Viikolla on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista, vaikka blogin päivittäminen onkin ruuhkautunut.
Pipin kanssa pääsimme sekä rally-tokoon knock out-radalle, jolloin tehtiin siis treenikaverin kanssa vastaavanlaista rataa yhtä aikaa. Eka kierros meni vierellä seuraavan koiran katseluun, vaikka seuraamispaikalla pysyttiinkin ja siitä homma sujui vain entistä paremmin jatkossa. Saimme myös melkein minuutin paikallaolon mennessäni piiloon ja Elinan jäädessä Pipin remmin päähän. Edistytään, edistytään :)
Keskiviikkona jatkettiin hyppytekniikkakurssia Katin opissa. Tällä kertaa oli puolikaaressa hyppyjä, joka onnistui hyvin Pipin ymmärrettyä idean. Lisäksi harjoteltiin korkeuden ja etäisyyksien hahmottamista, jolloin neiti hyppäsi jo 45 cm korkean aidan. Hyvin tuumasi neiti, kunhan olin kutsumassa ja saatiin tarpeeksi vauhtia hommaan.
Pipin veli Redi eli Jangas Prince and the Pauper kävi terveystutkimuksissaa: Sari Jalomäen diagnoosina silmissä trichiasis ja lievä entropium (on kyllä niin lievä, ettei oireile eikä edes eläinlääkärinä toimiva emäntä sitä ole huomannut), luusto muuten kunnossa, mutta lanneristinikamassa jotain muutosta. Nyt odotellaan vain virallisia tuloksia. Suurin osa sisarusparvesta on menossa syyskuussa yhteiskuviin ja silmätarkkiin.
Eilen näiden serkku eli Neswing Back On Right Track osallistui MH-luonnekuvaukseen ja sai todella kivat tulokset, itse asiassa mielestäni vanhempiaan kivemmat. Kohtuullisen sosiaalinen, leikkisä, rauhallinen kun mitään ei tapahtu, ei pelästy voimakkaasti, utelias eikä reagoi lainkaan laukaukseen. Hyvä Aida! Kuvat ovat Aidan isän Korpun (Jangas Knight of Can-A-Lot) omistajan Sanna Liuhasen ottamia.
 |
| Aida ja emänsä Sanni (Standard-Bearer Swan Lake) |
Aidan veli Topi eli Neswing Bite The Bullet oli käynyt MEJÄ-kokeessa kolmen jäljen treenin jälkeen saaden hienosti AVO2-tuloksen! Pätevää porukkaa. Pääsisiköhän Korppu-isäkin jossain vaiheessa kokeeseen?
Huomenna koitan päivittää blogiin Iineksen tiineyspäiväkirjaa. Torstaiaamuna alkoi itselläni kurkkukipu, ääni painuksissa ja tukkoinen olo, perjantaina oli lähdettävä koronatestiin, koska opettajan hommiin ei ole asiaa edes lievässä flunssassa ilman negatiivista testitulosta. Perjantaina pääsin testiin ja edelleen odotan vastausta. Tämän takia meni odotettu koiratanssiviikonloppukin ohi suun... Vähän harmittaa, kun toivoin saavani tuloksen jo eilen, jotta olisi päässyt edes täksi päiväksi kurssille.
Kunnallistekniikkakin on saapumassa kyläämme ja nyt kulkee jo kaupungin vesi tänne. Vettä tulee kraanasta ihan solkenaan eikä enää meiningillä tulee - ei tule - tulee. Siis meillehän on tullut vesi sykäyksittäin parin vuoden ajan, koska pumpussa on jotain häikkää. Huomenna pitäisi saada pumppaamo ja jätevedet letkua pitkin yksittäisten tyhjennysten sijaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti