Treenailua Tiltun opissa

Meillä kävi suorastaan satumainen tuuri, kun huomasin HSKH: toko-ryhmässä muutamaa viikkoa ilmoittautumisajan päätyttyä, että oli suunnitteilla tiistaisin päiväkurssi tokosta ja kouluttajana jo viime talvena tutuksi tullut mukava ja pätevä Tiltu Antikainen. Lopulta kurssui toteutui ja päiviksi osui neljä kertaa viiden viikon hoitovapaani aikana :)

  Olemme käyneet treenailemassa kahdesti ja vielä on kaksi kertaa jäljellä. Sissi-neiti hengaa mukana hallilla, joskus pirteänä eilen puolestaan ihan väskänä. Täytynee kirjata ylös opittuja asioita, ennen kuin ne unohtaa.

  Essin kanssa on tehty noutoa Tiltun oppien mukaan jo viime talvena:
1) Aluksi harjoiteltiin kapulaan rauhallista suhtautumista eli nuuhkaisusta sai (naksun ja) namin, jos neiti yritti hotkaista kapulan kitaansa vietiin mokoma kepukka pois.
2) Sen jälkeen siirryttiin pitämisharjoituksiin: kapula rauhallisesti suussa sekunnin kaksi ja sitten namipalkka ja irrotus.
Tähän oltiin jäätykin junnaamaan ja kisamainen 5 sekunnin kapulan pito ei vaan meinannut onnistua. Onneksi Tiltulta löytyi hyvät neuvot:
3) Olen palkannut irrottamisesta ja nyt siirretään palkkaus pitämiseen ja ketjutetaan: kapula suuhen sekunniksi- pois- suuhun 2 sekunniksi - pois - suuhun 3 sekunniksi - pois ja vielä kerran suuhun 4 sekunniksi ja sen jälkeen kehut ja palkka. Hiljalleen aika aloitetaan kahdesta sekunnista, kolmesta, kunnes ensimmäinen pito on 6 sekuntia ja viimeinen kymmenen sekuntia
4) Sen jälkeen aletaan ketjuttaa koko noutoa eli pitämisestä kapulaan tarttuminen ja sen tuominen luokse. Ennen kuin päästän tähän, saadaan kuitenkin harjoitella 3)-pitämisharjoitukset huolella.

Essi on aikas huono käyttämään takapäätään seuraamisessa ja perusasennoissa. Vatitreeniä pitäisi Essinkin kanssa aloitella, mutta sen lisäksi voidaan seurata ympyrällä vastapäivään ja lopussa kääntyminen ympyrän keskikohtaa päin ja siitä perusasento. Perusasennosta siirtymisiä niin, että siirryn noin 45 astetta oikealle. Käsi toimii ohjurina, mutta ei liiku.

  Raisan kanssa olin luvannut, että tokoilu loppuu neidin täyttäessä 10 vuotta. En kuitenkaan malttaisi, kun se on niin mainio :) Jumiutuva iäkkään koiran takapää aiheuttaa kuitenkin hiukan haasteita eikä heittämällä palkitseminen - niin tehokasta kuin se onkin - ole enää paras tapa. Aloimme katsoa ruutua ja kierto-ohjattu, jotka ovat ongelmallisimmat lähtöjen ja takapään rasituksen kanssa ja aloimme ketjuttaa niitä lopusta alkuun päin.

  1) Raisa jätettiin ruutuun seisomaan ja namikippo Raisun taakse. Menin lähtöpaikkaan ja käskin neitokaisen maahan. Palasin ruutuun ja palkitsin Raisan taakse. Seuraava kerta samalla idealla, mutta teinkin koko loppu kävelyt ja kutsuin lopussa Raisan seuraamaan. Sitten jatkettiin ruutuun lähetyksenä ja siitä taas loppuun, josta palkka namikiposta takaa.

 2) Eteen lähetys tyhjään tehtiin niin, että jätin lelun Raisan taakse ja menin 10-15 metrin päähän, josta vapautin sen lelulle.

3) Seuraavalla kerralla jätin Raisan samalla tavalla lelu takana 10-15 metrin päähän ja vapautin lelulle. Nyt kuitenkin Raisan tuotua lelun minulle, käskin Raisan eteen, pysäytin oikeaan kohtaan ja sitten kävin viemässä lelun RaiRain taakse ja vapautin taas alkupisteestä lelulle. Näin saatiin myös ajatusta siitä, että ensin juostaan poispäin ja käännytään katsomaan ja korjataan sijaintia suoraan ohjaajaaa kohti.

Myös kierto-ohjattuun saatiin hyviä vinkkejä, joita kokeillaan loppuviikosta :)

Zeldan odotus

Viime viikot ovat liitäneet hirmuista vauhtia ja tuntuu, etten ole oikein pysynyt perässä. On se kummallista, että hoitovapaalla tahti tuntuu vain kiihtyneen ;) Oppilaiden kokeiden tarkastus, numeroiden anto, springereiden rotukohtaiset neuvottelut, luentopäivät (symposium), pentuopas alkaa viimein olla loppusuoralla, mutta vielä tekemistä riittäisi, sitten tarttisi saada Springeri-lehti kuosiin, pentujen odotos, omien koirien kanssa treenaaminen, talkoolaisten saaminen sprinkkujen rally-tokomestaruuteen 19.11 jne..

Palataan kuitenkin Zeldaan eli Jangas In Blossom, jota näin eilen eikä tiineydestä enää voi erehtyä. Tyttönen oli selvästi pyöristynyt viikossa ja masu alkoi olla aika suuri ja lähinnä ylhäältäpäin koko koira on levinnyt. Jan laittoi ystävällisesti kuvia tytöstä, mutta sivusta nartut pystyvät usein peittämään tiineyden aikas erinomaisesti. Oikealla olevasta valikosta voi katsoa kaikki jutut "odotuspäiväkirja"-tunnisteella, niin näkee kuvia etenkin tiineyden viime viikoista, kun sijoitusnartut ovat asuneet täällä meillä. Zelda tulee näillä näkymin rally-mestaruuden jälkeen meille, ellei ala näyttää siltä, että olisi parempi ottaa hieman aiemmin...

Zelda 20.10 eli 3,5 viikkoa astutuksesta

23.10 eli aika tasan 4 viikkoa astutuksesta

29.10 eli viisi viikkoa astutuksesta

3.11 eli melkein 6 viikkoa astutuksen jälkeen

Kuvista ehkä jokin muukin pystyy näkemään myös sivulta, että viimeisessä kuvassa vatsalinja on alkanut hieman laskea. Ylhäältä, istuessa tai maatessa ero on selvempi.

 Pentujen odotus on aina yhtä jännittävää :)

Olemme käyneet Tiltu Antikaisen päivätreeneissä ja siellä saatiin loistavia vinkkejä, joita pitäisi kirjata ylös, mutta nyt aika ei riitä, kun lapset alkavat hereillä ja päivän touhu alkaa taas toden teolla.

Femman ja sisarusten pentutapaamisessa

Eilen Mirka järjesti Doniol H-pentueelle eli Pikon alias Jangas Field Fennelin ja englannintuonti Aunen lähes 1-vuotiaalle pentueelle pentutreffit Läyliäisissä. Mukana oli sijoitusnarttuni Femman (Jangas Doniol High Five To Jangas) lisäksi myös neidin viisi sisarusta eli yhtä vajaana koko pentue.  Tässä hieman kuvia nuorisosta:

Doniol High Five To Jangas eli "Femma"

Doniol Happy Harbinger eli "Halla"

Doniol Head Over Heels eli "Huli"

Doniol Happy Fellow eli "Nano"

Doniol Hashtag eli "Jalo"

Doniol Hilarious Hunter eli "Hero"

Sisarukset Hero, Jalo, Huli, Femma, Halla, Piko-isä, Nano ja Aune-emä

Femma ottaa kontaktia pätevänä

Veljet Jalo ja Nano

Sissi järjestää kehää (mielensä mukaan)

Sissi "koulutti" Islaa antaumuksella

Pentujen Aune-mamma

Eilinen päivä meni ihan hujauksessa, kunn aamulla aloitin koulutyöllä (numeroiden anto poiti olla tänään valmista kauraa), sitten Läyliäsiin pentutreffeihin lasten kanssa. Sebastian jäi Mirkan tytärten kanssa leikkimään ja viihtyikin niin hyvin, ettei olisi lähtenyt kotiin ja Sissi seurasi mukaan hallille.

  Illalla kävin vielä nopeasti moikkaamassa Zeldaa illan pimeydessä ja varovainen arvio olisi, että neiti olisi tiineenä. Masu tuntui pullottavan, mutta nisät olivat kumman pienet kooltaan. En valitettavasti saanut otettua illan pimeydessä  julkaisukelpoisia kuvia. Jan lupasi ottaa kuvia, joten päivittelen niitä lähipäivänä blogiinkin.

Raisalle toinen hyväksytty tulos rally-tokon mestariluokasta :)

Kisasimme tänään kolmatta kertaa rally-tokon mestariluokassa ja tällä kertaa rata oli onnistunein pitkään aikaan: Raisan eli Jangas Duck Soup kanssa oli mielettömän kiva kisata! Tuomarina toimi Kirsi Petäjä ja rata näytti hiukan kinkkiseltä monine puolenvaihtoineen ja kahden peruutuksen kanssa, mutta radalla ensimmäisen kahden kyltin jälkeen jännitys helpotti ja kisaaminen Raisan kanssa oli vaan kivaa :) Raisa on pätevä, keskittyy ja yrittää parhaansa.

Takaosan käyttö ei enää kymmenvuotiaalla etenkään jumittuneen oikean tukijalan takia (keskiviikkona oltiin taas Kaiperlalla hoidossa ja hyvin alkoi avautumaan) mitään maailman kauneinta, mutta toinen ainakin yrittää.

 Pisteitä jäi jäljelle 84. Pistevähennyksistä -10 vp tuli siitä, etten saanut käännyttyä paikallani, vaan liikuin käännöksessä ja tämä piti olla Raisalle hankala liike ;) Kenelleköhän se olikaan sitten hankalaa?!  Ohjaajavirhe -3 vp tuli heti ekalta kyltiltä koiran vaihtaessa puolta edessä, kun olin hiukan kipsissä... Lisäksi tuli vielä yksi -3 vp suoritus TVÄ eli väärin suoritettu liike (istu- seiso- kierrä koiran ympäri), kiersinköhän seisovaa Raisaa jotenkin kummallisesti, vai mitäköhän siinä mokasin... Ei ole videolla ei.

   Kiva rata, kivat pisteet 84 kipaletta, kehut tuomarilta mukavasta suorituksesta ja sijoitus 2./7. Seuraavaksi springerimestaruuksiin katsotaan saataisiinko RTK4-koulari eli kolmas hyväksytty tulos mestariluokasta. Raisa on super!

  Huomenna pääsen Zeldaa eli Jangas In Blossom tapaamaan, niin vastaan sitten muutamaan tulleeseen pentukyselyyn, kun tietää onko pentuja odotettavissa ;) Tässä vaiheessa on aina jännää, kun ei vielä varmuutta ole enkä ole Zeldaa nähnyt sitten astutuksen. Jan ja Janne ovat arvailleet tulosta kumpaankin suuntaan, joten katsotaan...

Taavi ROP-pentu :)

Eilen osallistui viimeinenkin K-pentueen jäsen pentunäyttelyyn eikä huonosti mennyt Taavillakaan. Jangas Karlsson På Taket oli ROP-pentu Lahden pentunäyttelyssä Tarja Löfmanin tuomaroidessa. Kiitos ja onnea Laineen perheelle!

Taavi (kuva: Laineen perhe)

K-pentue täyttää ensi kuussa jo yhdeksän kuukautta ja ovat sitten junioreita. Hienosti meni pentunäyttelyissä: Lyyli ja Taavi ROP-pentuja, Korppu VSP-pentu, Elsalle, Toivolle ja Netalle KP eli kunniapalkinto. Kanelikin pääsi kerran harjoittelemaan näyttelyyn, vaikka jäikin silloin ilman kunniapalkintoa. Myös suurin osa omistajista osallistunut pentujensa kanssa ensi kertaa näyttelyyn ja ovat kaikki saaneet hyvin esitettyä itse karvakuononsa. Kasvattajana tuntuu kivalta, että pennuille on löytynyt niin pätevät omistajat :) Näyttelyissä asiallisesti käyttäytyminen kertoo kotikasvatuksen onnistumisesta: osataan kulkea taluttimessa myös muiden lähellä, annetaan vieraan ihmisen tutkia ja maltetaan seistä paikalla. Kaikki hyviä taitoja ihan jokaiselle koiralle. Esittämisen taidossa itse kukin (myös allekirjoittanut) voi aina kehittyä, mutta alku on ainakin lupaava!

Onnea 10-vuotiaille Veikan Vaikeille :)

Eilen tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Täplä eli Jangas Behaving Badly synnytti seitsemän pennun pentueen, joista Paavo syntyi kaiken lisäksi reippaana poikana pihalle, jossa pääsi kyllä heti pyyhkeisiin käärittynä sisälle. Emän mukaan tulivat viralliset nimet elokuvista ja isänsä Veikan eli McTwister's Wet Wet Wetin mukaan pentue sai lisänimen Veikan Vaikeet. Nämä vaikeat ovat olleet äärettömän hauskoja, toiminnallisia, leikkisiä ja sen takia myös vaativia. Onneksi kaikki pääsivät arvoisiinsa koteihin :)

Pentueesta kaksi on siirtynyt sateenkaarisillalle: Remu eli Fi Mva  J. Direct Action vuosi sitten kasvainten takia ja Tarmo eli J. Da Vinci Code muutama kuukausi sitten puolustuskyvyn pettäessä. Taustalla oli varmasti jokin syy (kasvaimet?), mutta se ei koskaan selvinnyt.

Muut ovat edelleen kovassa vauhdissa ja menossa mukana. Raisa eli Fi Ava Fi&Ee&Ru Mva  J. Duck Soup  on vuoden aikana kisaillut rally-tokossa alokas. avoimen ja voittajaluokan läpi ja olemme alkaneet jo mestariluokan urakankin.

kuvat Elli Pehkonen

Paavo eli J. Dirty Harry on puolestaan käynyt näyttelyissä enemmän kuin vuosiin ja tuloksena: 2x ROP, 2x ROP-vet, VSP-vet, SERT (Fin), 2x vet-SERT (Ee), vara-SERT...

kuva: Reetta Huovinen

Tytöt Nuppu J. Dolce Vita, Manteli eli J. Dimples ja Tico J. Dirty Dancing ovat viettäneet ansaittuja eläkepäiviä.

Manteli ja tätinsä Milla (13 v) kuva: Nummelinin perhe

Nuppu

Nuppu (kuvat: Sarsaman perhe)

Vuoden aikana syntyivät Raisan pennunpennunpennut eli K-pentue ja Nupun pojan pentue eli Doniol H-pentue ja paraikaa toivotaan syntyväksi Nupun ensimmäisiä pennunpennunpentuja, kun Zelda on astutettu muutama viikko sitten.

Hyvää syntymäpäivää Raisa, Paavo, Nuppu, Manteli ja Tico!!

Dantelle rally-tokossa toinen hyväksytty tulos ja treenailua

Tänään Dante eli Jangas Even-Stevens ja Viivi Koivunen olivat toistamiseen kisaamassa rally-tokossa ja vaikka kuulemma vire ei ollut yhtä hyvä kuin viimeksi (alussa haistelua, lopussa vähän liiankin vauhdikas) saivat he silti hyväksytyn tuloksen 79 pistettä! Onnea vielä :)

Itse olin kouluttamassa Springereiden toko-päivässä. Mukana olivat kasvateista Korppu (J. Knight of Can-A-Lot), Heta (J. Heikun Keikun) ja Pihla (J. Gale Wind), jotka olivat kaikki hyvin päteviä. Oli muutenkin hauska kouluttaa todella kivoja ja innokkaita springereitä omistajineen. Toivottavasti mahdollisimman montaa olisi puraissut pieni toko-kärpänen... Kaikki rally-tokon kisamaiseen harjoitukseen osallistuneet olivat ihan valmiita virallisiin kisoihin ja tekivät todella hienoja suorituksia! Kiitos vielä Sadulle ja Niinalle avusta ja kouluttamisesta ja Lotalle kisamaisten harjoitusten kuvaamisesta. Keviniäkin näin pikaisesti, mutta kuvat jäivät harmittavasti ottamatta... Poika täyttää huomenna neljä kuukautta.

Muistattehan, että springereiden rally-tokon ilmoittautuminen on auennut ja sinne ovat jäsenete etusijalla 22.10 asti. Toivottavasti mahdollisimman moni springeri ja mahdollisimman moni kasvateistani pääsee mukaan kisaamaan!

Onnea 4-vuotiaille H-veitikoille :)

Vuodet vierivät aina vain nopeammin. H-pentueen väki täyttää tänään jo neljä vuotta. Eli onnea Lenni, Eppu, Mimmi, Heta, Sandy, Sofi ja Ronja!

   Tässä muutamia kuvia vuoden varrelta, kiitos taas omistajille otoksista!

Mimmi asuu Ruotsissa mummunsa luona

Jangas Hopsansaa eli "Mimmi"

Jangas Heikun Keikun eli "Heta" suoritti taipumuskokeen

Heta saa hyvälle päälle

Jangas Heppuli Keppuli eli "Eppu"

Jangas Hissun Kissun eli "Ronja" murjottaa, kun ei saa metsästää kimalaisia

Jangas Huller om Buller eli Sandy osallistuu kaikkeen. Näyttelyissä neiti palkittiin vara-SERTillä vuoden aikaan!

Paavo VSP-veteraani

Lauantaina meillä oli kiva päivä Hyvinkäälla Spanieliliiton erikoisnäyttelyssä. Neljä tuntia siellä vierähti ja juuri ja juuri ehdin autolle parkkikiekon viimeisillä minuuteilla ennen Parkki-Pirkkoa... Mukana itselläni oli vain Sissi-neiti (17 kk), jonka perässä sai juosta niin plajon, että lihakset ovat ihan turtana. Ehkä siihen vaikutti myös illan HopLop-synttärit lasten kanssa. Diabeetikon äidin ilona kun on päästä mukaan kaikille synttäreille ;)

  Juu, useampikin kasvatti osallistui mukaan enkä käynyt itse kertaakaan kehässä, paitsi hakemassa tytärtäni, joka edelleen kovasti toivoo pääsevänsä esiintymään kehään. Jonain päivänä, ehkä ensin lelukoirakisaan...

Ensimmäisenä kehään pääsi Annukan kanssa Jangas Kate Reddy eli Netta (7 kk), joka Annukan jännityksestä huolimatta esiintyi ihan kohtuullisen hyvin. Tuloksena oli PEK1. KP ja PN2-pentu, nuorempi narttupentu olikin ROP-pentu näyttelyssä.

Jangas Kate Reddy PEK1. KP PN2-pentu

Veteraaniuroksissa Paavo eli Jangas Dirty Harry oli sekin ainoa osallistuja luokassaan ja tuloksena ERI1. SA ja lopulta VSP-veteraani. Hienoa Paavo ja Reetta!

Jangas Dirty Harry VSP-veteraani

Reetta ja Paavo syysauringossa

Edellisviikonlopun jälkeen Sandy eli Jangas Huller om Buller oli ehtinyt hierojalle ja olikin pahasti jumissa ja takajalat olivat niin lihakset kireällä, ettei Sandy ollut oikean antanut niitä edes hieroa. Sama näkyi kehässä, jossa selvästi Sandy on nyt yhdistänyt tuomarin tutkimisen kipuun. Muuten täti oli ihan mukava, mutta tutkiminen sattuu... Tuloksena avoimen luokan EH4.

Onneksi viime viikonloppuna tajuttiin koiran olevan niin jumissa lihaksistaan sen saatua arvosteluun lauseen tyyliin "liikkuu takajalat rungon alla" ja kehän jälkeen Sandyn juostessa totesin sen olevan ihan totta. Tämä ei ole tyypillistä Sandylle, vaan johtuu lihasten jumeista niin selässä kuin takaraajoissakin ja lauanatian liikkuminen näytti jo hieman paremmalta. Taisi olla aikanaan K-pentunen Lasse-isän omistaja Elina kun nauroi, että olisi hyvä käyttää koira vuosittain näyttelyissä ja seurata, josko jostain uudesta asiasta tulee huomautuksia. Ja toden totta, jos arvosteluja lukee avoimin mielin ja vastaanottavaisesti voi hyvinkin huomata koiran jumit joko liikkeiden tai käsittelyn arvostelun suhteen ja joskus näyttelyiden avulla on löytynyt myös autoimmuunisairaus, jonka takia pään lihakset ovat kuihtuneet...

Tässä vielä kuvat, jotka kertovat omasta näyttelypäivästäni (niin, uskookohan kukaan, että 15 vuotta sitten seurasin kaikki walesit silmä kovana ja kuvasin suuren osan...):

Sissi kirjoittaa tuloksia muistiin

Netta treenaa kontaktia häiriöissä

Sissin  auttaa Paavon kampaamisessa

Paavo PU3 ja vara-SERT

Eilen osallistuttiin Hämeenlinan näyttelyyn Tuuloksen parkkihallissa, jossa Kirsi Nieminen tuomaroi walesit, joita oli ilmoitettu peräti 19 kipaletta. Parhaiten porukasta pärjäsi Paavo eli Jangas Dirty Harry, joka sijoittui veteraaniluokassa ERi2. SA ja oli lopulta PU3 saaden vara-SERTin.

Tässä Paavon arvostelu:
 "Erinomainen tyyppi. 10½v veteraani esitetään erinomaisessa kunnossa, Hyvä pää, viehättävä ilme. Rodunomainen ylälinja. Hyvä eturinta. Voimakas runko. Korkeat kintereet. Tasapainoisesti kulmautunut. Sujuvat liikkeet."

Jangas Dirty Harry eli "Paavo"

Sandy eli Jangas Huller om Buller ei esiintynyt parhaimmillaan ja on ilmiesesti selästä hieman jumissa, koska arvostelun jälkeen katsoimme, että takajalkojen liike toden totta jää rungon alle. Hierojalle siis :)  Sandy oli käyttöluokassa ERI2.

Siskonsa Heta eli Jangas Heikun Keikun oli ensimmäistä kertaa virallisessa näyttelyssä ja toivoin kevyelle tytölle EH:ta ja tuomari nauroi pohtineensa asiaa, mutta kallistui kuitenkin H:n puoleen. Heta esiintyi kuitenkuin kuin vanha tekijä.

Jangas Heikun Keikun eli "Heta"

Sissi haluaa taluttaa i-t-s-e

Pikon poika Nano eli Doniol Happy Fellow sai junioriluokasta EH2.

  Oli muakva joskin pitkä päivä, kun harjoitusarvostelijan takia kehä oli pahasti myöhässä. Kiitos taas seurasta Reetta, Leura ja Jaana!