keskiviikkona, joulukuuta 05, 2018

Vanhuksen kanssa treenaaminen

Raisa eli Jangas Duck Soup täytti lokakuussa 12 vuotta. Viimeisen vuoden aikana se on pitkälti kuuroutunut, mutta muuten intoa ja touhua edelleen riittää. Treenaamista ja kisaamista ei ole jätetty, ja nyt syksy on Nenosen Niinan ja Forseliuksen Ellan opissa koitettu miettiä selkeitä käsimerkkejä. Tosin jos Raisa jostain syystä katsoo eteensä silloin, kun annan käsimerkin, niin se tilaisuus on menetetty.

Maanantain rally-kerralla oli kisamainen harjoitus, jonka kouluttajat videoivat ja kotiläksyksi tuli virheiden listaaminen kaavakkeeseen. Montaa asiaa on tullut mietittyä syksyn aikana treenaamiseen liittyen ja usein niiden ylös kirjaaminen selkeyttää ajatuksia.

Ratakaavio näytti tältä: 


Ja Raisan ja minun suoritus tältä:


Raisa on edelleen tosi motivoitunut ja iloinen suorittaja, mutta oikealla perusasennot pääsevät taas syyniin ja käännökset oikealle (oikealla seuratessa) ja vasemmalle (vasemmalla seuratessa) ovat tällä hetkellä hankalia. Aiemmin niille oli käytössä omat käskyt ja Raisa oli skarppina. Jollain tavalla sitä pitäisi näistä edelleen varoittaa, mutta ilman ääntä se tuntuu aika hankalalta. olen koittanut kättä kiinni koiran puoleissa jalassa, mutta se on niin huomaamaton merkki, ettei se tunnu oikein riittävän... Vielä on paljon opittavaa, nyt uusien haasteiden kanssa. Nollia on saatu paljon kuuroutumisen jälkeen, mutta en ole vieläkään heittänyt hanskoja tiskiin ;)

Illalla lähdetään Tampereelle ja huomenna jatketaan astutusreissuun Ouluun Viiman kanssa. Nyt vaan sormet ristiin, että kaikki onnistuu ja saamme pentuja helmikuussa :) Raisan ei tarvitse vaivautua reissun päälle.

Ei kommentteja: