Ollaan taas vaihteeksi saatu tavata sisarusparvea kunnolla Raisan kanssa. Muutama viikko sitten Nuppu vietti meillä aikaa koko työviikon ja on se vaan edelleen yhtä herttainen ja vauhdikas olento. Hömppäliisa on ilmoitettu näyttelyynkin ;)
Viime viikonloppuna Kaisa ja Remu olivat meillä yökylässä Henna ja japsi-Roopen kanssa agilityn MM-kisojen tiimoilta. Lauantaina pimeyden laskeuduttua ja kellon lähetessä yhdeksää lähdimme vielä Raisan, Remun ja Ticon kanssa treenailemaan Ojankoon. Kolmikko alkaa olla jo tosi taitavia agiliidossa ja kuin samasta muotista: lähdössä joutuu ohjaaja olemaan tosi tarkkana, jotta ne onnistuu, rataa suoritetaan vauhdikkaasti ja intoa piisaa. Ohjaajat ei vaan aina meinaa pysyä perässä. Sinttuakin tavattiin sunnuntaina MM-kisatunnelmissa, vaikka Tarmokin oli tietty joutunut jäämään kisoista kotiin... MM-kisat olivat henkeäsalpaavan jännittävät ja mukavassa seurassa päivä kului tosi nopeasti.
Lisäksi ollaan Raisan kanssa taas treenailtu jonnin verran tokoa ensi viikonlopun kisoja silmällä pitäen. Agilityssä aloitettiin viikko sitten Oreniuksen Juhan kurssi, jolla saan harjoitella ahreasti minulle niin vaikeita valsseja ja vekkejä ;) Raisa-parka, kunnäiskällä on kaksi vasenta jalkaa. Hiki virtasi treeneissä ja kunto meinas kerta kaikkiaan loppua kesken. Vaatettakin taisi olla liikaa päällä. Tänään käytiin vielä aamusella tekemässä samaa rataa, jolloin päästiin se kohtuuhyvin kokonaan läpi ja kyllä taaskin sai hikipääsä juosta, vaikka heitin välistä vaatetta pois... Samalla tokoiltiin ja harjoiteltiin eritoten ruutua, jossa seisten malttaminen ruudussa ei edelleenkään ole Raisan vahvin laji ruutu ja sen keskikohta löytyy kyllä hyvin. Hyppynouto on viime aikoina sujunut tosi hienosti ja seuraamisetkin tuntuvat parantuneen. Myös istumiseen on tullut varmuutta, mutta luoksetuloista liikkeelle lähtö on hieman epävarmaa. Kaukoja pitäisi muistaa jumpata taas ahkerasti.
tiistaina, syyskuuta 30, 2008
sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008
Raisalle 5-tulos kolmosluokasta
Tänään jatkettiin agiliitoa kolmosluokassa Kari Jalosen aikas mukavilla radoilla.
Eka rata meni ihan haahuiluksi: Raisalla oli kyllä vauhtia, mutta itse olin niin jäljessä ja ponneton, että oikein hävetti. Rimoja lenteli, Raisa ehti liirata hetkeksi radalta, teki pari väärää rataa ja niin edelleen. Siis hyllytavaraa. Ja harjoittelun kohteita tuli paljon:
* välistävetoja, esteelle työntöjä ja vedätyksiä niin, että rimat pysyy ylhäällä
* keppikulmiin hurjasti lisää varmuutta ja osaamista (työn alla)
* puomilta tiukat käännökset sivuun, vaikka edessä olis toinen este
* lähdöt ekana, kun Riesa on huutanut rataantutustumisen ajan pylväässä kiinni
* käännösten, käskyjen ja yleensä ohjauksen ajoituksessa on vielä paaljon parannettavaa
* eikä ne kontaktitkaan edelleenkään voi olla liian hyvät tai varmat, hyllyn jälkeen tosin pysäytin kunnolla odottamaan kontaktipinnoille
Toka rata oli hyppis ja siitä tuli 5 vp, ja nolointa on etten tiedä mistä. Olettaisin, että pienestä törmäyksestä Riesan kanssa, kun mun valssi oli aika pahasti myöhässä. Mutta saattoihan joku rimakin tippua, kun valssit on edelleen mitä on ja niiden takia olin hetkittäin kääntyneenä koirasta poispäin. Aika oli -4,17 eli ihan ok, vaikka muutama pitkä kaarros tuli matkalla ja kepeille vein tässätellen ja nenästä, koska päätin, että piruvie nyt me mennään varmasti ja kunnolla eikä sähelletä kolmatta kolmosten rataa, vaikka lähdetään ekana ja Riesa käy kierroksilla. Tosin Raisuli karkas lähdöstä, joten lähdössä pysymisiä pitää taas vahvistaa. Toisaalta tämä oli viikonlopun neljäs rata, eikä se ainakaan auttanut asiaa. Keppien päässä valssasin eikä se häirinnyt koiraa. Paljon on vielä oppimista, mutta on se Raippa aika näppärä.
Nyt kun Raisa pääsi kolmosiin voin keskittyä kiusaamaan Ticoa ja Tarmoa ohjaajineen kisoihin. Ja sama koskee myös taitavaa mamma-koiraa Täplää ja näppärää nuorta ohjaajaa Amandaa...
Eka rata meni ihan haahuiluksi: Raisalla oli kyllä vauhtia, mutta itse olin niin jäljessä ja ponneton, että oikein hävetti. Rimoja lenteli, Raisa ehti liirata hetkeksi radalta, teki pari väärää rataa ja niin edelleen. Siis hyllytavaraa. Ja harjoittelun kohteita tuli paljon:
* välistävetoja, esteelle työntöjä ja vedätyksiä niin, että rimat pysyy ylhäällä
* keppikulmiin hurjasti lisää varmuutta ja osaamista (työn alla)
* puomilta tiukat käännökset sivuun, vaikka edessä olis toinen este
* lähdöt ekana, kun Riesa on huutanut rataantutustumisen ajan pylväässä kiinni
* käännösten, käskyjen ja yleensä ohjauksen ajoituksessa on vielä paaljon parannettavaa
* eikä ne kontaktitkaan edelleenkään voi olla liian hyvät tai varmat, hyllyn jälkeen tosin pysäytin kunnolla odottamaan kontaktipinnoille
Toka rata oli hyppis ja siitä tuli 5 vp, ja nolointa on etten tiedä mistä. Olettaisin, että pienestä törmäyksestä Riesan kanssa, kun mun valssi oli aika pahasti myöhässä. Mutta saattoihan joku rimakin tippua, kun valssit on edelleen mitä on ja niiden takia olin hetkittäin kääntyneenä koirasta poispäin. Aika oli -4,17 eli ihan ok, vaikka muutama pitkä kaarros tuli matkalla ja kepeille vein tässätellen ja nenästä, koska päätin, että piruvie nyt me mennään varmasti ja kunnolla eikä sähelletä kolmatta kolmosten rataa, vaikka lähdetään ekana ja Riesa käy kierroksilla. Tosin Raisuli karkas lähdöstä, joten lähdössä pysymisiä pitää taas vahvistaa. Toisaalta tämä oli viikonlopun neljäs rata, eikä se ainakaan auttanut asiaa. Keppien päässä valssasin eikä se häirinnyt koiraa. Paljon on vielä oppimista, mutta on se Raippa aika näppärä.
Nyt kun Raisa pääsi kolmosiin voin keskittyä kiusaamaan Ticoa ja Tarmoa ohjaajineen kisoihin. Ja sama koskee myös taitavaa mamma-koiraa Täplää ja näppärää nuorta ohjaajaa Amandaa...
lauantaina, syyskuuta 20, 2008
Raisalle nollavoitto ja siirto agilityn kolmosluokkaan :)
Raisa on nyt sitten kolmosluokkalainen tehtyään TAKUTin kisoissa ekalta radan maxi2:n ainoan nollatuloksen, jolla sitten voitimme luokkamme. Raisa pelasti tilanteen pariinkin kertaan, kun emäntä oli vähän kaffella, mutta katsojista näytti kuulemma ihan siistiltä radalta ;) Nyt on sitten vuoden suurimmat tavoitteet agilityn suhteen saavutettu. Tokihan vielä olis springerimestaruus ja vuoden agilityspringeri-kiertopalkinnot, mutta tämä oli se päätavoite :)
Tuomarina toimi kollegiossa Johanna Wütrich ja rata oli mielestäni varsin kiva ja tarpeeksi haastava.
Kisattu ollaan nyt aika tasan viisi kuukautta, ekat kisat oli heti Raisan täytettyä 18 kk huhtikuussa. Ykkösistä saatiin neljä nollavoittoa ja yksi nolla toisella sijoituksella. Kakkosista neljä nollaa ja sijoitukset kahdesti 1., 2. ja 5.Lisäksi sijoituttiin kerran toiseksi 5 vp:n tuloksella.
Kolmosissa startattiin yömyöhällä tuntikausien odottelun jälkeen ja hyvoin piemässä ei itsekään meinannut nähdä esteitä. Tulos oli HYL ja se meni ihan yleisön viihdytyksen piikkiin. Nyt väsyttää...
Tuomarina toimi kollegiossa Johanna Wütrich ja rata oli mielestäni varsin kiva ja tarpeeksi haastava.
Kisattu ollaan nyt aika tasan viisi kuukautta, ekat kisat oli heti Raisan täytettyä 18 kk huhtikuussa. Ykkösistä saatiin neljä nollavoittoa ja yksi nolla toisella sijoituksella. Kakkosista neljä nollaa ja sijoitukset kahdesti 1., 2. ja 5.Lisäksi sijoituttiin kerran toiseksi 5 vp:n tuloksella.
Kolmosissa startattiin yömyöhällä tuntikausien odottelun jälkeen ja hyvoin piemässä ei itsekään meinannut nähdä esteitä. Tulos oli HYL ja se meni ihan yleisön viihdytyksen piikkiin. Nyt väsyttää...
sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008
TOKOsta Remulle ALO2 ja Raisalle VOI3!
Springereiden TOKO-mestaruudessa Marita Packalénin tuomaroidessa Raisa ja Remu saivat kivat tulokset:
Remu Jangas Direct Action ja Kaisa olivat ekassa kokeessaan. Valitettavasti paikallaolosta Remu lähti neljäntenä koirana noin 10 sekkaa ennen ajan täyttymistä :( Muuten poika tekikin hienoa työtä: 10 pistettä seisomisesta, luoksetulosta ja estehypystä, muut liikkeet kasin pintaan. Yhteensä hienot 155 pistettä ja ALO2 :D Remu teki tosi hyvää työtä ja Kaisa suoritti TOKO-debyytin kunnialla. Eikun vaan seuraavaan koitokseen :) Kun paikallaolo onnistuu, niin Remun on mahdollista saada tosi hyvät pisteet...
Raisa Jangas Duck Soup pysyi paikallaolon hienosti (helpotuksen huokaus viime kokeen ja sen jälkeisen harjoittelun jälkeen) saaden 9 pisettä noustuaan istumaan lopussa ennen käskyä. Seuraaminen ja liikkeestä istuminen ihan hyvin 9p kummastakin. Luoksetulossa hyvä vauhti, pysähdykset ei ihan niin napakat kuin parhaimmillaan: 8,5p. Ruutu meni nollille Raisan vaan haistellessa kehässä: lienikö viime kokeesta jäänyttä paineustumista tai johtuuko tiukoista top-käskyistä ruudussa: jollain tapaa epävarma se kuitenkin oli, vaikka ruutu normaalisti on tytsän mielestä toosi kiva. Hyppynoudosta 9p (pientä haistelua), metallia ei hakenut, vaan haisteli menemään pitkin ruutua 0p. Tunnarista 7p vietyä kapulaa liikkenohjaajalle, joka otti Raisalta metalliesineen sen lopulta kantaessa sen luo ;)Kaukkareista 8p eli ihan ok, tais tarvita yhdessä kohtaa kaksoiskäskyn ja liikkui inasen eteenpäin. Kokonaisvaikutus 8p. Eli yhteensä 218p ja VOI3. Kokonaisuudessa paljon parempi kuin viime koe, mutta pientä haistelua ja haahuilua ja rauhoittelua oli edelleen ilmassa. Tosin metsän siimeksessä olevalla kentällä oli vaan hajuja ja pupun kakkaakin ihan kivasti.
Raisu ja Remu olivat muuten kokeen nuorimmat springerit, vaikka ikää on sentään jo kunnioitettavat 22 kk.
Remu Jangas Direct Action ja Kaisa olivat ekassa kokeessaan. Valitettavasti paikallaolosta Remu lähti neljäntenä koirana noin 10 sekkaa ennen ajan täyttymistä :( Muuten poika tekikin hienoa työtä: 10 pistettä seisomisesta, luoksetulosta ja estehypystä, muut liikkeet kasin pintaan. Yhteensä hienot 155 pistettä ja ALO2 :D Remu teki tosi hyvää työtä ja Kaisa suoritti TOKO-debyytin kunnialla. Eikun vaan seuraavaan koitokseen :) Kun paikallaolo onnistuu, niin Remun on mahdollista saada tosi hyvät pisteet...
Raisa Jangas Duck Soup pysyi paikallaolon hienosti (helpotuksen huokaus viime kokeen ja sen jälkeisen harjoittelun jälkeen) saaden 9 pisettä noustuaan istumaan lopussa ennen käskyä. Seuraaminen ja liikkeestä istuminen ihan hyvin 9p kummastakin. Luoksetulossa hyvä vauhti, pysähdykset ei ihan niin napakat kuin parhaimmillaan: 8,5p. Ruutu meni nollille Raisan vaan haistellessa kehässä: lienikö viime kokeesta jäänyttä paineustumista tai johtuuko tiukoista top-käskyistä ruudussa: jollain tapaa epävarma se kuitenkin oli, vaikka ruutu normaalisti on tytsän mielestä toosi kiva. Hyppynoudosta 9p (pientä haistelua), metallia ei hakenut, vaan haisteli menemään pitkin ruutua 0p. Tunnarista 7p vietyä kapulaa liikkenohjaajalle, joka otti Raisalta metalliesineen sen lopulta kantaessa sen luo ;)Kaukkareista 8p eli ihan ok, tais tarvita yhdessä kohtaa kaksoiskäskyn ja liikkui inasen eteenpäin. Kokonaisvaikutus 8p. Eli yhteensä 218p ja VOI3. Kokonaisuudessa paljon parempi kuin viime koe, mutta pientä haistelua ja haahuilua ja rauhoittelua oli edelleen ilmassa. Tosin metsän siimeksessä olevalla kentällä oli vaan hajuja ja pupun kakkaakin ihan kivasti.
Raisu ja Remu olivat muuten kokeen nuorimmat springerit, vaikka ikää on sentään jo kunnioitettavat 22 kk.
lauantaina, syyskuuta 13, 2008
Raisalle agilitystä tuplanolla, joista toinen nousunolla
Tänään kisattiin Porvoossa kaksi rataa. Ekana agilityradalla tuomarinharjoittelija Mari Nikkilä (meniköhän nimi oikein) ja hyppärillä sitten itse ylituomari Ritva Herrala.
Agilityradalta sellainen varma suoritus kontaktit pysäyttäen. Sijoitus 5. (11 nollaa ja koiria yhteensä 29).
Hyppärillä sain jo lopussa itsekin juosta ja tuloksena taas nolla ja sijoitus 2.!! Eli vielä yksi nousunolla ja päästään kolmosiin...
Torstain treeneissä sain taas valssailla ja edelleen huomaan liikkuvani liian pitkälle esteen lähelle ja takaa kiertämisissä heilauttelin kättä vähän miten sattuu. Takaapuolenvaihdot ja kepeille menot oli olevinaan hankalia, vaikka Raisu kyllä osaisi.
Käytiin vielä eilen illalla treenaamassa Ojangossa kontakteja ja keppejä (eri kulmista sisäänmenot onnistuivat, kunhan muistin juosta ekaa keppiväliä kohti).
Huomenna sitten tokoon kisoja järjestämään ja kisaamaan. Tämän päivän kisat oli pari tuntia myöhässä, joten siellä kului koko päivä ja huomenna vietetään Lahdessa aikaa aamusta iltaan... Kiva taas mennä maanantaina töihin puolikuolleena ;)
TOKOakin ollaan viikolla treenattu: Riitan treeneissä tiistaina harjoiteltiin ruutua, joka alkaa hiljalleen suttaantua. Luoksetulossa Raisa tulee välillä turhan hitaasti (onnettomassa viime kokeessa opittu juttu), joten aina välillä palkkaa suorasta luoksetulosta, välillä pysähdyksistä. Paikallaoloissa ollaan palattu alkuruutuun ja muutaman metrin jäämisiin. Neidistä on tullut näissäkin viime kokeen jäljiltä tosi epävarma... Harmi, koska paikallaolot oli jo pitkään todella varmat.
Torstaina treenattiin myös paikallaoloja springeriporukassa ja saatiin sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ruudun oikeaa paikkaa ja siellä pysähtymistä ollaan hiottu onnistuneesti. Istumiset alkaa oleen varsin varmoja ja noudotkin on hurjasti parantunut, vaikka tunnaria ei juuri ollakaan harjoiteltu viime aikoina. Täytyisi vielä tänään ehtiä ottamaan muutama paikallaolo-harjoitus, mutta tehtävää huomisen kokeen tavaroiden autoon kantamisessa yms. vielä riittää. Toivottavasti ei jää yö lyhyeksi.
Agilityradalta sellainen varma suoritus kontaktit pysäyttäen. Sijoitus 5. (11 nollaa ja koiria yhteensä 29).
Hyppärillä sain jo lopussa itsekin juosta ja tuloksena taas nolla ja sijoitus 2.!! Eli vielä yksi nousunolla ja päästään kolmosiin...
Torstain treeneissä sain taas valssailla ja edelleen huomaan liikkuvani liian pitkälle esteen lähelle ja takaa kiertämisissä heilauttelin kättä vähän miten sattuu. Takaapuolenvaihdot ja kepeille menot oli olevinaan hankalia, vaikka Raisu kyllä osaisi.
Käytiin vielä eilen illalla treenaamassa Ojangossa kontakteja ja keppejä (eri kulmista sisäänmenot onnistuivat, kunhan muistin juosta ekaa keppiväliä kohti).
Huomenna sitten tokoon kisoja järjestämään ja kisaamaan. Tämän päivän kisat oli pari tuntia myöhässä, joten siellä kului koko päivä ja huomenna vietetään Lahdessa aikaa aamusta iltaan... Kiva taas mennä maanantaina töihin puolikuolleena ;)
TOKOakin ollaan viikolla treenattu: Riitan treeneissä tiistaina harjoiteltiin ruutua, joka alkaa hiljalleen suttaantua. Luoksetulossa Raisa tulee välillä turhan hitaasti (onnettomassa viime kokeessa opittu juttu), joten aina välillä palkkaa suorasta luoksetulosta, välillä pysähdyksistä. Paikallaoloissa ollaan palattu alkuruutuun ja muutaman metrin jäämisiin. Neidistä on tullut näissäkin viime kokeen jäljiltä tosi epävarma... Harmi, koska paikallaolot oli jo pitkään todella varmat.
Torstaina treenattiin myös paikallaoloja springeriporukassa ja saatiin sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Ruudun oikeaa paikkaa ja siellä pysähtymistä ollaan hiottu onnistuneesti. Istumiset alkaa oleen varsin varmoja ja noudotkin on hurjasti parantunut, vaikka tunnaria ei juuri ollakaan harjoiteltu viime aikoina. Täytyisi vielä tänään ehtiä ottamaan muutama paikallaolo-harjoitus, mutta tehtävää huomisen kokeen tavaroiden autoon kantamisessa yms. vielä riittää. Toivottavasti ei jää yö lyhyeksi.
sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008
Agilitykisaamista
Tänä viikonloppuna radat meni meidän tasoon nähden tosi huonosti. Ja syy oli ihan vaan ja ainoastaan minussa. Puolikuntoisuus ei ole hyvä lähtökohta: flunssan jälkeen jäänyt tukkoisuus ja nopea väsyminen ei ole reippaan Raisan kanssa hyvä lähtökohta. Lisäksi sain jostain syystä oikean olan lihakset ihan jumiin ja viiltävän kipeiksi. Sunnuntaina ymmärsin hoitaa vaivaa orudis-geelillä ja särkylääkkeillä, jolloin kipu helpotti. Olin aivan puolikuollut rataantutustumisen jälkeen ja tuntui mahdottomalta ajatellakaan heti juoksevansa saati jaksavansa viritellä Riesaa.
Olen aiemminkin huomannut radalle ekana lähtemisen ja maxien aloittamisen olevan meille ylivoimainen juttu. Tänä viikonloppuna kahdella radalla maxit aloitti ja olimme kerran radan ekana, kaksi kertaa kolmantena. Raisa kuumiaa rataantutustumista seuratessaan niin kovin (huutaa mun perään jne), ettei yhdelläkään noista radoista paikallaolo alussa alussa onnistunut kunnolla, kontaktit oli aika hirveää katsottavaa parissa kohtaa ja meille tuli kieltovirheitä esteiltä (!!), lisäksi pujotteluun sisäänmenot tökki. Tosin pujottelun ongelmat varmaan piilee paljolti siinä, että niitä on paljon vaikeutettu viikon aikana tehotreenatessa, jolloin tulee myös epäonnistumisia ja se tuo mukanaan epävarmuutta. Täytyy jatkaa hankalampia harjoituksia, mutta ennen ensi viikon kisoja tehdä parina iltana noita helppoja ja varmoja juttuja ja sitä myöten lisätä Raisan luottoa itseensä ja mun luottoa siihen. Lisäksi mun puolikuntoisuus tekee musta lyhytpinnaisen ja heti virheen jälkeen Raisa menee jotenkin hieman lukkoon mun hermostuessa. Tämä näkyy sitten haisteluna, epävarmuutena ja pahimmillaan A:n harjalta putoamisena ja lentokeinuna.
Ai niin, kisoihin "valmistautuminen" Maarian sairaalassa edellisenä yönä ei ainakaan auttanut asiaa: ystäväni kolmekymppisissä hän kaatui vessassa ja löi päänsä niin pahasti, ettei enää sen jälkeen pystynyt kohdentamaan katsetta tai pysymään pystyssä saati puhunut järkeviä (unohti mm. oman osoitteensa). Päivystyksessä sitten odoteltiin kello kolmeen asti (potilaista saisi aikamoisen komediasarjan) ja olin vasta neljältä kotona ja edelleen hieman huolissaan aivotärähdyksen johdosta. Ennen sunnuntain toista rataa kuulin onnekseni, että kaikki oli kunnossa ja - yllätys, yllätys - ote kisaamiseen oli sen jälkeen ihan toisenlainen.
Siis tää olis taas sitä henkisen valmentautumisen puolta. Vasta viimeiselle radalla päästiin noin kymmenentenä koirakkona, jolloin Raisa odotti autossa, käskytin tiukasti alussa paikallaolon (joka onnistui), kontaktit hurjan tiukoilla huudoilla kunnolla pysähtyen, vain kepeiltä tuli kieltovirhe kun ryysäsin liian pitkälle ja yliaikaa johtuen varmaan lähinnä kepeistä. Yllätys oli suuri, kun meidät kuulutettiin palkintojen jakoon viidennelle sijalle.
Vikasta radasta jäi hyvä mieli ja nyt yritän parantaa itseni ensi viikonlopuksi, niin kyllä niitä kunnon tuloksiakin sitten voi tulla.
Ai niin siis tulokset oli seuraavanlaiset:
LA Allan Hansen: 15 vp ja yliaikaa 12,33 s. Kielto suoraan edessä olevalta esteeltä, pudonnut rima, kepeille meno väärästä välistä ja hidas korjaaminen, rauhoittelua jne. Loppufiilis kaaos.
LA Marco Mouwen: HYL kielto ja putkeen meno, koska etuilin ja tulin Raisan linjalle takaaleikkauskohdassa, muuten hyvä rata ilman virheitä. Tämä oli toka rata, jossa olin sentään ehtinyt katsoa medit ennen radalla menoa, mutta lähtö ekojen joukossa.
SU Marco Mouwen: HYL ihan kauheaa sekoilua. Ahdisti. Niin kisaaminen kuin huolikin. Kannoin Raisan pois radalta loppupuolella ja sitä ennen lappuun oli tullut merkinnät KK5K...
SU Allan Hansen: 5 vp, yliaikaa 4,70s ja sijoitus 5. Siisti, tosi tiukasti käskytetty rata, tiukat pysähdykset ja odotukset kontakteilla, kepeille meno väärästä välistä, hidas korjaaminen, muuten hyvä tunne radalla. Kertaalleen unohdin jo hetkeksi radan, mutta onneksi radalta löytyy numerot Smile
Allan Hansenin ihanneajat oli tiukat, toisella tosi löysät. Mutta Raisan ihanneajan ylitykset tuli kyllä ihan ylimääräisistä kielloista ja korjauksista, ei siis niinkään hitaasta etenemisestä.
Janni ja ranskalaisvahvistus Masi kisasivat myös Maxi1-luokassa saaden kaksi nollatulosta ja sijoittuen luokan 2. ja 1. !! Nyt hekin kisaavat kakkosissa :D
Olen aiemminkin huomannut radalle ekana lähtemisen ja maxien aloittamisen olevan meille ylivoimainen juttu. Tänä viikonloppuna kahdella radalla maxit aloitti ja olimme kerran radan ekana, kaksi kertaa kolmantena. Raisa kuumiaa rataantutustumista seuratessaan niin kovin (huutaa mun perään jne), ettei yhdelläkään noista radoista paikallaolo alussa alussa onnistunut kunnolla, kontaktit oli aika hirveää katsottavaa parissa kohtaa ja meille tuli kieltovirheitä esteiltä (!!), lisäksi pujotteluun sisäänmenot tökki. Tosin pujottelun ongelmat varmaan piilee paljolti siinä, että niitä on paljon vaikeutettu viikon aikana tehotreenatessa, jolloin tulee myös epäonnistumisia ja se tuo mukanaan epävarmuutta. Täytyy jatkaa hankalampia harjoituksia, mutta ennen ensi viikon kisoja tehdä parina iltana noita helppoja ja varmoja juttuja ja sitä myöten lisätä Raisan luottoa itseensä ja mun luottoa siihen. Lisäksi mun puolikuntoisuus tekee musta lyhytpinnaisen ja heti virheen jälkeen Raisa menee jotenkin hieman lukkoon mun hermostuessa. Tämä näkyy sitten haisteluna, epävarmuutena ja pahimmillaan A:n harjalta putoamisena ja lentokeinuna.
Ai niin, kisoihin "valmistautuminen" Maarian sairaalassa edellisenä yönä ei ainakaan auttanut asiaa: ystäväni kolmekymppisissä hän kaatui vessassa ja löi päänsä niin pahasti, ettei enää sen jälkeen pystynyt kohdentamaan katsetta tai pysymään pystyssä saati puhunut järkeviä (unohti mm. oman osoitteensa). Päivystyksessä sitten odoteltiin kello kolmeen asti (potilaista saisi aikamoisen komediasarjan) ja olin vasta neljältä kotona ja edelleen hieman huolissaan aivotärähdyksen johdosta. Ennen sunnuntain toista rataa kuulin onnekseni, että kaikki oli kunnossa ja - yllätys, yllätys - ote kisaamiseen oli sen jälkeen ihan toisenlainen.
Siis tää olis taas sitä henkisen valmentautumisen puolta. Vasta viimeiselle radalla päästiin noin kymmenentenä koirakkona, jolloin Raisa odotti autossa, käskytin tiukasti alussa paikallaolon (joka onnistui), kontaktit hurjan tiukoilla huudoilla kunnolla pysähtyen, vain kepeiltä tuli kieltovirhe kun ryysäsin liian pitkälle ja yliaikaa johtuen varmaan lähinnä kepeistä. Yllätys oli suuri, kun meidät kuulutettiin palkintojen jakoon viidennelle sijalle.
Vikasta radasta jäi hyvä mieli ja nyt yritän parantaa itseni ensi viikonlopuksi, niin kyllä niitä kunnon tuloksiakin sitten voi tulla.
Ai niin siis tulokset oli seuraavanlaiset:
LA Allan Hansen: 15 vp ja yliaikaa 12,33 s. Kielto suoraan edessä olevalta esteeltä, pudonnut rima, kepeille meno väärästä välistä ja hidas korjaaminen, rauhoittelua jne. Loppufiilis kaaos.
LA Marco Mouwen: HYL kielto ja putkeen meno, koska etuilin ja tulin Raisan linjalle takaaleikkauskohdassa, muuten hyvä rata ilman virheitä. Tämä oli toka rata, jossa olin sentään ehtinyt katsoa medit ennen radalla menoa, mutta lähtö ekojen joukossa.
SU Marco Mouwen: HYL ihan kauheaa sekoilua. Ahdisti. Niin kisaaminen kuin huolikin. Kannoin Raisan pois radalta loppupuolella ja sitä ennen lappuun oli tullut merkinnät KK5K...
SU Allan Hansen: 5 vp, yliaikaa 4,70s ja sijoitus 5. Siisti, tosi tiukasti käskytetty rata, tiukat pysähdykset ja odotukset kontakteilla, kepeille meno väärästä välistä, hidas korjaaminen, muuten hyvä tunne radalla. Kertaalleen unohdin jo hetkeksi radan, mutta onneksi radalta löytyy numerot Smile
Allan Hansenin ihanneajat oli tiukat, toisella tosi löysät. Mutta Raisan ihanneajan ylitykset tuli kyllä ihan ylimääräisistä kielloista ja korjauksista, ei siis niinkään hitaasta etenemisestä.
Janni ja ranskalaisvahvistus Masi kisasivat myös Maxi1-luokassa saaden kaksi nollatulosta ja sijoittuen luokan 2. ja 1. !! Nyt hekin kisaavat kakkosissa :D
perjantaina, syyskuuta 05, 2008
Viikon verran treenailua
Alkuviikosta alkoi flunssakin jo helpottaa ja niin pääsimme taas jatkamaan treenailua lähes normaaliin malliin.
Kotosalla ollaan harjoiteltu noutamista, lähinnä nopeata kapulaan tarttumista ja siinä ollaankin hurjasti edistytty, ja nyt Raisa tarttuu ohjatun noudon kapulaan samoin tein niin kotona kuin treenikentälläkin jos kapulan heittää noin seitsemän metrin päähän. Kotona ollaan harjoiteltu myös metalliesineen noutamista ja harjoiteltu ulkona laukkaamista kapula suussa joko niin, että juoksemme kummatkin tai niin, että Raisa tuo minulle kapulan pitkän matkan päästä jättäessäni sen paikalle kapulan ollessa välissämme maassa tai Raisun suussa.
Tiistaina Riitan kurssilla oli kisamainen treeni, jossa tehtiin voittajaluokka ruutuun asti ja lisäksi kaukkarit. Seuraaminen oli taas alussa haahuilua ja haistelua, mutta pina se muuttui varsin hyväksi ja tarkaksi kulkemiseksi. Paljon palkkaa ihan ekojen askeleiden jälkeen, jotta hyvät lähdöt vahvistuvat taas.
Liikkeessä istumisessa Raisan istuminen oli hieman hidas, jonka takia varmistelin turhaan, olis pitänyt vaan jatkaa eteenpäin.
Luoksetulo tosi hieno- kaikki välit laukkaa ja napakat pysähdykset hyvällä ilmeellä ja jatkokäskyjkä odottaen.
Ruutu ihan onnetonta haahuilua. Tylsää.
Kaukkarit takapalkalla periaatteessa hyvin, mutta kahden ekan jälkeen Raisa meinasi jo vaatia palkkaa ja jumitti muutamissa asennonvaihdoissa. Nyt pitäisi harjoitella enemmän 5-8 vaihtoa peräkkäin, jotta palkka ei tule aina ekasta tai tokasta vaihdosta.
TOKOssa ollaan keskitytty ruudun harjoitteluun. Yleensä ruutu löytyy hyvin, mutta valitettavasti seisominen ruudussa on edelleen ihan liian vaikeaa. Lyhyeltä matkalta ja toistot onnistuu, mutta eka kerta ja pitkä matka tuntuu mahdottomalta. Ei kiva. Luoksetuloja ja pysäytyksiä ja seuraamisia heti palkaten ollaan myös harjoiteltu. unohtamatta kauko-jumppaa olohuoneessa ja välillä ulkonakin. Kotona ollaan harjoiteltu usean minuutin paikallaoloja, mutta niitä pitäisi treenata viikko ahkerasti myös ulkona ja muiden koirien lähellä.
Agilitykentällä Ojangossa ollaan käyty useana iltana treenaamassa hieman keppikulmia ja kontakteja, ollaanpa tehty muutama hyppytekniikkatreenikin.
Eilen oli taas Merin agilitytreenit ja siellä oli aiheena kepit. Raisa osaa omatoimisen ja vaihdikkaan pujottelun kummaltakin puolelta, osaa etsiä pujottelun loivista kulmista ja kestää yleensä vedätystä ja valssausta ja takaa puolenvaihtoja. Nyt keskitytään vaikeampiinkin keppikulmiin Jonathan Wattsin metodilla ja lisätään etenemistä ja vaikeusastetta keppien suorittamisessa. Lopuksi harjoiteltiin rengasta ja valssauksia sekä takaa puolenvaihtoja vinosti estettä hypätessä. Rengas onnistui hyvin, muut ohjausjutut voisivat olla vielä sujuvampia.
Kotosalla ollaan harjoiteltu noutamista, lähinnä nopeata kapulaan tarttumista ja siinä ollaankin hurjasti edistytty, ja nyt Raisa tarttuu ohjatun noudon kapulaan samoin tein niin kotona kuin treenikentälläkin jos kapulan heittää noin seitsemän metrin päähän. Kotona ollaan harjoiteltu myös metalliesineen noutamista ja harjoiteltu ulkona laukkaamista kapula suussa joko niin, että juoksemme kummatkin tai niin, että Raisa tuo minulle kapulan pitkän matkan päästä jättäessäni sen paikalle kapulan ollessa välissämme maassa tai Raisun suussa.
Tiistaina Riitan kurssilla oli kisamainen treeni, jossa tehtiin voittajaluokka ruutuun asti ja lisäksi kaukkarit. Seuraaminen oli taas alussa haahuilua ja haistelua, mutta pina se muuttui varsin hyväksi ja tarkaksi kulkemiseksi. Paljon palkkaa ihan ekojen askeleiden jälkeen, jotta hyvät lähdöt vahvistuvat taas.
Liikkeessä istumisessa Raisan istuminen oli hieman hidas, jonka takia varmistelin turhaan, olis pitänyt vaan jatkaa eteenpäin.
Luoksetulo tosi hieno- kaikki välit laukkaa ja napakat pysähdykset hyvällä ilmeellä ja jatkokäskyjkä odottaen.
Ruutu ihan onnetonta haahuilua. Tylsää.
Kaukkarit takapalkalla periaatteessa hyvin, mutta kahden ekan jälkeen Raisa meinasi jo vaatia palkkaa ja jumitti muutamissa asennonvaihdoissa. Nyt pitäisi harjoitella enemmän 5-8 vaihtoa peräkkäin, jotta palkka ei tule aina ekasta tai tokasta vaihdosta.
TOKOssa ollaan keskitytty ruudun harjoitteluun. Yleensä ruutu löytyy hyvin, mutta valitettavasti seisominen ruudussa on edelleen ihan liian vaikeaa. Lyhyeltä matkalta ja toistot onnistuu, mutta eka kerta ja pitkä matka tuntuu mahdottomalta. Ei kiva. Luoksetuloja ja pysäytyksiä ja seuraamisia heti palkaten ollaan myös harjoiteltu. unohtamatta kauko-jumppaa olohuoneessa ja välillä ulkonakin. Kotona ollaan harjoiteltu usean minuutin paikallaoloja, mutta niitä pitäisi treenata viikko ahkerasti myös ulkona ja muiden koirien lähellä.
Agilitykentällä Ojangossa ollaan käyty useana iltana treenaamassa hieman keppikulmia ja kontakteja, ollaanpa tehty muutama hyppytekniikkatreenikin.
Eilen oli taas Merin agilitytreenit ja siellä oli aiheena kepit. Raisa osaa omatoimisen ja vaihdikkaan pujottelun kummaltakin puolelta, osaa etsiä pujottelun loivista kulmista ja kestää yleensä vedätystä ja valssausta ja takaa puolenvaihtoja. Nyt keskitytään vaikeampiinkin keppikulmiin Jonathan Wattsin metodilla ja lisätään etenemistä ja vaikeusastetta keppien suorittamisessa. Lopuksi harjoiteltiin rengasta ja valssauksia sekä takaa puolenvaihtoja vinosti estettä hypätessä. Rengas onnistui hyvin, muut ohjausjutut voisivat olla vielä sujuvampia.
lauantaina, elokuuta 30, 2008
Raisalle nollavoitto agilityn Maxi-2:ssa!!
Jangas Duck Soup eli Raisa pääsi tänään kisaamaan Maxi-2 luokkaan ohjaajanaan Meri Alku. Itse olin vielä niin puolikuntoinen flunssan jäljiltä ettei kisaamisesta olisi mitään tullut. Tuloksena eka radalta nollavoitto!! Tuomarina toimi Anne Tammiksalu Virosta. Hienoa Raisa ja Meri! Suuren suuri kiitos Merille, joka jaksoi lähteä kisaamaan treenattuaan vain kerran Raisulin kanssa. Nyt tarvitaan enää kaksi nousunollaa niin päästään kolmosluokkaan...
Tokaltakin radalta tuli hyvä suoritus, mutta virallisesti hylky, koska matkaan lähdettiin ilman lähtölupaa. Olin tosi ylpeä pikku-Riesasta, joka malttoi keskittyä sujuvaan etenemiseen vieraankin ohjaajan kanssa. Aikas pätevä tapaus :) Meri on meidän agilityryhmän kouluttaja, joten sikäli kyllä tuttu pari toisilleen. Kyllähän me joka viikko treeneissä tavataan eli oikeastaan saadaan osaltaan kiittää Meriä muutenkin meidän osaamisesta ;)
Raisan radat löytyy myös videoituna (kiitos Satu!):
Rata 1
Rata 2
Tokaltakin radalta tuli hyvä suoritus, mutta virallisesti hylky, koska matkaan lähdettiin ilman lähtölupaa. Olin tosi ylpeä pikku-Riesasta, joka malttoi keskittyä sujuvaan etenemiseen vieraankin ohjaajan kanssa. Aikas pätevä tapaus :) Meri on meidän agilityryhmän kouluttaja, joten sikäli kyllä tuttu pari toisilleen. Kyllähän me joka viikko treeneissä tavataan eli oikeastaan saadaan osaltaan kiittää Meriä muutenkin meidän osaamisesta ;)
Raisan radat löytyy myös videoituna (kiitos Satu!):
Rata 1
Rata 2
torstaina, elokuuta 28, 2008
Raisan treenailua
Tällä viikolla olen ollut keskiviikosta asti sairaslomalla flunssaisena. Tiistaina kuitenkin päästiin Riitan treeneihin katastrofimaisen kokeen jälkeen. Otettiin luoksetulo koemaisesti ja se näytti taas ihan hyvältä: Raisa jäi odottamaan reippaan näköisenä, tuli laukaten kaikki välit ja teki näppärät pysähdykset. Nyt meno näytti taas tutulta eikä semmoiselta ihmettelyltä kuin kokeessa. Seuraaminen oli osittain haistelua ja sen takia hieman onnetonta, välillä taas hyvällä paikalla, innokasta ja katsekontaktissa. Nurmikko hajuineen oli varmaan yksi syy, lisäksi mielestäni rauhoitteluakin oli hieman ilmassa. Lopuksi noutaminen lainakapulalla ja se näytti ihan yhtä kamalalta kuin kokeessa. Rauhoittelua, haistelua ja vielä kerran rauhoittelua. Nyt sitten taas palattiin tarttumisesta palkkaamiseen kanin karvalla ja lisäksi pitäisi tehdä paljon helppoja treenejä kotona, kun Raisa on hyvässä vireessä.
Flunssa on tietysti hyvänä apuna kotona treenaamisessa: kun ei jaksa lähteä ulos, niin on pakko puuhastella jotain kotona jaksaessaan, jottei Raisa tee pahojaan. Olemme siis harjoitelleet ohjatun noudon kapulalla ja metallinoutoesineellä kotona. Matkaa puolesta metristä melkein kymmeneen. Kotona Raisa tarttuu kapulaan nätisti, tulee reipasta ravia luokse ja odottaa kiltisti perusasennossa lupaa irrottaa kapulasta. Kyllä se siis kotona osaa ;)
Lisäksi olemme harjoitelleet kauko-ohjauksen istu-seiso, maahan-seiso asennon vaihtoja olohuoneessa peruutellen. Ja maassaolosta istumaan ja seisomaan nousemisia. Lisäksi ollaan harjoiteltu hieman ohjattua noutoa vasemmalle/oikealle ohjaten, olohuoneessa siis tätäkin. Harjoituksia olen jaksanut vain pienen hetken kerrallaan omasta heikosta kunnosta johtuen, joten Raisa on aina ollut tosi pirteä.
Tänään jaksoin raahata Raisun agilitykentälle Merin kanssa treenaamaan kauppareissulla. Saas nähdä olenko lauantaina niin hyvässä kunnossa, että selviän kisoihin vai joutuuko Meri Riesaa ohjaamaan... Yllättävän nätisti Raisa jaksoi Merin kanssa tehdä töitä. Vauhti näytti hieman tavallista rauhallisemmalta (vai onko se muka noin hitaan näköinen muutenkin?) ja aina välissä Raisa kiepsahti luokseni kääntymään.
Flunssa on tietysti hyvänä apuna kotona treenaamisessa: kun ei jaksa lähteä ulos, niin on pakko puuhastella jotain kotona jaksaessaan, jottei Raisa tee pahojaan. Olemme siis harjoitelleet ohjatun noudon kapulalla ja metallinoutoesineellä kotona. Matkaa puolesta metristä melkein kymmeneen. Kotona Raisa tarttuu kapulaan nätisti, tulee reipasta ravia luokse ja odottaa kiltisti perusasennossa lupaa irrottaa kapulasta. Kyllä se siis kotona osaa ;)
Lisäksi olemme harjoitelleet kauko-ohjauksen istu-seiso, maahan-seiso asennon vaihtoja olohuoneessa peruutellen. Ja maassaolosta istumaan ja seisomaan nousemisia. Lisäksi ollaan harjoiteltu hieman ohjattua noutoa vasemmalle/oikealle ohjaten, olohuoneessa siis tätäkin. Harjoituksia olen jaksanut vain pienen hetken kerrallaan omasta heikosta kunnosta johtuen, joten Raisa on aina ollut tosi pirteä.
Tänään jaksoin raahata Raisun agilitykentälle Merin kanssa treenaamaan kauppareissulla. Saas nähdä olenko lauantaina niin hyvässä kunnossa, että selviän kisoihin vai joutuuko Meri Riesaa ohjaamaan... Yllättävän nätisti Raisa jaksoi Merin kanssa tehdä töitä. Vauhti näytti hieman tavallista rauhallisemmalta (vai onko se muka noin hitaan näköinen muutenkin?) ja aina välissä Raisa kiepsahti luokseni kääntymään.
maanantaina, elokuuta 25, 2008
Sorsakoira Paavo ja Raisan huokaus ja huono ihminen
Aloitetaanpa näistä erittäin iloisista uutisista: eli Paavosta! Reetta laittoi viikolla viestiä, että Paavo oli osallistunut sorsastuksen avajaisiin 20.8 Reetan veljen kanssa. Yölennon aikana Paavo oli löytänyt kaislikosta haavakon ja veli oli sitten ampunut linnun veteen. Noutomatkaa Paavolle oli kuulemma tullut miltei 30 metriä ja nyt Reetta on sitten ylpeä noutavan lintukoiran omistaja :) Paavo on aikas pätevä.
Lauantaina tunsin olevani maailman epäreiluin ja kurjin koiranohjaaja ikinä. Tulokset TOKO-kokeessa voi sitten ihan arvata jokainen. Itse asiassa armoton vitutus alkoi jo keskiviikkona ja jatkui aina tähän päivään saakka. Syitä lieni monia ja se alkoi vieraasta, jonka piti tulla käymään pe-su, mutta joka viipyikin täällä to-ma eikä flunssakaan saati tuo aina yhtä zen-koulutyö tänään oikein auttanut asiaa. Raisa-parka säälitti, koska se reagoi hurjan voimakkaasti siihen, että olin todella huonotuulinen. Mistään ei siis tullut yhtään mitään ja olis varmaan pitänyt napata pikku-prinsessa syliin kehästä ja viedä se ulottumattomiini ;)
Toinen kun vaan kovasti yritti minua rauhoitella haistelemalla, jäämällä taakse, pitämällä päätä alhaalla ja jopa pissaamalla. Raisa-rassu näytti todella onnettomalta ja tunsin itseni kaiken puolin oikeaksi hirmuksi, vaikken sille pikkuressulle ollutkaan vihainen. Kaikelle muulle kylläkin... Se ei uskaltanut oikein omin luvin minua rauhoittelematta tarttua noutoesineisiin, ruudussa se oli tosi epävarma, luoksetulosta ei tullut yhtään mitään, paikallaolossa yksi ohjaaja myöhästyi usealla minuutilla muiden odottaessa kehässä eikä se ainakaan minun tuultani parantanut, ja Raisa tarjottuaan maahanmenoa useaan kertaa kehässä oli viimein paikalle jätettäessä ihan epävarma eikä varmaan missään vaiheessa ymmärtänyt paikallaoloon jääneensäkään.
Vitutti siis kokeessakin. Ja lopulta tuli väsymys. Mutta käytettiin sentään osa odotusajasta treenaamiseen, jossa sain keskittyä Raisan ja itseni piristämiseen.
Kaisakaan ei ollut sunnuntaina pirteimmillään, kun Remu teki kokeessa nollan lähdettyä taas kolmesti hirven jäljille tehtyään tyypillisesti muuten hyvää työtä. Eikä kait sekään asiaa helpottanut, että kokeessa oli kuulemma oltu kellon ympäri...
Jotkut päivät vois vaan keleta pikakelauksella ja tää viikonloppu laskettakoon niihin. Piste. Vaikka sanotaan, etten päivääkään vaihtaisi pois, niin lauantain olisin voinut vaihtaa parempaan.
Lauantaina tunsin olevani maailman epäreiluin ja kurjin koiranohjaaja ikinä. Tulokset TOKO-kokeessa voi sitten ihan arvata jokainen. Itse asiassa armoton vitutus alkoi jo keskiviikkona ja jatkui aina tähän päivään saakka. Syitä lieni monia ja se alkoi vieraasta, jonka piti tulla käymään pe-su, mutta joka viipyikin täällä to-ma eikä flunssakaan saati tuo aina yhtä zen-koulutyö tänään oikein auttanut asiaa. Raisa-parka säälitti, koska se reagoi hurjan voimakkaasti siihen, että olin todella huonotuulinen. Mistään ei siis tullut yhtään mitään ja olis varmaan pitänyt napata pikku-prinsessa syliin kehästä ja viedä se ulottumattomiini ;)
Toinen kun vaan kovasti yritti minua rauhoitella haistelemalla, jäämällä taakse, pitämällä päätä alhaalla ja jopa pissaamalla. Raisa-rassu näytti todella onnettomalta ja tunsin itseni kaiken puolin oikeaksi hirmuksi, vaikken sille pikkuressulle ollutkaan vihainen. Kaikelle muulle kylläkin... Se ei uskaltanut oikein omin luvin minua rauhoittelematta tarttua noutoesineisiin, ruudussa se oli tosi epävarma, luoksetulosta ei tullut yhtään mitään, paikallaolossa yksi ohjaaja myöhästyi usealla minuutilla muiden odottaessa kehässä eikä se ainakaan minun tuultani parantanut, ja Raisa tarjottuaan maahanmenoa useaan kertaa kehässä oli viimein paikalle jätettäessä ihan epävarma eikä varmaan missään vaiheessa ymmärtänyt paikallaoloon jääneensäkään.
Vitutti siis kokeessakin. Ja lopulta tuli väsymys. Mutta käytettiin sentään osa odotusajasta treenaamiseen, jossa sain keskittyä Raisan ja itseni piristämiseen.
Kaisakaan ei ollut sunnuntaina pirteimmillään, kun Remu teki kokeessa nollan lähdettyä taas kolmesti hirven jäljille tehtyään tyypillisesti muuten hyvää työtä. Eikä kait sekään asiaa helpottanut, että kokeessa oli kuulemma oltu kellon ympäri...
Jotkut päivät vois vaan keleta pikakelauksella ja tää viikonloppu laskettakoon niihin. Piste. Vaikka sanotaan, etten päivääkään vaihtaisi pois, niin lauantain olisin voinut vaihtaa parempaan.
lauantaina, elokuuta 16, 2008
Raisalle 2. sijoitus Maxi-2 luokasta (ja 5 vp)
Raisa pääsi tänään kisaamaan agiliitoa Lohjalle ja ihan hyvin meillä menikin. Tuomariharjoittelijana oli Henri Luomala ja ylituomarina toimi Anne Savioja. Taas ennen rataa pidin neitokaisen hyyyvin rauhallisena harjoittelemalla parin askeleen seuraamisia ja syöttämällä namia. Eilen illan treenit Ojangossa yhdeksän jälkeen illalla taisivat olla myös avuksi... Radalla Raisa oli tavallista rauhallisempi mennen kuitenkin ihan hyvää vauhtia, tehden tarkat kontaktit (kunnon pysähdyksin) ja odottaen alussa lähtölupaa kuuliaisesti. Ohjauskuviot menivät aika hyvin suunnitellusti, yksi valssini oli hieman onneton ja sen jälkeen tulikin radan ainoa virhe eli pudonnut rima. Eli tuloksena oli siis 5 virhepistettä, mutta sillä heltisi sentään toinen sija luokassa ja saatiin tosi hienoja palkintoja. Tokihan se vitonen hiukan harmittaa, mutta vastahan me kisattiin kolmatta kertaa (toista päivää) kakkosissa :)
Nupun taippariarvostelu löytyy blogista, sain kopion postitse viikolla. Eli heinäkuun 25. päivän kohdalta voi käydä lukemassa Nupun hienon arvostelun. Nupun perhe lähti taas Irlantiin, mutta Nuppu jäi vielä tänne Suomeen ainakin muutamaksi kuukaudeksi tai jouluun saakka.
Aloitin työt viikolla ja eilen tunsin jo itseni puolikuolleeksi. Kati-paran rytmi on mennyt hieman sekaisin ja se on herätellyt minua pissahädän takia useana yönä neljän-viiden aikaan ja siitä syystä yöunet ovat jääneet ihan olemattomiksi.
Tiistaina oltiin kuitenkin Riitan TOKO-treeneissä ja harjoiteltiin kisojen kompastuskiviä ruutua, kaukkareita ja tunnaria. Ruutua harjoiteltiin useaan kertaan ja ongelmana oli siellä seisomassa pysyminen ja siitä edelleen maahanmeno. Ollaan siis päästy jo siihen, että Raisa yleensä kyllä käskystä pysähtyy, mutta jollei mitään tapahdu se lähtee jatkamaan matkaa. Välillä käskyyn reagointi on niin hidasta, että se ehtii ulos ruudusta ennen kuin suostuu pysähtymöään. Ilmeisesti se etsii lelua vimmatusti. Eli nyt kahdenlaisia harjoituksia: lelu lentää Raisan ollessa vielä liikkeessä samaan aikaan kun huudan käskyn ja lisäksi niitä pysähtymistreenejä, joissa sen pitää katsoa minua ja voin liikkua sitä kohti kehuen sitä ennen kuin se saa palkan työstä. Lisäksi pitäisi harjoitella enemmän koko liiketta maahanmenoineen ja muine koukeroineen. Tunnari meni ihan hyvin, ihan pientä pureskelua tullessa. Nyt tehdään paljon pitämis- ja tuomisharjoituksia tunnarikapulalla kotona. Myös niitä, että jätän Raisan istumaan kapula suussa ja se vaan tuo ja luovuttaa sen minulle. Kolmantena liikkeenä oli siis kauko-ohjaus. Siinä eteenpäin liikkumista tapahtuu käytännössä vain seisomaan nousuissa ja niitä harjoitellaan nyt niin, että otan aina askeleen Raisua kohti antaessani käskyn, jolloin se käytännössä hieman peruuttaa. Toivottavasti se nyt oppii oikean suoritustavan ja alkaa käyttämään takaosaansa kunnolla.
TOKOilu on ollut turhan laiskaa loppuviikolla. Kotona ollaan harjoiteltu kaukkarien tekniikkaa ja tunnarikapulan tuomista, mutta varsinaiset ulkotreenit ovat jääneet aika nollaan. Torstaina harjoiteltiin hyppynouto (pätevä Raisa), luoksetulon seisomista (hienosti) ja ruutua (jonka edestä löytyi kiva haju, väsymys taisi iskeä agilitytreenien jälkeen). Ruutu harjoitukset menivät ihan säätämiseksi lukuunottamatta sitä, että kutsuin Raisan ruudun läpi luokseni ruutu-käskyllä. Kerran se kyllä karkasi ruutuun omin lupineen...
Kisojen jälkeen käytiin vielä tokoilemassa vesisateessa lähikentällä. Aiheena yllättäen ruutu, tunnari, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Aloitettiin ruudulla, jonne ekat lähetykset meni ihan hyvin, mutta Raisa mentyään ruudun keskelle ajautuu sitten helposti vasempaan reunaan. Palkkasin sen kuitenkin pysähdyksistä, vaikka ne tehtiin hieman viiveellä ja sivuun. Kertaalleen vauhdilla luoksetulo ruutuun ja siinä pysäytys. Jonkun kerran neitokainen lähti haahuilemaan sivulle omiaan eikä ollut ruutua huomaavinaankaan... Ärsyttävää.
Sen jälkeen jatkettiin tunnarin merkeissä ja se onnistuikin hienosti alusta loppuun. Palautus rauhallista ravia, mutta ilman minkäänlaisia lisäkäskyjä tai kiemuroita :)
Liikkeestä istuminen siististi ja nopeasti. Luoksetulosta pysähdyksissä muutaman askeleen viive, mutta jatkot laukaten ja siinä palkka. Lisäksi pylvään kiertäminen lopuksi ja siitä hieno pysäytys.
Jatkettiin vielä lopuksi ruutuilua ja tällä kertaa koko liikkeenä. Saatiin ihan hienosti onnistunut kokonaisuus, vaikka tassut jäikin ruudun etureunan ulkopuolelle. Kuitenkin reipas ruutuunmeno, totellut käskyt ruudussa ja loppuun vauhdikas luoksetulo ja siitä seuraaminen. Loppuun aikamoinen sadetanssi ja sitten hyvillä mielin kotiin. Raisu osaa ja tekee :)
Agilityä on treenattu aika ahkerasti. Tiistaina Raisa pääsi mukaan springeriryhmän koulutukseen, kun osallistujia oli niin vähän. Tehtiin Annan Oreniuksen harjoitusrataa leiriltä ja kyllä selvästi petrattiin monia kohtia, ja vauhtia oli ihan Raisamaisen reippaasti. Torstaina Merin ryhmässä oli hyppytekniikkaa, jossa oli kolme aitaa kolmen metrin välein ja koira piti saada hyppäämään ilman väliaskeleita. Hitaassa vauhdissa Raisa osaa hyvin ajoittaa hypyt, mutta vauhdin kasvaessa tulee rimoja alas eikä se oikein osaa arvioida välimatkoja. Puolikaaren muotoisella radalla liikkuminen ja hyppääminen sujui paremmin. Perjantaina käytiin tekemässä samaa hyppytreeniä uudelleen ja se alkoi jo hiljalleen sujua. Hyppytekniikkaa pitää hioa paljon myös tulevaisuudessa. Kisoissa rimoja on tippunut muutaman kerran: kaksi kertaa huonon valssini jälkeen (kummallakin kertaa meni nollatulos sivu suun, viimeksi siis tänään), kerran eka rima Raisan varastaessa ja jollain radalta kaksi rimaa, joskin ohjasinkin Riesaa hieman huolimattomasti. Lisäksi ollaan hiottu kontakteja ja keppien suoritusta joka kerralla.
Paavokin pääsi pitkästä aikaa agilitykisoihin viime sunnuntaina. Eka rata oli kuulemma hieman kohellusta, mutta jo toisella radalla Paavo ja Reetta olivat tehneet hienoa ja virheetöntä rataa muuten, mutta valitettavasti keppien kohdalla räyhännyt koira oli saanut pojan mielenkiinnon herpaantumaan ja tuloksena hylky. Huonoa tuuria oli siis matkassa. Paavo pääsee kuitenkin pian kisaamaan uudestaan, toivottavasti paremmalla onnella :)
Reetta ja Paavo muuttivat Kuopioon ja nyt lienee agilityseuran vaihto edessä. Kaisa ja Remu puolestaan joutuvat vaihtamaan koulutusohjaajaa edellisen lopettaessa treenien vetämisen.
Nupun taippariarvostelu löytyy blogista, sain kopion postitse viikolla. Eli heinäkuun 25. päivän kohdalta voi käydä lukemassa Nupun hienon arvostelun. Nupun perhe lähti taas Irlantiin, mutta Nuppu jäi vielä tänne Suomeen ainakin muutamaksi kuukaudeksi tai jouluun saakka.
Aloitin työt viikolla ja eilen tunsin jo itseni puolikuolleeksi. Kati-paran rytmi on mennyt hieman sekaisin ja se on herätellyt minua pissahädän takia useana yönä neljän-viiden aikaan ja siitä syystä yöunet ovat jääneet ihan olemattomiksi.
Tiistaina oltiin kuitenkin Riitan TOKO-treeneissä ja harjoiteltiin kisojen kompastuskiviä ruutua, kaukkareita ja tunnaria. Ruutua harjoiteltiin useaan kertaan ja ongelmana oli siellä seisomassa pysyminen ja siitä edelleen maahanmeno. Ollaan siis päästy jo siihen, että Raisa yleensä kyllä käskystä pysähtyy, mutta jollei mitään tapahdu se lähtee jatkamaan matkaa. Välillä käskyyn reagointi on niin hidasta, että se ehtii ulos ruudusta ennen kuin suostuu pysähtymöään. Ilmeisesti se etsii lelua vimmatusti. Eli nyt kahdenlaisia harjoituksia: lelu lentää Raisan ollessa vielä liikkeessä samaan aikaan kun huudan käskyn ja lisäksi niitä pysähtymistreenejä, joissa sen pitää katsoa minua ja voin liikkua sitä kohti kehuen sitä ennen kuin se saa palkan työstä. Lisäksi pitäisi harjoitella enemmän koko liiketta maahanmenoineen ja muine koukeroineen. Tunnari meni ihan hyvin, ihan pientä pureskelua tullessa. Nyt tehdään paljon pitämis- ja tuomisharjoituksia tunnarikapulalla kotona. Myös niitä, että jätän Raisan istumaan kapula suussa ja se vaan tuo ja luovuttaa sen minulle. Kolmantena liikkeenä oli siis kauko-ohjaus. Siinä eteenpäin liikkumista tapahtuu käytännössä vain seisomaan nousuissa ja niitä harjoitellaan nyt niin, että otan aina askeleen Raisua kohti antaessani käskyn, jolloin se käytännössä hieman peruuttaa. Toivottavasti se nyt oppii oikean suoritustavan ja alkaa käyttämään takaosaansa kunnolla.
TOKOilu on ollut turhan laiskaa loppuviikolla. Kotona ollaan harjoiteltu kaukkarien tekniikkaa ja tunnarikapulan tuomista, mutta varsinaiset ulkotreenit ovat jääneet aika nollaan. Torstaina harjoiteltiin hyppynouto (pätevä Raisa), luoksetulon seisomista (hienosti) ja ruutua (jonka edestä löytyi kiva haju, väsymys taisi iskeä agilitytreenien jälkeen). Ruutu harjoitukset menivät ihan säätämiseksi lukuunottamatta sitä, että kutsuin Raisan ruudun läpi luokseni ruutu-käskyllä. Kerran se kyllä karkasi ruutuun omin lupineen...
Kisojen jälkeen käytiin vielä tokoilemassa vesisateessa lähikentällä. Aiheena yllättäen ruutu, tunnari, liikkeestä istuminen ja luoksetulo. Aloitettiin ruudulla, jonne ekat lähetykset meni ihan hyvin, mutta Raisa mentyään ruudun keskelle ajautuu sitten helposti vasempaan reunaan. Palkkasin sen kuitenkin pysähdyksistä, vaikka ne tehtiin hieman viiveellä ja sivuun. Kertaalleen vauhdilla luoksetulo ruutuun ja siinä pysäytys. Jonkun kerran neitokainen lähti haahuilemaan sivulle omiaan eikä ollut ruutua huomaavinaankaan... Ärsyttävää.
Sen jälkeen jatkettiin tunnarin merkeissä ja se onnistuikin hienosti alusta loppuun. Palautus rauhallista ravia, mutta ilman minkäänlaisia lisäkäskyjä tai kiemuroita :)
Liikkeestä istuminen siististi ja nopeasti. Luoksetulosta pysähdyksissä muutaman askeleen viive, mutta jatkot laukaten ja siinä palkka. Lisäksi pylvään kiertäminen lopuksi ja siitä hieno pysäytys.
Jatkettiin vielä lopuksi ruutuilua ja tällä kertaa koko liikkeenä. Saatiin ihan hienosti onnistunut kokonaisuus, vaikka tassut jäikin ruudun etureunan ulkopuolelle. Kuitenkin reipas ruutuunmeno, totellut käskyt ruudussa ja loppuun vauhdikas luoksetulo ja siitä seuraaminen. Loppuun aikamoinen sadetanssi ja sitten hyvillä mielin kotiin. Raisu osaa ja tekee :)
Agilityä on treenattu aika ahkerasti. Tiistaina Raisa pääsi mukaan springeriryhmän koulutukseen, kun osallistujia oli niin vähän. Tehtiin Annan Oreniuksen harjoitusrataa leiriltä ja kyllä selvästi petrattiin monia kohtia, ja vauhtia oli ihan Raisamaisen reippaasti. Torstaina Merin ryhmässä oli hyppytekniikkaa, jossa oli kolme aitaa kolmen metrin välein ja koira piti saada hyppäämään ilman väliaskeleita. Hitaassa vauhdissa Raisa osaa hyvin ajoittaa hypyt, mutta vauhdin kasvaessa tulee rimoja alas eikä se oikein osaa arvioida välimatkoja. Puolikaaren muotoisella radalla liikkuminen ja hyppääminen sujui paremmin. Perjantaina käytiin tekemässä samaa hyppytreeniä uudelleen ja se alkoi jo hiljalleen sujua. Hyppytekniikkaa pitää hioa paljon myös tulevaisuudessa. Kisoissa rimoja on tippunut muutaman kerran: kaksi kertaa huonon valssini jälkeen (kummallakin kertaa meni nollatulos sivu suun, viimeksi siis tänään), kerran eka rima Raisan varastaessa ja jollain radalta kaksi rimaa, joskin ohjasinkin Riesaa hieman huolimattomasti. Lisäksi ollaan hiottu kontakteja ja keppien suoritusta joka kerralla.
Paavokin pääsi pitkästä aikaa agilitykisoihin viime sunnuntaina. Eka rata oli kuulemma hieman kohellusta, mutta jo toisella radalla Paavo ja Reetta olivat tehneet hienoa ja virheetöntä rataa muuten, mutta valitettavasti keppien kohdalla räyhännyt koira oli saanut pojan mielenkiinnon herpaantumaan ja tuloksena hylky. Huonoa tuuria oli siis matkassa. Paavo pääsee kuitenkin pian kisaamaan uudestaan, toivottavasti paremmalla onnella :)
Reetta ja Paavo muuttivat Kuopioon ja nyt lienee agilityseuran vaihto edessä. Kaisa ja Remu puolestaan joutuvat vaihtamaan koulutusohjaajaa edellisen lopettaessa treenien vetämisen.
lauantaina, elokuuta 09, 2008
Paavo selvitti taipumuskokeen
Paavo eli Jangas Dirty Harry ja Reetta Huovinen osallistuivat tänään taipumuskokeeseen Mikkelissä. Tuomarina toimi Kati Huovila. Paavo oli D-pentueen viimeinen taipumuskokeeseen osallistunut ja ihan jokainen selvitti kokeen ensimmäisellä kerralla :D Olen aikas ylpeä niin taitavista kasvateistani kuin heidän aktiivisista ohjaajistaankin. Kukaan porukasta ei tosin ole juuri tainnut treenata taipparia varten, jos ei yhtä laahausjälkeä lasketa...
Tässä vielä Paavon arvostelu:
Sosiaalinen käyttäytyminen:
Iloisesti häntää heiluttava Paavo yhtyy leikkiin toisten koirien kanssa ja antaa hyvin kosketella
Haku ja laukaus:
Paavon haku on erittäin vauhdikas ja välillä liiankin laaja. Lakauksissa pysähtyy, katsoo ja menee etsimään ampumasuuntaan. Muutaman kutsun jälkeen kytkettäväksi.
Jäljestys
Innolla ja iloisesti jäljestävä Paao etenee maa- ja ilmavainulla. Kulma tarkasti, kaatoa haisteli, otti suuhun.
Vesityö
Ui, nouti ja toi pukin rantaan
Tottelevaisuus
Vauhdikkuudesta tottelevaisuus kärsii
Yhteistyö ja yleisvaikutelma
Yhteistyö toimii melko hyvin ja jatkossa vauhtia on jarrutettava yhteistyön sujumiseksi.
Onneksi olkoon vielä Reetta ja Paavo! Eipä tällaisia pentueita montaa taida olla, että kaikki seitsemän ovat läpäisseet taipumuskokeen ja vieläpä ensi kerralla :)
Tässä vielä Paavon arvostelu:
Sosiaalinen käyttäytyminen:
Iloisesti häntää heiluttava Paavo yhtyy leikkiin toisten koirien kanssa ja antaa hyvin kosketella
Haku ja laukaus:
Paavon haku on erittäin vauhdikas ja välillä liiankin laaja. Lakauksissa pysähtyy, katsoo ja menee etsimään ampumasuuntaan. Muutaman kutsun jälkeen kytkettäväksi.
Jäljestys
Innolla ja iloisesti jäljestävä Paao etenee maa- ja ilmavainulla. Kulma tarkasti, kaatoa haisteli, otti suuhun.
Vesityö
Ui, nouti ja toi pukin rantaan
Tottelevaisuus
Vauhdikkuudesta tottelevaisuus kärsii
Yhteistyö ja yleisvaikutelma
Yhteistyö toimii melko hyvin ja jatkossa vauhtia on jarrutettava yhteistyön sujumiseksi.
Onneksi olkoon vielä Reetta ja Paavo! Eipä tällaisia pentueita montaa taida olla, että kaikki seitsemän ovat läpäisseet taipumuskokeen ja vieläpä ensi kerralla :)
keskiviikkona, elokuuta 06, 2008
Raisalle TOKOsta VOI3!
No nyt se tulos sitten saatiin voittajaluokasta, vaikka pientä hämminkiä oli toki tänäänkin. Tuomarina Loviisan iltakokeessa Hannele Pörsti ja koe raviradalla, jossa onneksi laiduntava hevonen pysyi hieman kauempana. Kaiken kaikkiaan Raisa oli taas hyvin pirteä ja välillä vähän turhankin vallaton.
Paikalla makaaminen meni piitkästä aikaa nollille. Raisa oli kahden minuutin kohdalla noussut seisomaan ja mennyt sitten uudestaan maahan, mutta nollannut siis näin liikkeen. Lisää harjoitusta, ei kyllä rehellisyyden nimessä ollakaan treenattu paikallaoloja juurikaan koko kesänä. Siis 0.
Seuraaminen taluttimetta oli mielestäni ihan hyvää, pahimmat virheet kartettiin, kuvio oli mielestäni jopa tavallista pidempi. Käännökset vasemmalle tavallista onnistuneempia, muutamassa käännöksessä unohdin varmaan hidastaa ja Raisa hieman jäi. Kontakti säilyi suurimman osan seuraamisesta. 7,5
Istuminen seuraamisen yhteydessä onnistui hyvin, joskin taas hieman varmistelin, hidastelin ja katsoin, että Raisa varmasti istuu. Pitäisi alkaa hiljalleen luottaa, että liike onnistuu. 8.
Luoksetulossa seisominen aavistuksen venyi ja tulo seisomisesta maahanmenoon ravia, muuten luoksetulomatkat laukalla ja vauhdikas perusasentoon tuleminen. 8
Ruutu meni tylsästi nollille. Raisa etsi ruutua hetken aikaa, mutta meni sinne lopulta ja uskoi heti seiso-käskyn. Sen sijaan maahanmenoon tarvittiin kolme käskyä (nollaaminen), kun Raisa haisteli ruudun nauhaa. En osaa sanoa, oliko ruudussa niin kiinnostava haju, vai rauhoitteliko Raisa minua, koska olen viime aikoina palkinnut lähes aina seisomisesta ja maahanmenoa ei olla juurikaan otettu tähän yhteyteen. 0
Hyppynouto hyvin, taas vauhtia mennessä hieman enemmän ja pieni haistelu ennen tarttumista. 9
Metalliesineen nouto tavallista vähemmin haisteluin ja pisteitäkin 8,5. Edistytään selvästi noudoissa ja Raisa alkaa unohtaa, että aikanaan kielsin laippoihin tarttumisesta :)
Tunnistusnoudossa taas laukaten kapuloille, tarkka haistelu, omaan tarttuminen ja sen suoraviivainen tuominen (vihdoin tämä onnistui kokeessa), tosin Raisa hieman pureskeli kapulaa matkalla tai ainakin mälväsi suussaan. 8
Kauko-ohjaus oli edellisen liikkeen kanssa suurin työvoitto. Ensimmäiseen seiso-käskyyn tarvitsin kaksi käskyä, muut ekalla. Raisa liikkui eteenpäin noin parikymmentä senttiä. Pisteitä 8. Jihuu, aikamoinen edistyminen viime viikosta.
Kokonaisvaikutus 7, Raisa on edelleen Vilja Vallaton. Raisaa pitäisi käskyttää liikkeiden välillä heti maahan, koska se oikeasti touhuilee kaikki väliajat vilkkaaseen touho-tapaansa. Toisaalta se on ilmeisen positiivinen ja hauska kisakaveri, joten en viistisi liikaakaan äkseerata.
Yhteensä pisteitä kerääntyi 192,5 kahdesta nollasta huolimatta ja saatiin 3-tulos. Nyt ollaan onnistuttu kokeessa joka liikkeessä edes kerran, josko seuraavalla kerralla saataisiin kaikki onnistumaan samassa kokeessa :)
Viime viikonloppuna Raisan velipojat Tarmo ja Remu osallistuivat MEJÄ-mestaruuteen, mutta peuran jäljet veivät voiton ja tuloksena AVO0 kummallakin. Tarmon jäljeltä oli vieläpä useita peurahavaintojakin. Toisaalta Tarmosta tuli sentään metsäsnpoika ja Remusta suloisin risukasa ja pojat saivat kivat lelut palkinnoiksi :)
Sunnuntaina kisasimme Raisan kanssa ekaa kertaa kakkosissa agilityssa, mutta pilasin omalla väsymykselläni meidän suoritukset. En kerta kaikkiiaan enää jaksanut tarpeeksi. Raisa oli taas yllättäen vauhdikas ja iloinen menijä.
Paikalla makaaminen meni piitkästä aikaa nollille. Raisa oli kahden minuutin kohdalla noussut seisomaan ja mennyt sitten uudestaan maahan, mutta nollannut siis näin liikkeen. Lisää harjoitusta, ei kyllä rehellisyyden nimessä ollakaan treenattu paikallaoloja juurikaan koko kesänä. Siis 0.
Seuraaminen taluttimetta oli mielestäni ihan hyvää, pahimmat virheet kartettiin, kuvio oli mielestäni jopa tavallista pidempi. Käännökset vasemmalle tavallista onnistuneempia, muutamassa käännöksessä unohdin varmaan hidastaa ja Raisa hieman jäi. Kontakti säilyi suurimman osan seuraamisesta. 7,5
Istuminen seuraamisen yhteydessä onnistui hyvin, joskin taas hieman varmistelin, hidastelin ja katsoin, että Raisa varmasti istuu. Pitäisi alkaa hiljalleen luottaa, että liike onnistuu. 8.
Luoksetulossa seisominen aavistuksen venyi ja tulo seisomisesta maahanmenoon ravia, muuten luoksetulomatkat laukalla ja vauhdikas perusasentoon tuleminen. 8
Ruutu meni tylsästi nollille. Raisa etsi ruutua hetken aikaa, mutta meni sinne lopulta ja uskoi heti seiso-käskyn. Sen sijaan maahanmenoon tarvittiin kolme käskyä (nollaaminen), kun Raisa haisteli ruudun nauhaa. En osaa sanoa, oliko ruudussa niin kiinnostava haju, vai rauhoitteliko Raisa minua, koska olen viime aikoina palkinnut lähes aina seisomisesta ja maahanmenoa ei olla juurikaan otettu tähän yhteyteen. 0
Hyppynouto hyvin, taas vauhtia mennessä hieman enemmän ja pieni haistelu ennen tarttumista. 9
Metalliesineen nouto tavallista vähemmin haisteluin ja pisteitäkin 8,5. Edistytään selvästi noudoissa ja Raisa alkaa unohtaa, että aikanaan kielsin laippoihin tarttumisesta :)
Tunnistusnoudossa taas laukaten kapuloille, tarkka haistelu, omaan tarttuminen ja sen suoraviivainen tuominen (vihdoin tämä onnistui kokeessa), tosin Raisa hieman pureskeli kapulaa matkalla tai ainakin mälväsi suussaan. 8
Kauko-ohjaus oli edellisen liikkeen kanssa suurin työvoitto. Ensimmäiseen seiso-käskyyn tarvitsin kaksi käskyä, muut ekalla. Raisa liikkui eteenpäin noin parikymmentä senttiä. Pisteitä 8. Jihuu, aikamoinen edistyminen viime viikosta.
Kokonaisvaikutus 7, Raisa on edelleen Vilja Vallaton. Raisaa pitäisi käskyttää liikkeiden välillä heti maahan, koska se oikeasti touhuilee kaikki väliajat vilkkaaseen touho-tapaansa. Toisaalta se on ilmeisen positiivinen ja hauska kisakaveri, joten en viistisi liikaakaan äkseerata.
Yhteensä pisteitä kerääntyi 192,5 kahdesta nollasta huolimatta ja saatiin 3-tulos. Nyt ollaan onnistuttu kokeessa joka liikkeessä edes kerran, josko seuraavalla kerralla saataisiin kaikki onnistumaan samassa kokeessa :)
Viime viikonloppuna Raisan velipojat Tarmo ja Remu osallistuivat MEJÄ-mestaruuteen, mutta peuran jäljet veivät voiton ja tuloksena AVO0 kummallakin. Tarmon jäljeltä oli vieläpä useita peurahavaintojakin. Toisaalta Tarmosta tuli sentään metsäsnpoika ja Remusta suloisin risukasa ja pojat saivat kivat lelut palkinnoiksi :)
Sunnuntaina kisasimme Raisan kanssa ekaa kertaa kakkosissa agilityssa, mutta pilasin omalla väsymykselläni meidän suoritukset. En kerta kaikkiiaan enää jaksanut tarpeeksi. Raisa oli taas yllättäen vauhdikas ja iloinen menijä.
lauantaina, elokuuta 02, 2008
Raisa nousi agilityssa kakkosluokkaan!
Raisa elikäs edelleen Jangas Duck Soup sai tänään vikan nollan agilityradalta Maxi1-luokassa. Kisasimme Valkeakoskella Ritva Herralan tuomaroidessa ja voitimme 37 koirakon luokan :) Nyt tuntuu hyvältä. Seuraava tavoite on sii kolmosluokkaan pääsy ja sen eteen aletaan tehdä töitä huomenissa. Nyt vaan leijutaan tämä ilta.
torstaina, heinäkuuta 31, 2008
Raisa TOKOilee ja treenaa
Eilen Raisa pääsi TOKO-kokeeseen, vaikka olin jo Turkuun lähtiessä ihan puolikuollut päivän terassirempan jäljiltä. Joka lihasta kivisti ja väsytti hirveästi. Raisa oli vaan juoksennellut pihalla päivän ilman mitään muuta huomiota, kun välillä haukkumisesta komentamista ;)
Paikallaolo meni taas hienosti ja 10 tuli, vaikka itse asiassa jouduin antamaan kaksi maahan-käskyä, mutta oli hyvä tuuri eikä tuomari sitä huomannut ;)
Seuraaminen kohtuullisesti, suurin osa hyvää, taas välillä heiluttelin tyhmästi käsiä ja käännökset vasemalle on edelleen tuskaisia 7
Liikkeestä istuminen 8 varmistelun takia, mutta eipä uusittu viime kokeen nollaa
Luoksetulon alku hienosti (kuulemma vähän pitkä käsimerkki seisomisessa) loput tulot ihmeen rauhallisia ravissa, mutta Raisa totteli käskyt asiallisesti. 7
Ruutuun meno upea: täyttää laukkaa ja ruudun keskelle, MUTTA se porsas ei totellut seiso-käskyä, vaan etsi lelua ruudusta ja hieman kehänauhojen ulkopuolelta. Palasi kyllä takasin ruutuun ja teki loppu systeemit lopulta, mutta pisteitä oli jo 0. Tässä vaiheessa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa tauolle.
Noutaminen esteen yli 9, yksi piste pois siitä, että se juoksee niin kovaa kapulalle ettei kykene samaan noutokapulaa suussa tasapainoillessaan :)
Metalliesineen noudossa hieman hapuilua tarttumisessa ja jouduin antamaan toisen käskyn 7
Tunnarissa se juoksi suoraan kapuloilla ja tarttui ensimmäiseen, jolloin olin jo ihan vakuuttunut, että se oli väärä. Ilmeisesti olemukseni herpaantui ja Raisa tarjosi kapulaa liikkeenohjaajalle. "Raisa hölmöläinen, tuoppa tänne näin" ja niin nollasin pisteet liian monen käskyn takia. Pelkkä sana tänne olisi kyllä riittänyt... Se oli siis ihan oikea kapula ja Raisa oli tehnyt loistavaa työtä. Oma uskonpuute vähän hävetti, koska Raisa on kyllä lähes poikkeuksetta tehnyt liikkeessä hyvää työtä.
Kauko-ohjauksessa vaadittiin x määrä käskyjä ja Raisu alkoi katsella vasemmalle puskiin. Se on edelleen niin sekaisin kaukkareista, etten oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Seuraava koe on jo viikon päästä ja ne täytyis jollain keinolla saada kuntoon. Se ei tällä hetkellä ole niinkään Raisan halusta kiinni (kuten keväällä, jolloin se osasi avoimen luokan liikkeen vaikka unissaan), vaan ihan siitä, että se on totaalisen hämmentynyt ja sen takia jättää jo helposti tekemättäkin asennonvaihdoksia.
Mutta taas saatiin nollattua liikkeet, joista tulee hurjasti pisteitä ja siinä meni taas palkintokin sitten. Toisaalta Raisa oli aika kivassa vireessä ja teki noistakin kahdessa liikkeessä pitkälti hyvää työtä. Vaan kaukkarit tuntuu tällä hetkellä toivottomalta. Toki muissakin liikkeissä oli vielä parantamisen varaa, mutta osa pisteen menetyksistä meni kyllä oman väsymykseni piikkiin, en meinaan käsitä, miten enää jaksoin olla edes pystyssä saatika kisaamassa :) Pisteitä kertyi vaatimattomat 153.
Tuomarina toimi Kari Kielo, joka oli tosi mukava tuttavuus. TSAUn järjestelyt toimivat hyvin ja oli kiva nähdä meitin vanhoja agilitykouluttajia Emmaa ja Sirpaa pitkästä aikaa.
Tänään päästiin taas Merin agilitytreeneihin ja tehtiin viime viikon tekniikkatreeniä, joka meni tosi hyvin. Tehtiin se virheittä kahdesti ja toisella kertaa vielä aikaisempaa varmemmin ja nopeammin :) Ensi viikonloppuna kisataankin peräti neljä starttia ja sitä seuraavalla viikollakin yksi. Tarmo ja Remu ovat puolestaan viikonloppuna menossa MEJÄ-mestaruuteen ja Tarmo ja Sinttu tulee meitille Tampereelle yöksi. On siis taas toiminnan täyteinen viikonloppu tiedossa :)
Paikallaolo meni taas hienosti ja 10 tuli, vaikka itse asiassa jouduin antamaan kaksi maahan-käskyä, mutta oli hyvä tuuri eikä tuomari sitä huomannut ;)
Seuraaminen kohtuullisesti, suurin osa hyvää, taas välillä heiluttelin tyhmästi käsiä ja käännökset vasemalle on edelleen tuskaisia 7
Liikkeestä istuminen 8 varmistelun takia, mutta eipä uusittu viime kokeen nollaa
Luoksetulon alku hienosti (kuulemma vähän pitkä käsimerkki seisomisessa) loput tulot ihmeen rauhallisia ravissa, mutta Raisa totteli käskyt asiallisesti. 7
Ruutuun meno upea: täyttää laukkaa ja ruudun keskelle, MUTTA se porsas ei totellut seiso-käskyä, vaan etsi lelua ruudusta ja hieman kehänauhojen ulkopuolelta. Palasi kyllä takasin ruutuun ja teki loppu systeemit lopulta, mutta pisteitä oli jo 0. Tässä vaiheessa hieman ristiriitaisissa tunnelmissa tauolle.
Noutaminen esteen yli 9, yksi piste pois siitä, että se juoksee niin kovaa kapulalle ettei kykene samaan noutokapulaa suussa tasapainoillessaan :)
Metalliesineen noudossa hieman hapuilua tarttumisessa ja jouduin antamaan toisen käskyn 7
Tunnarissa se juoksi suoraan kapuloilla ja tarttui ensimmäiseen, jolloin olin jo ihan vakuuttunut, että se oli väärä. Ilmeisesti olemukseni herpaantui ja Raisa tarjosi kapulaa liikkeenohjaajalle. "Raisa hölmöläinen, tuoppa tänne näin" ja niin nollasin pisteet liian monen käskyn takia. Pelkkä sana tänne olisi kyllä riittänyt... Se oli siis ihan oikea kapula ja Raisa oli tehnyt loistavaa työtä. Oma uskonpuute vähän hävetti, koska Raisa on kyllä lähes poikkeuksetta tehnyt liikkeessä hyvää työtä.
Kauko-ohjauksessa vaadittiin x määrä käskyjä ja Raisu alkoi katsella vasemmalle puskiin. Se on edelleen niin sekaisin kaukkareista, etten oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Seuraava koe on jo viikon päästä ja ne täytyis jollain keinolla saada kuntoon. Se ei tällä hetkellä ole niinkään Raisan halusta kiinni (kuten keväällä, jolloin se osasi avoimen luokan liikkeen vaikka unissaan), vaan ihan siitä, että se on totaalisen hämmentynyt ja sen takia jättää jo helposti tekemättäkin asennonvaihdoksia.
Mutta taas saatiin nollattua liikkeet, joista tulee hurjasti pisteitä ja siinä meni taas palkintokin sitten. Toisaalta Raisa oli aika kivassa vireessä ja teki noistakin kahdessa liikkeessä pitkälti hyvää työtä. Vaan kaukkarit tuntuu tällä hetkellä toivottomalta. Toki muissakin liikkeissä oli vielä parantamisen varaa, mutta osa pisteen menetyksistä meni kyllä oman väsymykseni piikkiin, en meinaan käsitä, miten enää jaksoin olla edes pystyssä saatika kisaamassa :) Pisteitä kertyi vaatimattomat 153.
Tuomarina toimi Kari Kielo, joka oli tosi mukava tuttavuus. TSAUn järjestelyt toimivat hyvin ja oli kiva nähdä meitin vanhoja agilitykouluttajia Emmaa ja Sirpaa pitkästä aikaa.
Tänään päästiin taas Merin agilitytreeneihin ja tehtiin viime viikon tekniikkatreeniä, joka meni tosi hyvin. Tehtiin se virheittä kahdesti ja toisella kertaa vielä aikaisempaa varmemmin ja nopeammin :) Ensi viikonloppuna kisataankin peräti neljä starttia ja sitä seuraavalla viikollakin yksi. Tarmo ja Remu ovat puolestaan viikonloppuna menossa MEJÄ-mestaruuteen ja Tarmo ja Sinttu tulee meitille Tampereelle yöksi. On siis taas toiminnan täyteinen viikonloppu tiedossa :)
perjantaina, heinäkuuta 25, 2008
Nuppu selvitti taipumuskokeen hyväksytysti
Nuppu eli Jangas Dolce Vita ja Pauli Sarsama osallistuivat tänään taipumuskokeeseen Marttilassa, jossa tuomarina toimi Johanna Söderholm. Nuppu sai hyväksytyn tuloksen hienoin arvosteluin. Onneksi olkoon Nuppu ja Pauli! Tässä vielä Nupun hieno arvostelu:
Sosiaalinen käyttäytyminen:
Yleiskuva rauhallinen ja miellyttävä. Hallittu ja rauhallinen suhtautuminen toisiin koiriin. Avoin ja utelias suhtautuminen ihmisiin.
Haku ja laukaus:
Riittävän laaja haku, tekee noin 15-20 metrin pistoja. Innokas ja tarkkaavainen. Ilma- ja maavainuista työskentelyä, tekee joitain tarkistuksia pyörien melko laajalla säteellä. Yhteistyö toimii hyvin. Säpsähtää ensin laukausta, mutta jatkaa työskentelyä.
Jäljestys:
Maavainuinen, vain muutama pisto jäljen sivuun. Jälkitarkka, erittäin varmaotteinen jäljestäjä. Hirven ja peuran jätökset sekä jäljet aiheuttivat pistot jäljen sivuun. Kulma kaartaen ulkokautta, vauhdilla toiselle osuudelle. Kani kiinnosti, nuoli ja nuuhki.
Vesityö:
Ui halukkaasti ja noutaa pukin tuoden sen rantaveteen.
Tottelevaisuus:
Koira on ohjaajan hallinnassa.
Yhteistyö ja yleisvaikutelma:
Nuppu pitää hyvin yhteyttä ohjaajaansa toimien erinomaisesti myös itsenäisyyttä vaativissa tehtävissä. Positiivista, hienoa yhteistyötä.
***
Eilen sain uutisia Kennelliitosta eli Paavon Jangas Dirty Harry lonkat on arvosteltu ja tulos A/A. Eli nyt sisaruspalvella on
* 4 x A (Raisa, Tico, Nuppu ja Paavo)
* A/B (Manteli) + selkämuutos
* B (Tarmo)
Lisäksi viidella tutkitulla terveet silmät, Paavo ja Remu on vielä tutkimatta. Muutenkin porukka on ollut Mantelin selkää lukuunottamatta tähän mennessä perusterveita ja vauhdikkaita tapauksia.
Enää Remu on kuvaamatta ja se on menossa todennäköisesti syksyn tai joulun aikaan lonkkakuviin. Kiitos kaikille pentujen omistajille koiransa kuvauttamisesta :)
***
Raisan kanssa on tokoiltu, etenkin kun sain kuulla pääsevämme varasijalta Liedon TOKO-kokeisiin 30.7. Nyt tarttee siis rypistää liikkeet kisakuntoon. Alkuviikosta treenattiin vieraalla hiekkakentällä, jonka poikki kolme tyttöä ratsasti poneilla ja ne jäivät laiduntamaan kentän viereen. Raisalle teki häiriötreeni hyvää, vaikkei se hetken päästä poneja juuri huomannutkaan.
Leirillä päästiin Hyypiän Hannan TOKO-treeneihin harjoittelemaan kaukkareita (jotka on jotenkin ihan hukuksissa taas) ja luoksetulosta seisomista, joka onnistuikin hienosti Hannan heitettyä lelua palkaksi. Pekka Korrin kisatilanne treenissä suoritettiin voittajaluokan alkuosan liikkeet ruutuun saakka. Seuraaminen oli taas onnetonta seilaamista ja käskyt mitä sattuu, liikkeestä istuminen ok, luoksetulo pysähdyksineen upea ja ruutuun pienellä seilauksella. Paikallaolo maaten onnistui hienosti, vaikka ensi kertaa vieras ihminen pujotteli koirien välistä. Riitan treeneissä harjoiteltiin vielä seuraamisia lelulla palkaten, vaikkei nekään ollut ihan parasta Raisaa. Tunnari menikin hyvin. Ja noutamiset - palkattuani ensin odotellessa kapulan kantamisesta - meni ihan ok.
Illalla lähdettiin vielä Niinan kanssa treenaamaan, koska kaivataan apuohjaajaa. Seuraaminen oli tosi pätevää, ruutuun Raisa meni aluksi hyvin, myöhemmin sivusta kiertäen (täytynee harjoitella ruotsalaista ruutua ja ruudussa oikeaa paikkaa). Luoksetulosta eka harjoitus upeasti Niinan palkatessa taakse, sen jälkeen Raisa pysähtyi odottamaan Niinan kohdalle sen näköisenä, että joko sitä lelua vois nakata... Tunnari kaksi kertaa koemaisesti ja onnistuneesti. Metalliesineen nouto ok kaninkarvalla palkiten. Loppuun vielä helppo liikkeestä istuminen. Kaikenkaikkiaan ihan onnistuneet treenit, vaikka Raisa alkoi jo odottaa Niinalta lelua turhan tehokkaasti...
Koetta varten seuraamisessa tulee harjoitella hidasta kävelyä ja peruuttamista. Liikkestä istumista vahvistaa, periaatteessa liike kuitenkin hyvässä mallissa. Luoksetulot kokonaisuutena hienoja, mutta ainahan osioita pitää vielä vahvistaa. Ruudussa pitää harjoteilla oikeaa paikkaa ja ruudusssa maassa pysymistä. Noudoissa lisää varmuutta ja puukapulaan oikeaa otetta. Lisäksi Raisa on pari kertaa kiertänyt esteen takaisin tullessaan, koska huono ote kapulasta on haitannut hyppäämistä. Tunnarissa vahvistan vielä namin avulla pikaista perusasentoon tulemista. Kaukkareissa tarvitaan huomattavasti varmuutta asennonvaihtoihin ja välillä Raisa meinaa seilata etenkin seisomisissa.
Sosiaalinen käyttäytyminen:
Yleiskuva rauhallinen ja miellyttävä. Hallittu ja rauhallinen suhtautuminen toisiin koiriin. Avoin ja utelias suhtautuminen ihmisiin.
Haku ja laukaus:
Riittävän laaja haku, tekee noin 15-20 metrin pistoja. Innokas ja tarkkaavainen. Ilma- ja maavainuista työskentelyä, tekee joitain tarkistuksia pyörien melko laajalla säteellä. Yhteistyö toimii hyvin. Säpsähtää ensin laukausta, mutta jatkaa työskentelyä.
Jäljestys:
Maavainuinen, vain muutama pisto jäljen sivuun. Jälkitarkka, erittäin varmaotteinen jäljestäjä. Hirven ja peuran jätökset sekä jäljet aiheuttivat pistot jäljen sivuun. Kulma kaartaen ulkokautta, vauhdilla toiselle osuudelle. Kani kiinnosti, nuoli ja nuuhki.
Vesityö:
Ui halukkaasti ja noutaa pukin tuoden sen rantaveteen.
Tottelevaisuus:
Koira on ohjaajan hallinnassa.
Yhteistyö ja yleisvaikutelma:
Nuppu pitää hyvin yhteyttä ohjaajaansa toimien erinomaisesti myös itsenäisyyttä vaativissa tehtävissä. Positiivista, hienoa yhteistyötä.
***
Eilen sain uutisia Kennelliitosta eli Paavon Jangas Dirty Harry lonkat on arvosteltu ja tulos A/A. Eli nyt sisaruspalvella on
* 4 x A (Raisa, Tico, Nuppu ja Paavo)
* A/B (Manteli) + selkämuutos
* B (Tarmo)
Lisäksi viidella tutkitulla terveet silmät, Paavo ja Remu on vielä tutkimatta. Muutenkin porukka on ollut Mantelin selkää lukuunottamatta tähän mennessä perusterveita ja vauhdikkaita tapauksia.
Enää Remu on kuvaamatta ja se on menossa todennäköisesti syksyn tai joulun aikaan lonkkakuviin. Kiitos kaikille pentujen omistajille koiransa kuvauttamisesta :)
***
Raisan kanssa on tokoiltu, etenkin kun sain kuulla pääsevämme varasijalta Liedon TOKO-kokeisiin 30.7. Nyt tarttee siis rypistää liikkeet kisakuntoon. Alkuviikosta treenattiin vieraalla hiekkakentällä, jonka poikki kolme tyttöä ratsasti poneilla ja ne jäivät laiduntamaan kentän viereen. Raisalle teki häiriötreeni hyvää, vaikkei se hetken päästä poneja juuri huomannutkaan.
Leirillä päästiin Hyypiän Hannan TOKO-treeneihin harjoittelemaan kaukkareita (jotka on jotenkin ihan hukuksissa taas) ja luoksetulosta seisomista, joka onnistuikin hienosti Hannan heitettyä lelua palkaksi. Pekka Korrin kisatilanne treenissä suoritettiin voittajaluokan alkuosan liikkeet ruutuun saakka. Seuraaminen oli taas onnetonta seilaamista ja käskyt mitä sattuu, liikkeestä istuminen ok, luoksetulo pysähdyksineen upea ja ruutuun pienellä seilauksella. Paikallaolo maaten onnistui hienosti, vaikka ensi kertaa vieras ihminen pujotteli koirien välistä. Riitan treeneissä harjoiteltiin vielä seuraamisia lelulla palkaten, vaikkei nekään ollut ihan parasta Raisaa. Tunnari menikin hyvin. Ja noutamiset - palkattuani ensin odotellessa kapulan kantamisesta - meni ihan ok.
Illalla lähdettiin vielä Niinan kanssa treenaamaan, koska kaivataan apuohjaajaa. Seuraaminen oli tosi pätevää, ruutuun Raisa meni aluksi hyvin, myöhemmin sivusta kiertäen (täytynee harjoitella ruotsalaista ruutua ja ruudussa oikeaa paikkaa). Luoksetulosta eka harjoitus upeasti Niinan palkatessa taakse, sen jälkeen Raisa pysähtyi odottamaan Niinan kohdalle sen näköisenä, että joko sitä lelua vois nakata... Tunnari kaksi kertaa koemaisesti ja onnistuneesti. Metalliesineen nouto ok kaninkarvalla palkiten. Loppuun vielä helppo liikkeestä istuminen. Kaikenkaikkiaan ihan onnistuneet treenit, vaikka Raisa alkoi jo odottaa Niinalta lelua turhan tehokkaasti...
Koetta varten seuraamisessa tulee harjoitella hidasta kävelyä ja peruuttamista. Liikkestä istumista vahvistaa, periaatteessa liike kuitenkin hyvässä mallissa. Luoksetulot kokonaisuutena hienoja, mutta ainahan osioita pitää vielä vahvistaa. Ruudussa pitää harjoteilla oikeaa paikkaa ja ruudusssa maassa pysymistä. Noudoissa lisää varmuutta ja puukapulaan oikeaa otetta. Lisäksi Raisa on pari kertaa kiertänyt esteen takaisin tullessaan, koska huono ote kapulasta on haitannut hyppäämistä. Tunnarissa vahvistan vielä namin avulla pikaista perusasentoon tulemista. Kaukkareissa tarvitaan huomattavasti varmuutta asennonvaihtoihin ja välillä Raisa meinaa seilata etenkin seisomisissa.
maanantaina, heinäkuuta 21, 2008
Springerileiri
Viime viikon loppu keskiviikosta sunnuntaihin kuluikin rattoisasti springerileirillä. Mukana oli tietysti Raisa-Riesa, joka pääsi myös TOKO- ja agilitykoulutuksiin sekä fasaania kantamaan. Veljet Remu ja Tarmo ja Tico-sisko kävivät myös leirillä, Eppu-eno ja Milla-tätiä unohtamatta. Viikko kului joutuisasti ja kivaa oli. Vaikka olin muutaman pitkän päivän MH:ssa, oli Raisa silti ilmeisen tyytyväinen rasavilli.
Tarmo Jangas Da Vinci Code suoritti MH-luonnekuvauksen ja oli muiden sisarustensa tavoin leikkisä ja rohkea nuorimies. Etenkään räminä ei aiheuttanut pelkoa vaan uteliaisuutta. Milla Jangas Beauty or Beast osallistui myös MH-kuvaukseen, mutta reagoi sen verran voimakkaasti räminään, että pidimme Annan kanssa parempana keskeyttää. Millakin oli sentään varsin leikkisä alun leikkiosuuksissa. Milla sen sijaan loisti sunnuntaina taipumuskokeessa ja suoritti sen hyvin arvosteluin. Tuomarina Anitta Kauppila. Hienoa Anna ja Milla sekä Sinttu ja Tarmo!
Millasta ja Epusta otettiin vielä DNA-verinäytteetkin koirien geenitutkimukseen.
Laittelen tuloksia kotisivuille, kunhan pääsemme viikon mittaan Vantaalle. Tällä hetkellä lepäillään vielä rankan leirin jälkeen Tampereella ;)
Kiitos seurasta eritoten kasvatinomistajille Annalle, Kaisalle ja Jarkolle, Sarille, Sintulle ja Samille, Jannille ja Tiinalle!
Tarmo Jangas Da Vinci Code suoritti MH-luonnekuvauksen ja oli muiden sisarustensa tavoin leikkisä ja rohkea nuorimies. Etenkään räminä ei aiheuttanut pelkoa vaan uteliaisuutta. Milla Jangas Beauty or Beast osallistui myös MH-kuvaukseen, mutta reagoi sen verran voimakkaasti räminään, että pidimme Annan kanssa parempana keskeyttää. Millakin oli sentään varsin leikkisä alun leikkiosuuksissa. Milla sen sijaan loisti sunnuntaina taipumuskokeessa ja suoritti sen hyvin arvosteluin. Tuomarina Anitta Kauppila. Hienoa Anna ja Milla sekä Sinttu ja Tarmo!
Millasta ja Epusta otettiin vielä DNA-verinäytteetkin koirien geenitutkimukseen.
Laittelen tuloksia kotisivuille, kunhan pääsemme viikon mittaan Vantaalle. Tällä hetkellä lepäillään vielä rankan leirin jälkeen Tampereella ;)
Kiitos seurasta eritoten kasvatinomistajille Annalle, Kaisalle ja Jarkolle, Sarille, Sintulle ja Samille, Jannille ja Tiinalle!
sunnuntaina, heinäkuuta 06, 2008
Veikan Vaikeet-joukkue agirodussa
Tänään oli agirodun viimeinen päivä ja samalla joukkuekilpa, johon Remu, Tico, Tarmo ja Raisa osallistuivat Veikan Vaikeet-joukkueessa maxien aloittelevien radalle. Alku oli tosi kinkkinen kokemattomille koirille. Virhepisteitä tuli huisin paljon, mutta kivaa oli silti. Illaksi tultiin vielä meille grillailemaan. Tarmo ei vielä oikein osaa hyppiä maxi-esteitä (eikä ole sitä yhtä kertaa enempää kuulemma harjoitellutkaan) ja Tico ei vielä osaa suoria keppejä. Ja koska Tico ei ymmärtänyt pujottelua agilityesteeksi, tarjosi se Sarin seistessä paikallaan niin putkea kuin A-esteen suoritustakin ratkaisuksi. Nämä kaksi asiaa aiheuttivat radalla paljon ongelmia. Raisan ja Remun tapauksessa virheet olivat poikkeuksetta liian epäselvässä tai suorastaan väärässä ohjauksessa.
Ensi vuonna sitten uudestaan ja silloin kisaavien radalla :)
Enköhän saa huomenna kuvankin koko joukkuesstamme. Ja olihn meillä kannustusjoukkojakin: kiitos seurasta Jarkolle, Markukselle, Pitte-tädilleni, Niinalle, äidilleni ja siskolle :) Niina oli lisäksi avustajana lähdössä, koska joukkueessa otettiin lentävä lähtö, mutta avustaja sai pitää koiria kiinni ennen ohjaajan kutsua.
Ensi vuonna sitten uudestaan ja silloin kisaavien radalla :)
Enköhän saa huomenna kuvankin koko joukkuesstamme. Ja olihn meillä kannustusjoukkojakin: kiitos seurasta Jarkolle, Markukselle, Pitte-tädilleni, Niinalle, äidilleni ja siskolle :) Niina oli lisäksi avustajana lähdössä, koska joukkueessa otettiin lentävä lähtö, mutta avustaja sai pitää koiria kiinni ennen ohjaajan kutsua.
lauantaina, heinäkuuta 05, 2008
Raisalle upea nollavoitto Agirodussa, Paavolle ERI
Raisa Jangas Duck Soup osallistui Agirotu-agilitytapahtumaan kahtena päivänä ja huomenna jatketaan "Veikan Vaikeiden" voimin. Eilen Raisa karkasi lähdöstä radalle ja keskeytin radan Raisan hypättyä yhden aidan ja karattua toisen aidan ohi A-esteelle. Vitutti ja paljon. Suoraan sanoen koko illan potutti ja teki mieli tehdä Raisusta karvalakki tai ainakin rukkaset.
Tämän aamun ekalle radalle Riesa meinasi karata lähdöstä, mutta kurinpalautuksen jälkeen (matte aina huutaa) se malttoi odottaa lupaan saakka. Eka rima kuitenkin putosi ja loppu oli aikamoista kaaosta.
Kolmas kerta toden sanoo ja Adri van de Boschin radalla Raisa odotti kiltisti lähtövuoroa ja teki nopean suorituksen, vaikka useampikin kaarre meni pitkäksi. Takaapuolenvaihdot oli hyvä ratkaisu, koska muuten en olisi ehtinyt millään. Tulosten ilmestyessä taululle ihmetys oli suuri, kun Raisa oli Maxi-1 luokan paras ja ilmoittautuneita luokkaan oli sentään 85!! Aika uskomaton pikku spanieli tuo Raisuli :) Tämä oli jo Raisan kolmas nollavoitto ja neljäs nolla, mutta vielä jahdataan yhtä agilityradan nollaa, jotta päästään kakkosluokkaan ;)
Hakalan perhekin oli Raisaan tutustumassa, kun he ovat aikeissa ottaa neidin pentua aikanaan. Raisalle päivä teki hyvää lapsiin tottumisen merkeissä.
Samaan aikaan Mikkelissä Paavo Jangas Dirty Harry osallistui vuoden kolm,anteen näyttelyynsä. Tulos edelleen samaa erinomaista linjaa. Tuomarina toimi Suncica Lazic (Serbia) ja tulos oli hieno ERI/1. Tässä Paavon arvostelu:
"Proportional male. Typical head. Scissors bite. Long neck. Good topline & tail position & chest. Parallel position of legs. Good angulation. Free movement. Coat= good colour & quality."
Tämän aamun ekalle radalle Riesa meinasi karata lähdöstä, mutta kurinpalautuksen jälkeen (matte aina huutaa) se malttoi odottaa lupaan saakka. Eka rima kuitenkin putosi ja loppu oli aikamoista kaaosta.
Kolmas kerta toden sanoo ja Adri van de Boschin radalla Raisa odotti kiltisti lähtövuoroa ja teki nopean suorituksen, vaikka useampikin kaarre meni pitkäksi. Takaapuolenvaihdot oli hyvä ratkaisu, koska muuten en olisi ehtinyt millään. Tulosten ilmestyessä taululle ihmetys oli suuri, kun Raisa oli Maxi-1 luokan paras ja ilmoittautuneita luokkaan oli sentään 85!! Aika uskomaton pikku spanieli tuo Raisuli :) Tämä oli jo Raisan kolmas nollavoitto ja neljäs nolla, mutta vielä jahdataan yhtä agilityradan nollaa, jotta päästään kakkosluokkaan ;)
Hakalan perhekin oli Raisaan tutustumassa, kun he ovat aikeissa ottaa neidin pentua aikanaan. Raisalle päivä teki hyvää lapsiin tottumisen merkeissä.
Samaan aikaan Mikkelissä Paavo Jangas Dirty Harry osallistui vuoden kolm,anteen näyttelyynsä. Tulos edelleen samaa erinomaista linjaa. Tuomarina toimi Suncica Lazic (Serbia) ja tulos oli hieno ERI/1. Tässä Paavon arvostelu:
"Proportional male. Typical head. Scissors bite. Long neck. Good topline & tail position & chest. Parallel position of legs. Good angulation. Free movement. Coat= good colour & quality."
keskiviikkona, heinäkuuta 02, 2008
Agilitykisat (viikon ensimmäiset)
Raisu-riesa pääsi taas kisaamaan, tällä kertaa tampereen iltakisoihin Leena Rantamäki-Lahtisen radoille TamSK:n j'ärjestäessä mukavat kisat Pirikkahallilla.
Eka rata mentiin tosi hienosti, mitä nyt yksi aita ohitettiin, jolloi tuloksena valitettavasti hylky. Tokalta radalta Raisa tiputti kaksi rimaa, mikä on sille hyvin epätavallista. Ekan riman putoamisen ymmärrän hyvin, koska neiti karkasi lähdöstä (grrr) ja kaksi ekaa aitaa oli vaikeassa kulmassa ja itselle tuli hätäinen lähtö. Toinen rima putosi ihan yksinkertaisessa paikassa. Nyt harmittaa, jos tällaisesta sikailusta meinaa tulla tapa... Aika oli -14 s eli reipasta vauhtia taas paineltiin. Raisa on tosi kuuliainen radalla ja ennen rataa kuin viilipytty. Ei uskoisi, että heti radalle päästessä löytyy paaaljon vauhtia. Katin kanssa kun tartti aina innostaa reilusti ennen rataa, Raisaa en uskalla yhtään innostaa, tai jään nielemään sen nostattamaa tomua. Hah hah.
Tänään oltiin treenaamassa Kaisan ja Remun kanssa ja Remu on kehittynyt hurjasti puolessa vuodessa! Se on vielä entistäkin parempi. Siitä pojasta kullaan varmaan vielä ;) Raisakin oli ihan fiiliksissä, vaikka luulis että eilinen olis sitä väsyttänyt. No, eipä ollut. Rimoja ei tippunut, vaikka kontakteille pysähtyminen tuntuu olevan aiempaa vaikeampaa. Itse kontaktit kyllä juostaan loppuun asti, mutta... Nyt neitokainen malttoi taas pysyä lähdöissä, kun olin tiukkana.
Agilityssa kisaamista jatketaan taas perjantaina.
Eka rata mentiin tosi hienosti, mitä nyt yksi aita ohitettiin, jolloi tuloksena valitettavasti hylky. Tokalta radalta Raisa tiputti kaksi rimaa, mikä on sille hyvin epätavallista. Ekan riman putoamisen ymmärrän hyvin, koska neiti karkasi lähdöstä (grrr) ja kaksi ekaa aitaa oli vaikeassa kulmassa ja itselle tuli hätäinen lähtö. Toinen rima putosi ihan yksinkertaisessa paikassa. Nyt harmittaa, jos tällaisesta sikailusta meinaa tulla tapa... Aika oli -14 s eli reipasta vauhtia taas paineltiin. Raisa on tosi kuuliainen radalla ja ennen rataa kuin viilipytty. Ei uskoisi, että heti radalle päästessä löytyy paaaljon vauhtia. Katin kanssa kun tartti aina innostaa reilusti ennen rataa, Raisaa en uskalla yhtään innostaa, tai jään nielemään sen nostattamaa tomua. Hah hah.
Tänään oltiin treenaamassa Kaisan ja Remun kanssa ja Remu on kehittynyt hurjasti puolessa vuodessa! Se on vielä entistäkin parempi. Siitä pojasta kullaan varmaan vielä ;) Raisakin oli ihan fiiliksissä, vaikka luulis että eilinen olis sitä väsyttänyt. No, eipä ollut. Rimoja ei tippunut, vaikka kontakteille pysähtyminen tuntuu olevan aiempaa vaikeampaa. Itse kontaktit kyllä juostaan loppuun asti, mutta... Nyt neitokainen malttoi taas pysyä lähdöissä, kun olin tiukkana.
Agilityssa kisaamista jatketaan taas perjantaina.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)