lauantaina, syyskuuta 22, 2007

TOKO-treenipäiväkirjaa

Raisan kanssa on edelleen jatkettu tokoilua ja olen ilmoittanut sen muutamaan alokasluokan kisaan ja ekaan AVO-kisaan myös. Nyt vaan jännätään, päästäänkö kaikkiin.

Paikallaolot onnistuvat yleensä hyvin, mutta agilityssä hieman innostuessaan Raisu on keksinyt nousta seisomaan poistuessani sen luota. Tähän on taas kiinnitetty erityistä huomiota ja nyt tuntuisi taas liike onnistuvan. Matkaa olen voinut lisätä noin 30 metriin ja aikaakin 3 minuuttiin. Häiriöihin on neiti totutellut ruohoalueella, jota kiertävät kävelytiet: on lapsia leikkipaikalla, ohikulkevia ihmisiä, koiria jne. Olen aloittanut myös paikallaolojen harjoittelun poistuessani piiloon. Kotona ja metsässä puiden piilossa aikaa on lisätty puoleen minuuttiin, koko näkösuojassa vieraassa paikassa harjoitellaan lyhempiä aikoja noin 10-15 sekuntia.

Luoksetulo on edelleen yhtä vauhdikas ja käsimerkin perusasentoon tulosta olen voinut jättää lähestulkoon pois. Puistossa neitokainen kiertää lyhtypylvästä jo noin 15-20 metrin päästä, joten pysäytyksiäkin ollaan voitu harjoitella noin 10 metrin matkalta. Raisa pysähtyy käsimerkistä kuin seinään ja malttaa odottaa jo muutaman sekunnin paikoillaan ennen kuin heitän lelun.

Liikkeestä pysähtymisiä ollaan vaan kertailtu ja Raisa malttaa odottaa rauhassa, vaikka kulkisen sen taaksekin.

Seuraamiset ovat edelleen innokkaita ja varsin tarkkoja, vaikka edelleen neiti välillä vilkuilee eteen. Vasemmalle kääntymiset vaativat edelleen tehotreenejä ja palkkausta onnistuneista käännöksistä. Raisu kun meinaa olla liian innokkaasti vierelläni, että meinaan törmätä siihen kääntyessäni. Pitää muistaa ennakoida käännöstä hidastamalla vauhtia ja kääntämällä ensin yläkroppaa vasemmalle.

Estehyppy sujuu jo hyvin vieraissakin paikoissa. Olemme harjoitelleen tosinaan myös esteen takana seisomista ja paikallaoloa erikseen. Se ei tunnu olevan ongelma.

Kauko-ohjaus sujuu noin kahden metrin matkalta häiriöllisessäkin paikassa, kunhan namikippo on takana. Tänään harjoitellessa vierestä kulki ohi haukkuva ja riehuva koira, jonka aiheuttama häiriö sai aikaan sen, että Riesa totteli muutaman kerran vasta toista käskyä. Se ei kuitenkaan karannut mihinkään ja oli jotakuin tarkkaavainen.

Nouto sujuu jo kohtuullisesti kokonaisena liikkeenä, vaikka Raisu saattaakin pudottaa tunnarikapulan tullessaan perusasentoon. Vielä lisää tarkkuutta. kunnon kapulaan se tarttuu paremmalla otteella, joten alamme harjoitella sillä noutoa vieraissa paikoissa. Noudossa luoksetulo välillä hidasta ravia: pitäis varmaan tehdä asialle jotain. Se johtuu todennäköisesti siitä, että olen joutunut välillä komentamaan neitokaista pureskelusta yms liikkeen yhteydessä.

Tunnarinoutoa olemme aloitelleen ruohokentällä. Raisa odottaa tarkkaavaisena kun piilotan kapulan ruohon alle, tekee tarkkaavaista työtä ja tuo kapulan syliini lopuksi. Se on selvästi ymmärtänyt, että "oman" idea on etsiä kapulan nenätyöskentelyn avulla.

Ruutu on Raisun mielestä sairaan kiva juttu. jopa niin kiva, että pitäisi ottaa useammin purkit kentälle ilman, että niitä suoritetaan. Välillä voi jo palkata heittämällä lelun tytön ehdittyä ruuttuun. Tässä vaiheessa kuitenkin vielä 2-3 harjoitusta lelu ruudussa yhtä tyhjän ruudun harjoitusta kohti.

Tico ja Sari käyvät tiistain harjoituksissa ja Remu ja Kaisa saavat puhelinohjausta TOKOon. Toivottavasti ensi viikonloppuna ehditään katsomaan, kuinka paljon Remu onkaan edistynyt. Nuppu tuleekin huomenna hoitoon :)


Kohti haastaajaa.

Pillillä pysähtymistä ja luoksetuloa olen pitkästä aikaa muistanut harjoitella metsästyskoulutusta ajatellen. Jo toisella treenikerralla jokin lamppu syttyi ja Raisa alkoi tulla luokse sekä istua pillin vihellyksestä. Raisa, Nuppu, Tarmo ja Remu on jo ilmoitettu haastajaan. Toivottavasti myös Paavo ja Tico pääsevät mukaan. Manteli joutuu jäämään pois perheen muiden kiireiden vuoksi. Haastajan yhteydessä on tarkoitus viettää porukan 1-vuotis synttäreitä. Uskalletaankohan lainkaan ottaa kynttilöitä mukaan ;) Ei uskoisi, että tämäkin lauma täyttää jo 17. päivä ensi kuuta ensimmäisen vuoden.

Ei kommentteja: