turvallisia esteitä.
- Muistathan että agility on yhteistä mukavaa tekemistä koirasi kanssa. Ota siis kärsivällinen ja hyvä treeniasenne mukaan kentälle.
- Harjoitelkaa vain lyhyitä pätkiä kerralla. Vain muutama toisto ennen uutta taukoa.
- Ole looginen ja muista treenatessa mitä voit missäkin vaiheessa koiraltasi vaatia. Älä vaadi jotain mitä et ole vielä koirallesi kunnolla opettanut.
- Mieti aina oma osuutesi epäonnistuneeseen suoritukseen.
- Varmista harjoittelutilanne koiralle ns. idioottivarmaksi, vääriä suorituksia ei silloin pääse tulemaan
- Muista palkata!


Estetreenaamisen abc

Muutamia asioita, jotka pätevät kaikessa esteharjoittelussa.
1. Päätä estekäsky ja pitäydy siinä, mieti mikä estekäsky sopii sinun suuhusi ja kuvaako estekäskyn äänne haluttua suoritusta esim. pituudella pitkä käsky ja hypyllä lyhyt
2. Aseta koira huolellisesti esteen taakse suoraan, ei esim. istumaan vinoon (ei onnistu vielä näin alussa)
3. Harjoittele aluksi suorassa linjassa kutsuna/lähetyksenä
4. Harjoittele estettä myös vauhdilla
5. Etene itse esteen ohi eli treenaa niin että itsekin liikut
6. Lisää harjoitteluun tämän jälkeen vinot lähestymiskulmat sekä kutsuna että lähetyksesä
7. Varioi omaa etäisyyttäsi koirasta ja koiran etäisyyttä esteestä
8. Muista aina palkata koiraa, sekä kädestä että eteen esim. lelua heittämällä
9. Harjoittele aina esteitä ns. kummaltakin puolelta eli koira oikealla puolella ja sen jälkeen koira vasemalla puolella (sekä kutsuna että lähetyksenä)

Olemme ehtineet harjoitella pentujen kanssa putkea, kujakeppejä ja puomin alastuloa.

Putki

Osa koirista on vasta muutaman kerran laitettu putkeen. Jos käyt harjoittelemassa putkea pitää sinulla olla mukana apuohjaaja joka voi pidellä koiraa putken päässä tai koiran on jäätävä varmasti putken päähän. Kutsu koiraasi putken läpi ja anna putkeen valitsemasi estekäsky. Jos putken läpi meneminen arveluttaa koiraa kurottaudu putkessa koiraa vastaan ja houkuttele koiraa etenemään kannustamalla ja nameilla.
Pipsa harjoittelee eka kertaa putkea

Kun pentu uskaltaa tulla putken läpi ohjaajan luo, voi ohjaaja ottaa jo hieman etäisyyttä putkeen ja apuohjaaja voi pitää pentua hieman kauempana putken päästä. Palkkaa koira onnistuneesta suorituksesta putken ulkopuolella, mieluiten pari askelta putken suulta. Pentu ei saisi juosta putkea edestakaisin, mutta toisaalta kiva huomata, että se on niistä hauska este. Ohjaajan tulisi muistaa antaa kutsuessaan pennulle myös estekäksy esimerkiksi "putki" tai "läpi".
Ella suorittaa putken luoksetulona
Dante suorittaa putken luoksetulona

Jos kutsuminen onnistuu jo hyvin treenaa putkeen lähettämällä, vuorotellen koira oikealla ja vasemmalla puolella. Etene kohti putkea ja anna estekäsky, ohjaa koiran puoleisella kädellä! Palkkaa pentu lelunheitolla heti kun se tulee putkesta tai kiirehdi palkkaamaan kädestä putken toiselle puolella.
Lotte harjoittelee putkea ohjaajan vasemmalla puolella juosten
Lotte harjoittelee putkea ohjaajan oikealla puolella juosten

Jos suora putki menee jo ongelmitta voidaan alkaa harjoitella myös putkeen lähetyksiä ohjaajan edellä, jolloin pentu menee putkeen, vaikka ohjaaja jättäytyy hieman taakse. Näissä harjoituksissa kannattaa käyttää ihan lyhyttä ja helppoa putkea ja heittää lelu ajoissa.
Lotte lähetetään putkeen ohjaajan edellä

Kun suoran putken suorittaminen sujuu ongelmitta, voidaan harjoitella myös hieman mutkalla olevaa putkea.
Lotte harjoittelee mutkaputkea
Essi eka kertaa mutkaputkea treenaamassa

Kun putki menee suorassa linjassa jo hyvin harjoittele erilaisia lähestymiskulmia, kummaltakin puolelta. Tehdään myös eri muotoisia putkia. Ja muista aina palkata. Nämä asiat ovat vielä oppimatta ;)

Väärät suoritukset: koira menee esteen ohi, koira kääntyy putkessa ja tulee ulos lähetyspäästä, koira hyppää putken yli


Puomin alastulokontakti

Jotta koirat oppivat puomin oikean suoritustavan pilkomme puomin eri vaiheet omiksi suorituksiksi. Ensin harjoittelemme alastulokontaktin. Tässä vaiheessa koirat eivät saa tehdä itsenäisesti puomia. Älä siis päästä koiraa juoksemaan puomille, etenkin pennuille se voi olla vaarallista, koska niiden tasapainoaisti ei ole vielä yhtä kehittynyt kuin aikuisilla koirilla ja ne saattavat hypätä korkealta alas. Sen sijaan alastulokontaktin harjoittelu tekee hyvää jo pienille ipanoille.

Harjoittele alastulokontaktia seuraavasti: Nosta koira alastulokontaktille ja anna kontaktin käsky (sopivia ovat esim. pinta, alas, nami, ota jne. mikä tahansa sopii luontevasti teidän suuhunne). Ideana on nyt kertoa koiralle mitä tuo käsky tarkoittaa. Se tarkoittaa että koiran tulee mennä kontaktin alaosaan istumaan/seisomaan (asennolla ei varsinaisesti väliä) niin että etutassut ovat maassa ja takapää on kontaktilla. Pidä koiraa tässä, toista käskyä ja palkitse runsaasti. Yritä saada koira rentoutumaan kontaktilla niin että sinun ei tarvitse varsinaisesti pidellä koiraa vaan se pysyy istumassa ihan itse ja vapaaehtoisesti. Kun olette tovin tutustuneet kontaktilla oloon kokoajan palkiten voit vapauttaa koiran. Vapautuskäsky on hyvä olla eri kuin vapaa. Yleensähän vapaa tarkoittaa totaalista vapautta ja tällä esteellä vapautus tarkoittaa että koira saa poistua kontaktilta ja jatkaa matkaa yhdessä. Sopivia käskyjä ovat esim. mennään, tule ja valmis. Vapautuskäskyn jälkeen koiraa ei saa palkita. Itse suoritus on kontaktilla oleminen ja siitä palkitaan. Suoritus loppuu vapautukseen, joten siitä emme koiraa palkitse.
Lotte harjoittelee puomin alastuloa

Puomin alastulokontaktilla voi käyttää myös namilautasta apuna, jolloin pentu saa sekä namin ohjaajan kädestä että odottavalta namilautaselta. Pakastepurkin värillinen kansi on hyvä namialusta tässä vaiheessa.
Lotte harjoittelee puomin alastuloa namikipolle tullen

A-esteen alastulokontaktia voidaan harjoitella samalla tavalla. Älkää kuitenkaan vielä harjoiteltu korkealla A-esteellä, mutta vauva-A:lla voi haluettassaan harjoitella tätäkin. Myös keinun alastulokontakti suoritetaan samalla tavalla.
Dante harjoittelee A-estettä

Muistutan vielä että alastulokontaktin opettaminen vaatii sinulta pitkäjänteisyyttä ja toistoja toistojen perään. Mutta kun jaksat treenata se palkitaan suoritusvarmuudella.


Kepit

Keppiharjoittelu tehdään kujametodilla. Tällä tavalla koira oppii alusta asti etenemään suoraan ja tekemään suorituksen itsenäisesti. Käsiohjausta kujakepeillä ei käytetä. Valitse kepeille sopiva estekäsky esim. kepit, pujo jne. Aloita harjoittelu lyhyellä kujalla kutsumalla koiraa kujan päästä. Tässä vaiheessa koiralle opetetaan estekäskyä ja sitä että kepeillä on tarkoitus mennä suoraan ja palkka odottaa keppien päässä. Kuvasta näkyy hyvin, kuinka harjoitus toteutetaan ensimmäisiä kertoja.
Taitava Pipsa emäntänsä kanssa

Pikkuhiljaa harjoittelun edetessä voit pidentää kujaa. Maksimipidennys tässä vaiheessa on sellainen kuja joka on edestäpäin katsottuna koiran levyinen. Ohjaajan tulisi ihan ensimmäisten harjoitusten jälkeen seistä jo rintamasuunta eteenpäin ja jatkaa liikettä kepeiltä poispäin, ikäänkuin kohti seuraavaa kuvitteellista estettä. Muistakaa harjoitella yhtä paljon vasempaan ja oikeaan käteen kutsuen.
Lotte harjoittelee kujakeppejä

Sen jälkeen ryhdymme varioimaan ohjaajan paikkaa ja opettamaan koiralle että aina ette ole kutsumassa keppien päässä. Seuraavassa videossa ohjaaja kutsuu pentua viimeisten keppien kohdalta ja pennun lähtiessä tulemaan myös ohjaaja liikkuu eteenpäin. Tästä voidaan siis jatkaa aina lähemmäs ja lähemmäs pentua, kunnes se voidaan lähettää eteenpäin suorittamaan keppejä itsenäisesti.
Lotte jatkaa kujakeppien harjoittelua

Pikkuhiljaa pääsemme tästä lähetyksiin keppien päästä ja otamme mukaan eri lähestymiskulmat. Mutta ei ihan vielä ;)

Ja muistakaapa: kukaan ei saa mennä pystykepeillä käsiohjaamaan koiraa, ei edes kokeeksi!